Atos 19
Itlajtol Totajtsi Dios (NPLNT) vs AAI
1 Ijkuak Apolos ok okatka Corinto, Pablo okintlajpalojtiah kan ik altepemeh non kateh okachi tlakpak, asta okalakito kan altepetl de Éfeso. Ompa okinmajsito sikimeh tokniwah non kineltokah Cristo Jesús.
1 Apollos Corinth ma’am ana veya Paul tafaram ta ta oyaw wanane run tit remor na Ephesus tit. Nati’imaim bai’ufununayah sabuw afa titaurih.
2 Iwa okintlajtlani:
2 Naatu bai’ufununayah ibatiyih, “Kwabitumatum ana maramaim Anun kakafiyin re iwani?” Hiya’afut hio, “Aki nati Anun Kakafiyin ana tur men kafa’imo hio anowar.” |alt="map" src="Pauljr3.tif" size="col" ref="Acts 19.2"
3 Ijkuakó n Pablo okintlajtlani:
3 Basit Paul ibatiyih, “Bo kwa bapataito i menatan kwabai?” Hiya’afut hio, “John Baptist nowan.”
4 Pablo okinmili:
4 Paul iuwih eo, “John ana bapataito i dogor baikitabiren kakafih hibihamiyen isan. Naatu orot ta wabin Jesu i ufunamaim nan baitutumin isan iuwih.
5 Ijkuak okikakeh tlan Pablo okinmili, omokuaatekijkeh itech Itoka n Toteko Jesús.
5 Tur iti na’atube eo hinonowar ufunamaim etei Regah Jesu wabinamaim bapataito hibai.
6 Iwa ijkuak Pablo okintlali imawah impah, n Espíritu Santo owala intech iwa opé tlajtoah ika oksikimeh tlájtolteh iwa okitematiltijkeh tlan Dios okimiliaya tlamochiwaskia.
6 Naatu Paul uman tafah yara’aten yoyoban ana veya Anun Kakafiyin re iwanih menah botabir tur ta ta hio naatu tur Godane nan hi’orerereb.
7 Yejwah okatkah kemi májtlaktli iwa n ome tlakah.
7 Orot nah etei i 12 iti kou’ay wanawanan.
8 Eyi mestli Pablo oyaya kan se sinagoga. Ye ompa okitematiltiaya itlajtol Dios ika miak yolchikawálistli. Okinnonotsaya n judíojteh noiwa makalakikah kan Dios tlanawatijtok.
8 Paul Kou’ay Bar run itafofor sumar tounu wanawanan sabuw bairi hio, God ana aiwob isan sabuw iuwih dogoroh rouw tafofofor.
9 Pero sikimeh oyoltlakuawakeh iwa mach okineltokakeh itlajtol Dios, yej teixpa otlajtoayah fiero de n kualitlájtoli. Ijkuakó Pablo omoxelo de yejwah, iwa okinwík n tokniwah kan se kali kan momachtilo de se tlakatl non itoka Tirano, iwa ixmostla ompa omotlapowiayah.
9 Baise sabuw afa dogoroh fokar, men kafa’imo hikok boro hititumatum naatu bebeyanamaim Regah ana ef gewasin isan tur kakafih maiyow hi’o. Basit Paul ihamiyih naatu bai’ufununayah buwih bairi hin. Veya matan yimo Tyrannus ana bai’obaiyen efanamaim ma bi’obaibiyih.
10 Ome xiwitl otetlapowi de itlajtol Dios, iwa ijkó nochteh non ochantitokah itech tlalmeh de Asia, n judíojteh iwa non amo judíojteh okikakeh itlajtol n Toteko Jesús.
10 Iti na’atube ma sinaf kwamur rou’ab sawar, naatu sabuw etei nati Asia wanawanan Jew naatu Ufun Sabuw etei Regah ana tur hinowar.
11 Iwa Pablo okinchiwaya wejweyih milagros ika iweletilis Dios.
11 Paul wanawananamaim God ina’inan fokarih maiyow sisinaf.
12 Iwa asta sikimeh pañitojteh noso tsótsolteh non Pablo okintelkojka, okinwikiliayah inkokoxwah, iwa ijkuak okintlaliliayah impah, n kokoxkeh opajtiah iwa n espíritus amokualteh okisayah de intech.
