Mateus 21

Ja jembyʉ kajxy'átypyʉ mʉdʉ Jesukristʉkyʉjxm: El Nuevo Testamento de nuestro Señor Jesucristo en el mixe de Juquila (MXQNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ko naty jya̱ꞌtánnʉ Jerusalén, ko jya̱jttʉ Betfajee, jamyʉ ma̱ ja Oliivʉs Kopk, netʉ Jesús tkejxy nimajtskʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ,
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hirun hinan, hina bar merar ta wabin Bethage hitit, Olive Oyawemaim, Jesu ana bai’ufununayah rou’ab wan iyunih
2 es tꞌanma̱a̱y:
2 eo, “Kwanan bar merar nati namaim kwanatitit boro donkey hi’utan ebatabat kwana’itin naatu donkey boubun auman sisibinamaim ebatabat. Hairi kwanarufamen kwanabow kwanan.
3 Es pʉn jap pʉ́n wiꞌix mꞌanʉꞌʉmxʉty, anʉʉmʉ ko yʉ mwindsʉ́n dyajtuna̱ꞌa̱ñ es pójʉnʉk tkajxʉmbítʉt jatʉgok.
3 Orot ta nati’imaim nabibatiyi ana tur kwana’owen, ‘Regah ekokok naatu boro nihamiyen kwanabow kwanan.’ Baise ana tur kwana’owen boro niyafarih hinamatabir maiye.”
4 Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn jyajty es yajkuydyúnʉt diꞌibʉ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ myadyak ma̱ tkʉxja̱a̱y:
4 Iti sawar himamatar abisa God ana dinab orot eo kikirum ina i turobe.
5 Anʉʉmʉ Syon ka̱jpn:
5 “Jerusalem sabuw hai tur kwana’owen, a aiwob enan kwa’itin, taiyuwin yare donkey afe’en mara’at enan, ana donkey boubun tafanamaim mara’at enan.”
6 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty oj ñʉjxtʉ es ttuundʉ éxtʉmʉ naty ja Jesús tʉ tyuknipʉ́kʉdʉ,
6 Basit Jesu ana bai’ufununayah eo baimanih na’at hin hisinaf.
7 dyajmiindʉ ja burrʉ toꞌoxy es ja ꞌyuꞌunk, es tpʉjtáktʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit éxtʉmʉ jyʉbaꞌan. Ta ja Jesús ttukpejty.
7 Donkey hibai hina hai faifuw tafah hibosairen hiyabar afa rabod rourih hi’afuw ef yan hiyabar.
8 Es ja mayjyaꞌayʉty dwinyaꞌpʉdʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit ja tuꞌa̱a̱, es wiinkpʉty ttʉjtʉ ja kepyʉ ꞌyaay xyeꞌentsy es ttukwinꞌoꞌoxʉdʉ ja tuꞌa̱a̱.
8 Sabuw rou’ay gagamin na’in hai faifuw hibosairen hiyabar afa ai raurih hi’afuw hiyabar.
9 Ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ nʉjxtʉp jawyiin es nandʉꞌʉn ja diꞌibʉ miindʉp ʉxꞌok ya̱ꞌa̱x jyoktʉ:
9 Sabuw Jesu nanane hinan, naatu ufunane hinan fanah sib hiwow hio,
10 Ko kya̱jpndʉjkʉdʉ Jerusalén, nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱y tmʉjꞌíx dmʉjjáwʉdʉ, es dyajtʉ́wdʉ:
10 Jesu na Jerusalem rur, kawasa ra’at uruw giririf retenafut, sabuw hibatebat hio, “Iti orot yait?”
11 Ja ja̱ꞌa̱yʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ:
11 Rou’ay gagamin hiyafutih hio, “God ana dinab orot wabin Jesu, Galilee wanawananamaim tafaram Nazareth orot.”
12 Oknʉm ja Jesús tyʉjkʉ mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty es dyajpʉdseemy nidʉgekyʉ diꞌibʉ naty jap juuy toꞌktʉp, es dyajjʉmbijty ja myeesʉty diꞌibʉ naty jap wyingugoondʉp ja meeñ diꞌibʉ kyaj ja tsa̱jptʉjk tjaꞌaꞌáty, es nandʉꞌʉn dyajjʉmbijty ja syíyʉty diꞌibʉ tyoꞌktʉp ja pak.
12 Naatu Jesu na Tafaror Bar run. Sabuw iyab nati hima hai sawar hitotobon rauw nunih hai urama’ama, hai gemogem bora’aten, kabay hisuwa hire, urama’ama afe’eh hima mamu imak hitotobon bow israuwen ufun hitit.
