Romanos 8

Itájto̱l toTe̱ko ipan melaꞌtájto̱l (NHX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Inó̱n iga, Dios ayí̱ꞌ kicastiga̱ro̱j yej se̱titokej wa̱n Cristo Jesús, yej ayoꞌ nemij ken yejemej kinekij, sino que nemij ken kineki iyEspí̱ritoj Dios.
1 Isanimih boun sabuw iyabowat Keriso Jesu wanawananamaim hikofan tema’am boro men hinakusairihimih.
2 Iga tise̱titokej wa̱n Cristo Jesús, iyEspí̱ritoj Dios te̱maka vida iga ayꞌya tikchi̱waj yej aye̱kti; te̱salva̱roj iwá̱n ayꞌya te̱tekimaka inó̱n ley yej kijtowa iga timikiskej iga tikchi̱waj yej aye̱kti.
2 Anayabin God Anunin ana fairamaim Keriso Jesu wanawananamaim yawas ebitit, i ayu bowabow kakafin ana fairane naatu morob ana fairane rufamu atit.
3 Iga Dios kichij iga tejemej yej ileypa Moisés awel kichi̱waya. Inó̱n ley awel te̱pale̱wiá iga tikchi̱waj yej tatekimaka, iga nochipa toa̱lmaj kineki matikchi̱waka̱n yej aye̱kti. Dios kiti̱tan iPiltzi̱n yej mochij ta̱gaꞌ yej ne̱siá kensan tejemej, yej aye̱kti tikchi̱waj, iga mamiki iga totechko. Dios ipan icue̱rpoj iPiltzi̱n kipoloj nochi yej aye̱kti tikchi̱waj.
3 Ofafar men karam tasinaf, anayabin it biyat ana kakafinamaim iwa’an ofafar ririm. Baise God sinaf, taiyuwin Natun Ta’imon iyun ra’iy orot biyan kakafin bai iyaun, naatu bowabow kakafin ana siboromih matar. Naatu bowabow kakafih orot babin wanawanahimaim etei kusaisiren.
4 Inó̱n kichij iga tejemej wel matikchi̱waka̱n ken kijtowa la ley, puej ayoꞌ tikchijtokej ken tiknekij tejemej sino que ken kineki iyEspí̱ritoj Dios.
4 God iti bowabow sinaf, saise ofafar ana tur eo’o i hinan wanawanatamaim hinamatar, men biyat ana kokomaim tanama, baise Ayubin ana kokomaim tanama.
5 Puej yej kichijtokej yej kiyo̱ltila̱ntokej yej aye̱kti, kejla̱ntokej iga kichi̱waj ken yej yejémejpa kinekij; eꞌ yej kichijtokej ken kineki iyEspí̱ritoj Dios, kejla̱ntokej iga kichi̱waj ken kineki Dios.
5 Sabuw iyab biyah ana naniyanamaim tema’am hai naniyan tutufin etei i nati’imaim ebobonawiyih. Baise sabuw iyab Anun Kakafiyin ana kokomaim tema’am, hai not tutufin etei Anun ana kokomaim tesisinaf.
6 Siga matikchijtoka̱n ken te̱yo̱ltila̱na yej aye̱kti, inó̱n te̱miktiá, eꞌ siga matikchijtoka̱n ken kineki el Espíritu Santo, nochipa tonoskej wa̱n Dios iwá̱n tonoskej tamelá̱.
6 Turobe orot babin ana notamaim nabobonawiyi boro morob wan inayen. Baise Anun Kakafiyin ana notamaim nabobonawiy boro yawas naatu tufuw inab.
7 Iga yej kejla̱míkijsan yej aye̱kti, inó̱mejwaꞌ kijiyaj Dios; iga akichi̱waj ken kineki iley Dios, niga welitij kichi̱waj.
7 Anayabin sabuw iyab biyah ana kokomaim kakafih ebobonawiyih i God ana kamabiy temamatar, naatu men karam boro God ana ofafar babanamaim hinama.