12 Paul ana agesaf naatu ana faifuw i biyan gubamin hibai hin sawusawuwih biyah hiyayanowahih i hiyayawas naatu afiy kakafih auman i hibibihir.
13 Pero sikimeh judíojteh non okinkixtiayah espíritus amokualteh, noiwa okinekiah kinkixtiskeh n espíritus amokualteh ika Itoka n Toteko Jesús, iwa ijkí okimilijkeh n espíritus amokualteh:
13 Jew sabuw afa bar merar ta ta hirun hitit sabuw iyab biyahimaim afiy kakafih hitar sumih hima’am Regah Jesu wabinamaim hinununih. Naatu hai tur i iti na’atube hio, “Demon kakafih hinununih seven Paul ana orot wabin Jesu isan ebibinan i wabinamaim kwa abi’a’ari kwatit!”
14 Ijkó okichiwayah chikome itelpochwah se tlakatl non itoka Esceva, akin okatka se tiópixki israelita non okachi otlayakantoka.
14 Naatu Jew hai Firis Gagamin wabin Skeva natunatun etei seven i iti na’atube auman hisisinaf.
15 Pero ijkuak ijkó okichijkeh, n espíritu amokuali okinnankili:
15 Baise afiy kakafin iuwih eo, “Jesu i ayu aso’ob naatu Paul auman i ayu aso’ob, bo kwa iyab?”
16 Iwa san nima ijkuak ijkó okinmili, n tlakatl non okipixtoka n espíritu amokuali omokajka impah, iwa kemi non amokuali espíritu okatka satlawel chikaktik, nochteh okinwitek iwa sa okicholilijkeh de non kali xipetstikeh iwa sa ejestikeh.
16 Naatu orot nati afiy kakafih hiwan ma’am misir bow yow tar, hai faifuw seb nunih ufun hitit segar biyah ererara ana bar hihamiy hibihir.
17 Nochteh non ochantitokah Éfeso, judíojteh iwa amo judíojteh, okimatkeh iwa satlawel omomojtijkeh, iwa okiyektenewayah Itoka n Toteko Jesús.
17 Jew sabuw etei naatu Ufun Sabuw etei iyab nati Ephesus wanawanan hima’am iti tur hinonowar ana veya, etei yah birubir fafar, naatu Regah Jesu Keriso wabin bora’ara’aten gagamin maiyow hitin.
18 Noiwa miakeh non okineltokakeh Cristo Jesús owalayah iwa okimokuitiayah tlan amokuali okichiwayah.
18 Sabuw moumurih na’in iyab hina bai’ufununayah himamatar bebeyanamaim hitit abisa kakafin hisisinaf isan etei hi’e’en.
19 Noiwa miakeh non otetlajchiwiayah, okwalinwikakeh intlajkuilolwah non intech omomachtiayah para tetlajchiwiskeh iwa teixpa okinchichinojkeh. Iwa ijkuak okiyejyekolijkeh kech impati nonteh tlajkuílolteh, okijtojkeh ome póali iwa n májtlaktli mil (50,000) platajtomi.|src="43_CN02003B.TIF" size="Col" ref="Hechos 19:19"
19 Sabuw moumurih na’in iyab hikwerakwer hai buk hibow hina hibutuw naatu sabuw etei matahimaim hi’afusar. Naatu buk ta’ita’imon hai baiyan hibiyab i 50,000 drachma ana fofonin. Paul Efasis hai kwerakwer buk hi’afusar bat i’itah|alt="Paul watching Ephesians burn books" src="cn02003B.tif" size="col" loc="Act 19.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.19"
20 Ijkó itlajtol Totajtsi okachi omoxitiniaya iwa okitenextiaya iweletilis.
20 Sinaf fairih iti himamataramaim Regah ana tur tasasar tit naatu busuruf ra’at ana fair bai yen.
21 Satepa ijkuak nochi ni yopanok, Pablo okitlali itech iyolo yas para Macedonia iwa Acaya iwa asta kalakiti Jerusalén. Noiwa okimoliaya yaskia Roma.
21 Sawar iti himamatar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Akaiya naatu Masedonia tafaram hairi wanawanahiwat remor na. Naatu na Jerusalem titamih ana not bogaigiwas eo, “Iti tafaram anabinanawan ufunamaim ayu boro anan Rome ana’itin.”
22 Ijkuakó Pablo okintítlanki ome itlakawah mawiah Macedonia, Timoteo iwa Erasto, porke ye ok mokawaskia kech tonati itech tlalmeh de Asia.
