Mateus 22

Mundurukú NT (MYU_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Waram Jesus o'jekawẽn jewejuayũ be. Wuymutaybitbinap ekawẽn o'g̃uwẽn―imẽnpuximap ekawẽn. Ipi kukukat muwẽnuwẽn o'e jewejuayũ mutaybit am.
1 Naatu Jesu iban maiye oroubon tabo sabuw hai tur eowen eo,
2 — Deus wuynomuwã jewekay iap ipi kukukat adeayũ o'tomuwã jekpot ewebumũnap epeta kay iap puxim. Ixe ipi kukukat peta o'g̃ug̃ẽ, jekpot o'jewebumũn puye — io'e Jesus.
2 “Mar ana Aiwob ana itinin i boro iti na’atube. Ana veya ta aiwob orot natun tabin isan ana hiyuw bogaigiwas.
3 — Jebuywatwat'ukayũ o'tomuwãiayũ be o'g̃uju tomuwã ãm, jekpot epeta beam ip tomuwã ãm, puybit o am. O'ju ip. O'tomuwã. Imẽnpit o'takoyiayũ oajẽm g̃u ip, taobu'u ip puye.
3 Naatu ana akir wairafih iyunih kob hin sabuw iyabowat hiyuw aamih hibowabow isah, baise etei’imak hikwahir hima.
4 — Wara'acayũ o'g̃uju g̃uto―jebuywatwat'ukayũ. — “I juy epe'e o'tomuwãiayũ be: ‘Kuy biopak oyaoka―biopak'it'it tak. Soat ma opop, peta be i'o am. Epesot cuy,’ i. ‘Ade puybit puye,’ i,” ixe o'e―ipi kukuk'ukat o'e jebuywatwat'ukayũ be. O'ju ip.
4 “Imih aiwob orot iban maiye ana akir wairafih afa’abo iyunih eo, ‘Kwanan sabuw iyabowat na hiyuw aamih au’uwih hai tur kwana’owen, masanuw etei arauw hitab, naatu hiyuw etei abogaigiwas sawar, imih kwanan tabin ana hiyuw tanaa.’
5 — O'tomuwãiayũ bit osodot g̃u. O'taobu'un ip. Jewaywayway ip o'e. Oajẽm g̃u ip peta kay. O'ju ip wara'at ka be. Pũg̃ ixeyũ'in kadaidip pe o'ju. Wara'acayũ tarekrek mũn'a be o'ju ip. O'ju g̃u peta be. Peta iwat ekawẽn kay g̃u o'e ip.
5 “Baise hin hi’o, sabuw hiyuw aayah tur men hinowar, hai kokomaim hire nanabin hin. Orot ta au masaw in, orot ta re ana sitow bowamih in.
6 — G̃ebuje wararar'acat ixeyũ'in ibuywatwat'ukayũ o'jat ip. Xipan g̃u o'jukuk ip. O'yaoka ip. Oe'ũ. Pog̃.
6 Naatu sabuw afa akir wairafih hibow hirouw, afa hi’asbunubunuw himorob.
7 Ipi kukukat itakoma jĩjã o'e ibuye. Sorarayũ o'g̃uju, jemunomuwãayũ aokam, ag̃okaxirixiri kasukamuy'ũm ãm.
7 Aiwob orot anababatun yan so’ar, basit ana baiyowayah iyafarih hin sabuw ana akir wairafih hi’asbunubunuw etei hibow hirouw himorob naatu hai bar etei hi’afusar.
8 — G̃ebuje jebuywatwat'ukayũ be o'jekawẽn. “Kuy peta opop, okpot jewebumũn puye. Imẽnpit wemunomuwãayũ xipat'ũmayũ. Imẽnpuye ixeyũ ajẽmap cũg̃ g̃u oxe,” io'e.
8 “Imaibo aiwob orot ana akir wairafih afa’abo eaf hina iuwih eo, ‘Tabin ana hiyuw i abogaigiwas sawar, baise sabuw au’uwih men yait ta namih.