8 Inó̱n iga, yej kichijtokej yej kiyo̱ltila̱naj yej aye̱kti, Dios awel kiye̱ꞌita.
8 Sabuw iyab biyah ana kokomaim ebobonawiyih men karam hiwa’an God niyasisir.
9 Eꞌ amejeme̱n ayꞌya ankichijtokej ken mitzyo̱ltila̱naj yej aye̱kti, sino ken kineki iyEspí̱ritoj Dios, iyEspí̱ritoj Dios onoꞌ ipan amejeme̱n. Yej ayá̱ꞌ kipiá iyEspí̱ritoj Cristo, inó̱n ayéj de Cristo.
9 Baise kwa i men biya ana kokomaim ebobonawiyi, baise Anun Kakafiyin. Anayabin God Anunin i kwa wanawanamaim ema’am. Orot yait Keriso Anunin men wanawananamaim ema’ama, i men Keriso nowan.
10 Malej iga amocue̱rpoj mikis iga ankichi̱waj yej aye̱kti, eꞌ siga Cristo cha̱ntitoꞌ pan amejemej, amoespí̱ritoj isatoꞌ iga anye̱ꞌonokej iyi̱xtaj Dios.
10 Baise Keriso kwa wanawanamaim ema’am, imih God buwi yawas kwama’am. Basit biya i boro namorob anayabin bowabow kakafin awan karatan, baise ayub i yawasin anayabin ayub ana yawas i mutufurin.
11 Iwá̱n siga cha̱ntitoꞌ pan amejemej iyEspí̱ritoj Dios, inó̱n yej ki‑ojpa‑ixitij Jesús ka̱n miktoya; ino̱nsan no̱ Dios yej ki‑ojpa‑ixitij, no̱ mitzojpa‑ixiti̱skej iga iyEspí̱ritoj yej cha̱ntitoꞌ pan amejemej.
11 Naatu God Anunin Jesu morobone biyawas kwa wanawanamaim ema’ama. Keriso morobone biyawas na’atube kwa auman boro i Anunin kwa wanawan ema’am imaim biya yawas nitin.
12 Ijkó̱n nokni̱wa̱n, iná̱n Dios kineki iga matikchi̱waka̱n ayéj ken toa̱lmaj kineki iga matikchi̱waka̱n yej aye̱kti.
12 Isanimih, taituwou, it i bowabow hitit, baise men biyat ana kokomaim tanasinafumih.
13 Siga amejeme̱n ankichijtokej ken amoa̱lmaj kineki iga xikchi̱waka̱n yej aye̱kti, anyawij anmikitij iga anyokatitoskej de Dios; eꞌ siga iyEspí̱ritoj Dios mitzka̱waltiáj iga ayoꞌ xikchi̱waka̱n yej aye̱kti, nochipa amonoskej wa̱n Dios.
13 Anayabin kwa biya ana kokomaim kwanama’am na’at boro kwanamorob. Baise Anun Kakafiyin ana kokomaim kwanama’am na’at, biya ana kokok kakafih etei boro nimuruben. Naatu kwa boro yawas kwanama,
14 Ipilowa̱n Dios momakaj iga kitokaj ken kine̱xtiliá iyEspí̱ritoj Dios.
14 anayabin sabuw iyab God Ayubin ebobonawiyih i God natunatun.
15 Puej iyEspí̱ritoj Dios yej mitzmakakej, ayéj se̱ espíritu yej mitzescla̱vojtiliáj iga sej ximajmawika̱n, sino que Espíritu yej kichi̱wa iga ximochi̱waka̱n ipilowa̱n Dios. Iwá̱n iní̱n Espíritu kichi̱wa iga matikijli̱ka̱n Dios: ¡Nopáj!