22 Basit ana baibais orot rou’ab Timothy, Erastus hairi iyafarih hin Masedonia wanawanan hima, i baise veya au gagaminaka Asia wanawanan imaim ma.
23 Itech nekateh tonatijmeh opé mokuakualaniah n tlakah por n kualitlájtoli de Dios.
23 Nati ana veya’amaim yare kakafin anababatun Ephesus wanawanan matar, anayabin Regah ana Ef isan.
24 Otlapewalti se tlakatl non itoka Demetrio, non okinmachijchiwaya ika plata tiopantsitsinteh de se diosa non itoka Diana, iwa akimeh otekitiah para Demetrio kuájkuali tomi okitlaniah.
24 Orot wabin Demetrius silver imaim sawar ebu’ur temamatar i nati’imaim ma’am. Iti orot i god babin wabin Artemis ana kwafiren gagamin ana yumatabe, silver amaim bu’ur sabuw hitotobon. Naatu nati bowabowamaim kabay gagamin maiyow bai ana sabuw isah rur.
25 Demetrio okinmoololo itlakawah iwa oksikimeh tlakah non noiwa okitekitiah n plata, iwa okinmili:
25 Basit ana bowayah etei e’af ayuwih naatu sabuw afa i bairi hai bowabow ta’imon auman e’af hiru’ay iuwih eo “Au sabuw kwanaso’ob, ata bowabow iti’imaim kabay gagamin tatain erur.
26 Pero ijkó kemi nomejwah nonkitah iwa nonkikakih, nin tlakatl non itoka Pablo kijtojtinemi n diostsitsinteh non san kinmachijchiwah n tlakah, amo milák diosmeh. Iwa miakeh tlakah yokineltokakeh tlan kimilia, iwa amo san non de nika Éfeso, yej noiwa itech nochteh altepemeh non kateh kan tlalmeh de Asia.
26 Naatu boun iti orot Paul abisa esisinaf i kwa taiyuw matamaim kwa’itin naatu tainimaim kwanonowar, god orot umahimaim tibiwa’an i men kafa’imo godamih.” Tur iti na’atube eo i orot babin moumurih maiyow yah ikitabir. Iti sawar i men Ephesus wanawanan akisin emamatar, baise Asia wanawanan etei kafa’imo nisawar.
27 Semi amokuali tlan kichijtinemi, porke weletis tikpoloskeh toteki iwa itiopa n todiosa Diana ayakmó ok kitlakitaskeh. Iwa nin diosa non nochteh n tlakah de Asia iwa de nochi n tlaltíkpaktli kiweyiliah, kipolos iweyilis iwa mach ok kiweyiliskeh.
27 Iti ata bowabow i kakafin wanawanan run naatu ata bowabow wabin boro na’af, men wabit akisin na’af, baise god babin Artemis ana kwafiren bar gagamin auman boro yabin en namatar. Naatu sabuw nati Asia wanawanan, naatu tafaram wanawanan sabuw etei iti god babin hikakafiy hikwakwafir boro nuhih nabur.”
28 Ijkuak okikakeh nin tlájtoli, okualankamikeh iwa opé tsajtsih:
28 Sabuw hiru’ay hima iti tur hinonowar higagamat himisir hiwow hio, “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe gagamin.”
29 Ijkó, n tlakah de non altepetl okualankamikeh. Okikitskijkeh n Gayo iwa Aristarco, ome tlakah de Macedonia non oyayah iwan Pablo, okintlalxotontiajkeh asta kan kali kan yejwah omoololoayah.
29 Basit nati bar merar gagamin wanawanan uruw ra’at, na hibuyuw ne hibuyuw hinunuw. Masedonia orot rou’ab Gaius Aristakus hairi Paul bairi hinanawan hinan hibuwih hinunuw hin sabuw hai rou’ay efan gagaminamaim hitit.
30 Pablo okinekia kalakis ompa para kintlapowis n tlakah, pero n tokniwah non kineltokah Cristo Jesús mach okikawilijkeh.
30 Paul akisin i kok sabuw nahimaim tatit, baise bai’ufununayah hi’otan.
31 Noiwa sikimeh tekiwajkeh de Asia non inwah omowikaya n Pablo, otlatitlankeh makilitih n Pablo amo makalaki ompa kan oololitokeh.