9 — “Epeju juy e dag̃, uk'a ukpibubu dag̃ tak,” io'e jebuywatwat'ũkayũ be. “Wara'acayũ epetakoy―e dag̃ayũ. Soat cuy epetakoy―epetobuxikiayũ,” io'e. — “Hm hm,” io'e ip.
9 Imih kwanatit kwanan ef gagamih yahimaim sabuw kwana’i’itih etei kwana’uwih hinan tabin ana hiyuwamaim hinarun.’
10 O'ju ip. O'takoy. E dag̃ayũ o'takoy. Soat pupum ip o'e―o'tobuxikiayũ―xipacayũ, xipat'ũmayũ dak. — O'tujowat ip jekariwa kay. Imẽnpuye yanopapũn o'e jewebumũnap'a cemudakoyũm.
10 Basit akir wairafih hitit hin ef gagamih yahimaim orot babin hi’itih etei hibow, kakafin, gewasin etei hiteten hinatabin ana efanamaim hitit.
11 — G̃ebuje jemudakoyayũ kay oajẽm. Ipi kukukat oajẽm, ijo am. Jewebumũnap ekabek kug̃'ũmat o'tobuxik.
11 “Aiwob orot na nanawan hai merar yi ibabatiyih inan, basit orot ta tabin ana faifuw usina’e na ma’am itin.
12 — “Apẽnpuye juk eõm, obure?” io'e. “Jewebumũnap ekabek kug̃ g̃u ẽn,” io'e cebe. O'jede g̃u, yag̃uybabi'ũm o'e buye.
12 Naatu ibatiy eo, ‘Au begon, o mi’itube’emih tabin ana faifuw usina’e ina irun kuma’am, etawan menane irun?’ Baise orot men tur ta eo.
13 — “Epesubamũnmũn cuy―ceba, sui dak epesuimũnmũn,” io'e ipi kukukat jebikuyap e'e'ukayũ be. “Epejoxik cuy kabiokbog̃ pe, wuy Deus wi,” io'e ixe ipi kukukat. “Bomaku ag̃okatkayũ tõtõn jeedop. Tũy dak ip jenũy yeiyei je'e ip ipi bun,” io'e — io'e Jesus, o'ya'ĩjojoiayũ be imutaybitbin pima.
13 “Basit aiwob orot ana akir wairafih iuwih eo, ‘Orot an uman kwafatum kwabai kwan ufun kwaisaroun ere gugumin wanawanan nama, narerey wan nitarfofor naso’ob.’”
14 — Ade ma o'takoyiayũ e'em ip. Pũg̃pũg̃ pit o'taẽiayũ e'em ip―Deus o'taẽiayũ — io'e Jesus ixeyũ be. Ibũrũ ma o'e Jesus ekawẽn. Imẽn o'jekawẽn Jesus ade ma Deus kay o'takoy buye. Imẽnpit pũg̃pũg̃ acã ip Jesus eju jekukum. Pũg̃pũg̃ acã Deus xe.
14 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “Sabuw moumurih na’in God ea’afih, baise matan ta’amo boro narubinih.”
15 Fariseuyũ o'jeawero ip, Jesus a'õ muwarurun ojuy ip puye. — Apẽn Jesus ekawẽn ag̃ukorẽm? — io'e ip jewewebe.
15 Basit Ofafar Bai’obaiyenayah afa hin sa’ab akisihimo hiku’ay Jesu baikubibiruwin isan hiyakitifuw.
16 Jewewebe imẽn kawẽn puje, Fariseuyũ jeweju etaybitbinayũ o'g̃uju ip Jesus kay. Herodes ebekitkit tak o'g̃uju ip. Oajẽm soat ip. — Ocemutaybitbin'ukat — io'e ip Jesus pe. — Soat em ẽn icẽmãn e'em. Apẽn Deus ibikuy ocewebe jeku am iam ẽn ocemutaybitbin. “Ig̃o du xipat exe?” i'ũmg̃u ẽn e'em warara'acat pe emutaybit am. Kacũg̃ kadiat cocoap tomuju g̃u ẽn e'em “Teku xipat,” i — io'e ip.