15 Anayabin God Ayubin kwabaib i men kwa niwa’ani bir ana fairamaim nabonawiy isan kwani’akiramih. Baise Ayubin kwabaib i natunatun anababatun matar isan kwabai, saise imaim fair tanab isan tanarerey tanao, “Abba! Tamaiya!”
16 Ini̱nsan Espíritu mose̱tiliá iwá̱n toespí̱ritoj iwá̱n kijtowa iga tejeme̱n ipilówa̱nya Dios.
16 I Ayubin it ayubit bairi hita’imon teo’orereb it i God natunatun.
17 Iwá̱n iga tejeme̱n ipilowa̱n Dios, kajasi iga no̱ mate̱makaka̱n yej itatki Dios, yej kijtoj iga te̱makas, iwá̱n tosentatki mochi̱was wa̱n Cristo, siga iná̱n íwa̱n tiksensufri̱rowaj, wel no̱ tonoskej ipan cielo ka̱n onoꞌ yéj.
17 It i natunatun imih sawar abisa i ana sabuw isah ebobotan boro bairi tanab yaun. Naatu abisa God Keriso isan ebobotan boro bairi tanab yaun. Keriso ana biyababan bairi tanafafaram na’at ana marakaw boro bairi tanafaram.
18 Puej nikmati iga iná̱n tejemej yej tiksufri̱rowaj, ni alí̱n ayá̱ꞌ kaxiliá iwá̱n inó̱n, kua̱ꞌ ke̱man tisen‑onoskej wa̱n Jesús.
18 Anababatun au’uwi, biyababan iti boun tabai tabi’akir, mar boro ana marakaw nabirerereb hairi tanafufufun, nati marakaw i ra’at kwanekwan men biyababan hairi ta’imon.
19 Inochi yej onoꞌ, yej kichij Dios kichi̱xtokej iga maguiꞌ maásiya inó̱n día kua̱ꞌ Dios kichi̱was iga mane̱si aja̱ꞌyéj ipilowa̱n.
19 Anayabin baimataren sawar tutufin etei God natunatun bow tit bairerereb isan, yah kusikus iwa’an hima hi’uroron tinuwanuw.
20 Iga inochi yej onoꞌ, yej kichij Dios yéj kijtoj iga amo maye̱ꞌonoka̱n, ayéj iga kinekij, sino iga Dios ijkó̱n kijtoj; eꞌ weljoꞌ sej ke̱man moye̱ꞌta̱li̱j
20 Orot ta’imon ana kakafinamaim baimataren sawar tutufin etei higabiyoy, men i akisih hai kokomaim baise God ana kokomaim sinaf.
21 iga nochi yej kichij Dios ayꞌ yawij mikitij niga pala̱niskej, wa̱n pa̱ktoskej no̱ kensan ipilowa̱n Dios.
21 Iti baimataren sawar etei veya ta hai bai’akirane hibat timunumun boro hinabotaitih hinatit God natunatun bairi marakaw gewasin hinafaram.
22 Tikmatij iga iná̱n nochi yej Dios kichij tenatokej iwá̱n kimachi̱liáj ken se̱ siwa̱ꞌ yej pilkualo̱toꞌ iga taonoltiá.
22 It taso’ob baimataren sawar tutufin kek tufuwamih ebotukwar ana biyababan tebaib na’atube, aneika hima hitef hirererey tana boun tatit.
23 Iwá̱n ayejsan nochi yej Dios kichij yej kualo̱tokej, sino que tejeme̱n no̱, eꞌ tikpiaja iyEspí̱ritoj Dios yej achto te̱máꞌ. Iwá̱n tikmatij iga inó̱n kijto̱jneki iga te̱mákasoꞌ má̱j. Tikmachi̱liáj iga poxsan tikualo̱tokej, iwá̱n tikchi̱xtokej iga ke̱man te̱chi̱was ipilowa̱n Dios, íkua̱ꞌ timomachi̱li̱skej íjka̱nya iga tikpiaskej séꞌpaya tocue̱rpoj.