13 Ta ja Jesús jyʉnáñ:
13 Naatu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God eo hikikirum i iti na’atube eo, ‘Ayu au Tafaror Bar i yoyoban ana bar,’ baise kwa abisa kwasisinaf i kwabotabir bainowah hai watu matar.”
14 Jap ma̱ mʉj tsa̱jptʉjk ñimiinʉdʉ ja Jesús na̱a̱gʉdyʉ wiints esʉ ʉxneybyʉ, es yʉꞌʉ dyaꞌꞌagʉdaky.
14 Sabuw matah fim naatu ah umah kakafih hina Tafaror Bar hirun Jesu etei iyawasih.
15 Es ko ja teedywyindsʉ́nʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp tꞌijxtʉ ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyiimpy, es ko tmʉdoodʉ ko ja ʉna̱ꞌkuꞌungʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ mʉk ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk: “¡Mʉj ꞌyítʉt ja rey Davitʉ tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts!”, ta jyotꞌambʉjktʉ.
15 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu sawar gewasih sisinaf hi’itin yah so’ar. Kek auman Tafaror Bar wanawanan fanah sib Jesu hibora’ara’ah hio, “Orokaiwa David natun, ensairen.”
16 Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
16 Jesu hiu, “Iti kek teo kunonowar?” Jesu iyafutih eo, “Anonowar. Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwa’itin, mi’itube hikirum?
17 Ta ja Jesús japyʉ tnikaktʉ, es oj ñejxy ma̱ Betañʉ ka̱jpn. Jap myaay.
17 Naatu nati’imaim ihamiyih hima i tit in Bethany bar merar imaim mar fo in.
18 Jakumbom jepy ko Jesús jyʉmbijty es jatʉgok ñejxy Jerusalén, ta yuꞌoꞌkʉ.
18 Mar auman Jesu au merar gagamin matabir inan, basit bayumih morob.
19 Ta tꞌijxy tuꞌugʉ iigʉ kepy tuꞌubʉꞌa̱a̱y. Ta tnimʉjwaꞌky, es kyaj tpaty ni ti tyʉʉmp ja kepy, jeꞌeyʉ ꞌyaay. Ta ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja iigʉ kepy:
19 Naatu ef rewanamaim ai fafou batabat itin, basit na ai an tit, baise men ro’on ta itin, raurinawat. Basit ai isan eo, “O i boro men iniw.” Mar ta’imonamo ai fenem.
20 Ko tꞌijxtʉ tya̱a̱dʉ ja ʉxpʉjkpʉty, dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ es dyajtʉʉdʉ ja Jesús:
20 Ana bai’ufununayah hi’itin hifofor men kafaita, naatu hio, “Ai fafou mi’itube’emih mar ta’imon fenem?”
21 Jesús ꞌyadsooy:
21 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Men erekasiy auman kwanasinafumih, baise kwanitumatum. Karam abis iti boun ai fafou isan asisinaf boro kwanasinaf namatar. Baise men iti akisin. Karam oyaw isan kwanao, kumisir kwen riy yan kubat boro namatar.
22 Es tʉgekyʉ diꞌibʉ miits mꞌamdoodʉp ma̱ mga̱jxta̱ꞌa̱ktʉ, pʉn mmʉbʉjktʉp, mꞌaxá̱jʉdʉp.
22 Initumatum abisa isan kuyoyoban boro inab.”
23 Ta ja Jesús tyʉjkʉ mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty. Es ma̱ naty yaꞌʉxpeky ñimiinʉdʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es ja israelítʉdyʉ myʉjja̱ꞌa̱ydyʉjk, es yajtʉʉjʉdʉ:
23 Jesu matabir maiye Tafaror Baremaim run bat bi’obaibiyih. Basit Firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “O yait fair it iti sawar kusisinaf, naatu yait ibasit ina kubowabow?”
24 Ta Jesús tꞌadsoodʉ:
24 Jesu iyafutih eo, “Ayu auman au baibat ta’imon kwa anibatiyi kwanao ananowar, imaibo ayu boro anao kwananowar, ayu fair menamaim abai abowabow.
25 ¿Pʉ́n kutujkʉnmooyʉ ja Fwank es yajnʉbátʉt, Dios o yʉ ja̱ꞌa̱yʉty?
25 John ana fair menane bai sabuw bapataito itih Godane bai, ai orot maiyow biyahine bai?” Hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? Godane tanao’o i boro nao bo aisim John men kwaitumitum.
26 Es pʉn njʉna̱ꞌa̱nʉm ko ja̱ꞌa̱yʉty, ta yʉ ja̱ꞌa̱yʉty xytyuꞌunʉm axʉʉk, mʉt ko nidʉgekyʉ yʉꞌʉjʉty tmʉbʉktʉ ko Fwank yʉꞌʉjʉty ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ.