16 Imaibo hai bai’ufununayah afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa hin Jesu biyan hitit hio, “Bai’obaiyenayan, aki aso’ob. O i anababatun turamaim kuo, God ana sabuw isah abisa ekokokomaim kubi’obaiyih, abisa sabuw tenotanot isan men kubiyababan, anayabin o men orot babin ufuhine ku’i’itin.
17 — Cedag̃ tu exe dinheiro ũmũm oceju bima Roma ka kukukat peam? ―César peam? Ixe wuyedinheiro ojuyjuy cebeam teidadam―César beam. Teida buje, wuyawẽwẽap ekawẽn tag̃ g̃u kuka ajeku? — io'e ip.
17 Imih kuo anowar. Caesar isan kabay tanabibaiyan boro ata ofafar tana’astu’ub, ai en? O mi’itube kunotanot?”
18 Imẽnpit Jesus itaybit ikẽrẽm okuk pin ip iam. — Apẽnpuye eyju wa'õmuwarurun ojuy? — io'e. — Omuykukum ojuy eyju — io'e cebe ip.
18 Jesu mar ta’imon hio hai tur naniyan bai uwih eo, “Kwa i wanawan rerekabih! Aisim ayu kwabikubibiruwu?
19 — Dinheiro isurũg̃at cuy epetojot owebe―pũg̃'a'in―dinheiro'a yaũm Roma ka kukukat peat'a'in — io'e cebe ip. O'yadojot ip dinheiro isurũg̃at'a―yopĩcat'a―prata mug̃ẽg̃ẽat'a.
19 Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hina hitin.
20 — Abu-biõg̃buk ija'a be―dinheiro'a be? — io'e. — Abu-butet tak ija'a be?
20 Itin sawar imaibo eo, “Iti kabayamaim i yait ayubin naatu wabin tema’am?”
21 — César biõg̃buk, ibutet tak — io'e ip. — Imẽnpuye ig̃o'a César pubut'a―dinheiro'a — io'e. — Cemuojuyjuy epeg̃ũm César be wuyeipi kukat pe — io'e. — Deus pe dak cuy epeg̃ũm cemuojuyjuy — io'e.
21 Hiya’afut hio, “Caesar.” Basit Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, naatu abisa God nowan God kwanitin.”
22 Iboap ekawẽn buye, mũg̃ ma osodop ip. O'jẽm ma ip Jesus xewi. O'yag̃uybabi'ũm ip. — Ya'õmuypit pa'ore wuywebe — io'e ip jewewebe.
22 Iti na’at eo hinonowar ana maramaim hifofor men kafaita. Naatu hihamiy himatabir maiye hin.
23 Ixe kabiam Saduceuyũ oajẽm Jesus kay. Judeuyũ osodop ip. Tũybe wuye'ũ buje waram g̃uto acejetait g̃u iãn o'e ip.
23 Nati veya ta’imon kau’ay ta wabin Sadducee hai sabuw afa hina Jesu biyan hitit hio, “Sabuw morobone boro men hinayawas maiye.”
24 — Ocemutaybitbin'ukat! — io'e ip Jesus pe. — Moisés juk kuyjeayũ mutaybitbin osunuy: Iwag̃o e'ũ buje, jekitpit jewebumũn cuy jewag̃o'ũm tayxibuk eju, itayxibuk i'it'et'ũm pima, i. I'it'et pima, iwag̃o'ũm tieg̃ ipotpot kuka o'e i'it, i. — Imẽneju ocetaybit g̃u abu-tayxim e'em ixe ayacat iam, waram ce'ũ'ũayũ etait puje — io'e ip cebe.
24 Naatu hio maiye, “Bai’obaiyenayan Moses eo tautabin orot ain natun en namomorob tain boro tuwah ana kwafur ni’aawan, saise hairi hina’in kek hinatufuw tuwah efanin.
25 — 6 beayũ osodop ip iwag̃o kitpityũ. Iwag̃o jewebumũnat o'e. Oe'ũ, jekpotpet'ũm puxe ma. Imẽnpuye pũg̃ ixeyũ'in o'jewebumũn jewag̃o'ũm tayxibuk eju―jewag̃o nomujuat.