23 Men baimataren sawar akisin hima hitef tererereyamih, baise it auman wanawanatamaim hamenamo erererey auman tama takakaif, God nan ni’obaiyit it i natunatun.
24 Iga tikchi̱xtokej Dios tikmatij iga timoma̱nawíjkejya; eꞌ siga se̱ kichi̱xtoꞌ yej kítztoꞌpa, inó̱n ayoꞌ kichi̱xtoꞌ. Yej se̱ kítztoꞌya, ¿téjasoꞌ iga makichi̱xto?
24 Anayabin it nuhifotamaim iyawasit. Abisa isan nuhit fot tama’am i tabaika, aisim boro ibanak sawar tabo isan nuhit nafot tanama tanakaif.
25 Eꞌ siga tikchi̱xtokej yej aya tikitaj, mela̱ꞌwaꞌ iga atisiawij iga tikchi̱xtokej.
25 Baise sawar abisa men tai’itin nuhit nafot tanama tanakakaif na’at, it boro yatet nanub tanama tanakaif.
26 Ijko̱nsan no̱ iyEspí̱ritoj Dios te̱pale̱wiá kua̱ꞌ timosemakasnékija. Iga kua̱ꞌ titajtowaj wa̱n Dios ayá̱ꞌ tikmatij te̱ tiktajtaniliáj, eꞌ iyEspí̱ritoj Dios te̱tajtowiliá iyi̱xtaj Dios, te ken ténapa iga kijtowa yej tejemej atikojasij kén tikijtowaj.
26 Ef nati ta’imon it ata ririm ana veya i Ayubin ena it baibais ebitit. Anayabin it mi’itube o yoyoban isan ana ef men taso’ob. Baise i Ayubin it isat tef rerey eyoyoyoban wainit, turamaim men karam boro tanao.
27 Iwá̱n Dios yej ki̱xmati te̱ tikejla̱ntokej, kimati te̱ nemi kijtowa iyEspí̱ritoj Dios; iga iyEspí̱ritoj Dios kitajtowiliá yej kicre̱dowaj Dios, ijkó̱n iga Dios kineki iga maye̱ꞌonoka̱n.
27 Naatu God dogorot nutitiy i’itin, Ayubin ananot i so’ob, anayabin Ayubin God ana sabuw isah eyoyoyoban i God ana kokomaim esisinaf.
28 Tikmatij iga Dios tekipanowa iga nochi maye̱ꞌki̱sa ino̱mej yej kicho̱kiliáj, ino̱mej yej Dios kitapejpen iga mamochi̱wa ken yéj nochipa kejla̱ntoꞌ.
28 Naatu taso’ob, sawar etei God esisinaf i gewasih sabuw iyab tibiyabuw isah, sabuw iyab i ana kokomaim ea’afih isah.
29 Iga yejemej yej Dios ikyay ki̱xmatiꞌ, áchtoya no̱ kitapejpen iga mamochi̱waka̱n kensan Jesucristo yej iPiltzi̱n Dios, iga Jesucristo mamochi̱wa te̱ko̱ko pan nochi tokni̱wa̱n.
29 Sabuw iyab God erurubinih i so’obabo erurubinih. I akisin yasairih hina i Natun ana’itinabe himatar, saise i Natun i baitumatumayah etei tuwah hai ain na’atube.
30 Iwá̱n yej desde áchtoya Dios kitapejpen, kino̱tzaꞌ no̱, iwá̱n yej kino̱tzaꞌ, no̱ ki‑o̱mema̱wij, iwá̱n yej ki‑o̱mema̱wij, no̱ kita̱lij iga maono ite̱noj yéj.
30 Naatu iyab yayasairih i eafih, naatu iyab ea’afih i yamutufurih, naatu iyab yayamutufurih i ana marakaw bairi faram isan buwih.