31 Nati tafaram wanawanan hai orot gagamih, iyab Paul ana ofonah auman tur hiyafar hifefeyan men hikok boro tan kou’ay ana efan gagaminamaim yumatan ta’ototait.
32 Pero ompa kan oololitokah, san de miak okijtoayah, iwa miakeh nion amo okimatiah tleka ompa okatkah.
32 Nati ana veya’amaim kou’ay ana efanamaim uruw i na’at, sabuw afa nati’imaim i tur ta hiwow hio, sabuw afa ni’imaim ibo tur ta hiwow hio. Naatu sabuw au moumurihika i men kafai hiso’ob aisim hina iti kou’ayamaim hitit.
33 Pero sikimeh judíojteh okwalkixtijkeh n Alejandro iwa okiketsatoh tlayakapa. Alejandro okíketski ima para ayakmó matsajtsikah, iwa ijkó weletis motlajtolpalewis inawak nonteh tlakah.
33 Naatu Jew sabuw afa Alexander hibonawiy hitit nahine bat, naatu sabuw afa roube’aten tur hitin, imaibo Alexander umanamaim sabuw rutanih awah fot naatu i taiyuwin wasfafarin isan ana tur eo.
34 Pero ijkuak n tlakah okimatkeh Alejandro okatka israelita, nochteh otsajtsikeh iwa ijkó otsajtsitokah kemi ome ora:
34 Baise nati veya’amaim i hi’inan Alexander i Jew orot, imih sabuw etei au ta’imon hiwow sawar ta’imon isan hio inan hours rou’ab sawar. “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe Gagamin!”
35 Ijkuak n tekiwa non kinmijkuiloa amameh itech non altepetl owéletki okintlakawalti n tlakah de Éfeso, okinmili:
35 Inan yomaninamaim bar merar ana kirumayan sabuw rou’ay gagamin eotatanih inan nuwarob e’afuw basit eo, “Ephesus ana orot ana babin! Sabuw etei hiso’ob Ephesus bar merar i god gagamin Artemis ma’uh ema’am. Iti kabay kakafiyin marane hea’obow re’er boun iti inu’in auman ma’uh ema’am.
36 Iwa kemi amo onka se akin weletis kijtos amo milák, ayakmó okachi xikualanikah iwa amitla xikchiwakah tla amo nonkimatih tlan nonkichiwah.
36 Iti sawar i boro men yait ta nayaubamih, isan imih kwa yate enub kwamare naatu men abisa ta nota’e mata nakabiy kwanasinafumih.
37 Porke ninteh tlakah non nomejwah ononkualinwikakeh, amitla fiero okitenejkeh de todiosa nion itla okichtekilijkeh kan itiopa.
37 Kwa iti orot kwabow kwana ai’itih i men Tafaror Bar ana sawar ta hi’afiy o ata god babin isan tur kakafih hi’omih.
38 Tla Demetrio iwa itlakawah kinekih kiteiliskeh aka, yika onkateh tekiwajkeh kan moteiliskeh.
38 Baise Demetrius ana bowayah orot bairi orot babin isan hai gamin tur afa hinama’am na’at, ata orot gagamih tur nowarayah i tema’am. Naatu tur nowar yababan yabaituturin isan ana efan i bobotawiyin inu’in boro hinan imaim hiyabaitutur.
39 Iwa tla owijtitok tlan nomejwah nonkitlajtlanih, nonkipiah de nonyaskeh nonmoyektlalitiweh innawak tekiwajkeh.
39 Baise yababan tur gagaminaka omih na’at i kwanan Kou’ay Bar gagaminamaim orot tur nowarayah matahimaim a yababan kwanaorereb tur nowarayah boro hinayabunei.
40 Porke tla amó, ika tlan axa opanok weletis techteiliskeh iwa kijtoskeh tikimpajsolojtinemih n tlakah; iwa amitla tikpiah tlan ika weletis timotlajtolpalewiskeh.
40 Naatu boun hibubuyuw isan hina’af tanarun hinabibatiy boro tanao kwanekwan, anayabin tur ana’an it men taso’ob naatu it men karam boro asir tanao tanifufuwen.”
41 Satepa, ijkuak yotlanki okintlapowi, okinmili mawiah nochteh non ompa omoololojkeh.
41 Iti eo ufunamaim, sabuw iuwih hai ubar hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.