25 Imih marasika orot, ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu kek en morob. Ana kwafur tain i’aawan.
26 Oe'ũ ixe dak. Jekpotpet'ũm puxe ma. Imẽnpuye wara'acat o'jewebumũn itayxibuk eju―pũg̃ ixeyũ'in. Oe'ũ ixe dak. Jekpotpet'ũm puxe ma. Imẽn o'jewebumũn ip―ikitpipiyũ―soat ip. Pũg̃pũg̃pũg̃ ma o'jewebumũn ip itayxibuk eju. Soat oe'ũ ip―pũg̃pũg̃pũg̃ ma.
26 I auman kek en morob. Naatu tain ta bo kwafur i’aawan maiye. Kek en morob ef ta’imon na’atube hisinaf re in yomanin hi’asa’ub.
27 Ibocewi ixe ayacat i'it'et puxe g̃u ma ixe dak oe'ũ.
27 Uf toro’ot, babin morob.
28 Imẽn pima, ajo cũg̃ ma exe? Abu-tayxim je'e ixe ayacat waram g̃uto wuyetait puje? Soat ip o'jewebumũn ixe eju―7 beayũ — io'e ip Jesus pe.
28 Orot etei i babin ta’imon hi’aawan, imih ana maramaim morobone hinamimisir maiye, babin i boro menatan ni’aawan?”
29 — Cedãg̃ g̃u eyju jewag̃uyg̃uy — Jesus o'e. — Tũybe waram acetait g̃u iãn eyju. Eyetaybit g̃u Deus ekawẽn iam. Deus bacaam tak eyetaybit g̃u. Deus warara'acat podi ma jebacaap kug̃ iam — Jesus o'e.
29 Jesu iyafutih eo, “Kwa i a not hikwaris. Anayabin Buk Atamanin men kwaso’ob, naatu God ana fair auman men kwaso’ob.
30 — Waram jetait puje, wuyjuyũ jewebumũnmũn g̃u ip. Kabi beat co'i ip je'e―Deus ekawẽn tojotjot'ukat co'i — Jesus o'e cebe ip.
30 Anayabin morobone hinamimisir ana veya tounamatar maramaim tabina’e tema’am na’atube bairi boro hinama.
31 — Imẽntak Deus oe'ũiayũ kukukat g̃u―itabẽg̃ayũ kukukat acã. Imẽnpit juk o'jekawẽn ixe: Õn Deus, i. Abraão itabut mabuk okay, Isaque dak, Jacó dak, i. Imẽn Deus cuk o'e. “Itabut ip okay,” io'e Deus, waram g̃uto ip o'jetait puye. Ce'ũ'ũayũ g̃u itabut Deus kay―itabẽg̃ayũ acã. — Imẽneju wuyetaybit ce'ũ'ũayũ waram g̃uto itabẽg̃ jeedop ip iam. Wuyetaybit tak Deus ce'ũ'ũayũ kukukat g̃u iam, Deus ekawẽntup e'em. Epetupco — io'e Jesus.
31 Naatu morobone hinamisir maiye isan God eo Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin ei en? God iti na’atube eo,
32 — ausente —
32 ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’ Nati God i sabuw yawasih hai God men sabuw murubih hai Godamih.”
33 Adeayũ iboap co buje, yag̃uybabi'ũm o'e ip, imutaybitbinap puye.
33 Sabuw rou’ay gagamin iti tur hinonowar, hifofor men kafaita, anayabin abisa bi’obaiyih i tur anababatun.
34 Fariseuyũ bit Saduceuyũ o'g̃uymũg̃ iap awẽg̃ co buje, o'jeawero ip Jesus pe.
34 Jesu tur eo Sadducee sabuw hai tur etei rabirab ana maramaim Pharisee sabuw hi’itin. Basit etei hina hita’imon.
35 Pũg̃ ixeyũ'in o'jekawẽn Jesus eju. Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukat osunuy xeku. Jesus a'õmuwarurun ojuy xeku.