31 Iná̱n, ¿te̱ tikijto̱skej de iní̱n? Siga Dios de tejéme̱mpa, ¿a̱ꞌyéj yej wel te̱chi̱wili̱j yej aye̱kti?
31 Sawar iti sisinaf isan boro mi’itube tanao? God it isat nabatabat na’at yait boro nagam na’uwit? En anababatun.
32 Dios kineꞌ iga mamiki iPiltzi̱n iga nochi tejemej; ¿kén iga ayá̱ꞌ yawi no̱ te̱makati nochi yej yéj kipiá?
32 God taiyuwin Natun men eoharihar, baise it etei siwarit, Natun ta’imonam ata siwar yai. Imih kwanotanot sawar afa’am boro asire baitita’e nama?
33 ¿A̱ꞌyéj wel kite̱lwi̱j yej Dios kitapejpen? Ayagaj, iga Dio̱swaꞌ in yej kijtowa a̱ꞌyéj ye̱ꞌnemi;
33 God taiyuwin ana roubinen sabuw gewasih rouw bowabow yait boro baifuwenamaim nagam na’uwih? En anababatun!
34 ¿A̱ꞌyéj wel te̱castiga̱ro̱j? Ni agaj, iga Crí̱stojwaꞌ in yej miguiꞌ iga tejeme̱n, ayejsan iga inó̱n, sino que ojpa‑isaꞌ iwá̱n onoꞌ ila̱doj iye̱ꞌma̱ꞌ Dios iga te̱tajtowilijtoꞌ.
34 Yait boro God ana sabuw ubar nitih nagam na’uwih? En anababatun! Jesu Keriso akisinamo morob, naatu morobone misir maiye Tamah ana asukwafune mare isat ma eyoyoyoban.
35 ¿A̱ꞌyéj wel kika̱walti̱j iga Cristo mate̱cho̱kili? Ayagaj, niga nité̱ wel kika̱walti̱j iga Cristo mate̱cho̱kili. ¿Ix wel kua̱ꞌ te̱castiga̱rowaj, o kua̱ꞌ tejté̱ te̱yo̱lmiktijtoꞌ, iwá̱n kua̱ꞌ te̱temojtinemij iga mate̱castiga̱ro̱ka̱n, o kua̱ꞌ a̱pistaj, o kua̱ꞌ ayoꞌ tikpiáj totzótzol, o kua̱ꞌ te̱mikti̱jnekij?
35 Imih yait boro Keriso ana yabowane nakusibit, yare men karam nakusibit, o yawas fokarih, roukoukuwen, baimar kakafin, sawar en, obiruwen, o morob?
36 Ken kijtowa ka̱n ijkuilijtoꞌ:
36 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
37 Eꞌ ipan nochi iní̱n, nochipa tiye̱ꞌki̱saj iga te̱pale̱wiá Cristo yej te̱cho̱kiliá.
37 En baise, Keriso aki biyabuwi i wanawananamaim sawar etei hai fair aki aisnowaten.
38 Iná̱n nikmelaꞌmati iga ateyi nité̱ yej wel kika̱walti̱j iga Dios mate̱cho̱kili. Niga mate̱mikti̱ka̱n, niga kua̱ꞌ tisatokej, niga a̱ngelejmej, niga Tzitzimiꞌ iya̱ngelejmej, niga yej onoꞌ iná̱n, niga yej wi̱ꞌoꞌ,
38 Imih ayu aso’ob anababatun men karam boro sawar ta imaim Keriso ana yabowane nakusibitamih, men morob, men yawas, men tounamatar, men Demon, men mar iti boun, men mar boro enan, men fair
39 niga yej ajko onoꞌ, niga yej onoꞌ ta̱ltampa. Nité̱ yej Dios kichij, awel kika̱waltiá iga Dios mate̱neki ken yéj te̱ne̱xtilij ipan Cristo Jesús yej toTe̱ko.
39 men yate mar, men me baban, men sawar ta himamatar wanawanahimaim boro God ana yabow ata Regah Jesu Keriso wanawananamaim ema’am nakusibit tanatitamih, en anababatun.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.