35 Wanawanahimaim ofafar so’obayan orot ta na Jesu ikubibiruw eo,
36 — Ocemutaybitbin'ukat! — io'e Jesus pe. — Pu-g̃u Moisés ekawẽn'in yobog̃ cĩcã wuymukũyjobit am? — io'e Jesus pe.
36 “Bai’obaiyenayan, obaiyunen tur menatan i gagamin ofafar etei wanawanahimaim?”
37 — Ig̃o ekawẽn: Deus cuy ikukpin cĩcã epejukuk, i. Warara'acat kukpinap podi ma juy epejukuk. Eyxe ikukpin cĩcã buye, ibikuyap tag̃ cuy epeku soat em; xipacat kay dak cuy epesop g̃ebum, i.
37 Jesu iya’afut eo, “Regah, a God isan dogor tutufin etei, a not tutufin etei, naatu biya tutufin etei iniyabuw.
38 — Imẽn imubararakap opop Deus ekawẽn tup pe. Ig̃odup kay kũyjobin cĩcãn ma epesop. Ig̃odup wara'atup podi ma — io'e cebe ip.
38 Iti ofafar i gagamin naatu ofafar ana ukwarin.
39 — Wara'at tak ixe ekawẽn'in yobõg̃ cĩcã wuymukũyjobit am. Imẽn e'em: Xipan cuy warara'acat epejukuk eyewekukap puxim ma, i.
39 Naatu ofafar bairou’abin i iti. ‘Taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’
40 Ig̃odup pewi soat tup o'jebapuk―Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ emumutaybitbinaptup, Moisés ekawẽntup tak, soat o'jebapuk ig̃odup pewi.
40 Moses ana ofafar tutufin etei naatu God ana dinab oro’orot hai bai’obaiyen etei i iti ofafar rou’ab tebi’ukwarih.”
41 Fariseuyũ eawero buje, Jesus o'jekawẽn cebe ip.
41 Pharisee sabuw hiru’ay hita’imon, basit Jesu ibatiyih
42 — Abu ipot ixe Cristo? Abu Deus emunaẽ? — Jesus o'e cebe ip. — Davi naxeg̃ebit xeku — io'e ip.
42 eo, “Kwa a notamaim Keriso isan mi’itube kwanotanot? I boro orot yait natun?” Naatu i hiya’afut hio, “Keriso i boro David ana agirane nan.”
43 — Apẽnpuye ixe Davi kuyje o'jekawẽn Deus biõg̃buk a'õbi: “Cristo okukukat,” i? Imẽn o'tupmubararak kuyje: Cristo okukat―Deus emunaẽ, i. Deus o'jekawẽn Cristo be, i. “Xik'i. “Ekay itakomaayũ a'õbacaap cuy og̃uy'ũm,” io'e, i. “A'õ kay kũyjobin jeedop ip,” io'e, i. “Ẽn ixeyũ kukan'ũm pima, oxe ma juy eg̃uy,” io'e, i.
43 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Bo aisim Anun Kakafiyin ana fairamaim David iwanasum, Regah isan eo,
44 — ausente —
44 ‘Regah au Regah isan eo, Umau au asukwafune kumare inama’am. Ana maramaim ayu boro anatit a kamabiy sabuw anabow babamaim anaya.’
45 Davi juk o'e Cristo be―Deus emunaẽ be: “Ẽn ma okukukat,” io'e. Imẽnpuye ibapuk ma wuyxe Davi naxeg̃ebit acã g̃u Cristo osunuy―Davi kukukat tak osunuy — io'e Jesus.
45 “David Roubininenayan orot isan i ana Regah rauw eo, imih men karam Roubininenayan orot i David ana agir narauw nao.”
46 Ibocewi ka'ũmg̃uat o'jede Jesus pe. Cede ba'ore osodop ip Jesus pe. Ya'õbabi'ũm ip o'e Jesus a'õbu am.
46 Men yait ta Jesu ana tur wan yimih. Nati ana veya’amaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.