26 Baise it orot biyanane fair bain tanao, sabuw isah tabirubir anayabin sabuw etei tebitumatum John i God ana dinab orot ta.”
27 Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
27 Imih sabuw Jesu isan hiya’afut hio, “Aki men aso’ob.” Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar, baibasit menane abai iti sawar asisinaf.
28 Min nꞌoktukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ tuꞌugʉ ijxpajtʉn:
28 “Kwa mi’itube kwanotanot? Ana veya ta orot natunatun bairi hima’am basit orot natun ain isan eo, ‘Aro ayu akokok boun inan grape ana masaw inabow.’
29 Ta ja ꞌyuꞌunk ꞌyadsoojʉ: “Kyajts nnʉjxa̱ꞌa̱ñ.” Oknʉm dyajtʉga̱jtsy ja wyinma̱ꞌa̱ñ, es oj ñejxy tuumbʉ.
29 “Naatu kek tamah iya’afut eo, ‘Ayu men akokok.’ Baise ma kafai ana not botabir re in masaw bow.
30 Ta ja uꞌunkteety oj tninejxy jatuꞌuk, es nandʉꞌʉn tꞌanma̱a̱y. Es ꞌyadsoojʉ: “Oy, tatʉ, nnejxyʉts.” Es kyaj oj ñejxy.
30 “Naatu orot na maiye natun uf isan tit tur i ta’imonaban eo, naatu kek rufut eo, ‘Basit, Regah boro anan.’ Baise kwahir bar ma men in masaw bowamih.
31 ¿Diꞌibʉ niduꞌugʉ tya̱dʉ majtskpʉ tyuun éxtʉm ja tyeety ttsejky?
31 Naatu kek menatan i tamah fanan bai?”
32 Mʉt ko yʉ Fwank Yajnʉbajtpʉ myiiñ tukꞌijxpʉ wiꞌixʉ Dios ttseky mjikyꞌáttʉt, es miidsʉty kyaj xymyʉbʉjktʉ, es nik ja yajkugʉbajtpʉty es ja kujeñdyoꞌoxyʉty mʉbʉjkʉdʉ. Es miidsʉty, oy oj xyjaꞌixtʉ tya̱a̱dʉ, kyaj xyajtʉga̱jtstʉ mjot mwinma̱ꞌa̱ñ esxyʉp xymyʉbʉjktʉ.
32 Anayabin John Baptist na ef gewasin bai’ufnunin isan bi’obaiyi, kwa men kwaitumitumimih, baise kabay o’onayah, naatu sagasagadiy hitumitum, sawar i kwa’itin, baise men kafa’imo a not uf kwabotabir kwaitumitumimih.”
33 ’Mʉdowdʉ tya̱dʉ jatuꞌugʉ ijxpajtʉn. Tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y oj tkojy ja uuvʉ kam. Ta tnageemy es dyaꞌʉyʉʉy ma̱ dyajnipátʉt ja uuvʉ ko yajwinma̱ꞌa̱dsa̱ꞌa̱nʉt, es tkojy tuꞌugʉ potsy kʉjxm ma̱ mba̱a̱t jam nꞌijxkákʉm es ngwentʉꞌa̱jtʉm tʉgekyʉ.
33 Jesu eo maiye, “Oroubon tabo kwananowar. Orot me matuwan ana veya ta masaw bo grape tanum, fur ear ituwafut naatu Wine bunubunuw ana hub bai naatu ana masaw sabuw bowayah uwih hima’uh hima i tafaram afa bai nanawanamih in.
34 Ko tpaty ja tiempʉ ma̱ ja uuvʉ yajtujkmukánnʉ, ta tkejxy na̱a̱gʉdyʉ tyuumbʉ es tꞌamdówʉt ja mʉduumbʉty ja uuvʉ diꞌibʉ pátʉp ja kugam.
34 Naatu grape hiyamur bairuhin ana veya kakabom, basit orot ana akir wairafih iyafarih hina bowayah biyah ibo au nowahine ai ro’oh bairut isan.
35 Es ja uuvʉ kamgwentʉꞌa̱jtpʉ tma̱jtstʉ ja diꞌibʉ ja windsʉ́n kyajx. Ta twojptʉ es dyaꞌoꞌktʉ na̱a̱gʉty, es na̱a̱gʉty tka̱ꞌtstʉ.
35 “Baise bowayah himisir orot ana akir wairafih hibow, ta hibai hirab, ta hi’asabun morob, naatu ta kabayamaim hirab.
36 Net ja kugam tkejxy ja wiinkpʉ tyuumbʉty waanʉ niꞌigʉ, es ja uuvʉ kamgwentʉꞌa̱jtpʉ nandʉꞌʉn ttuundʉ jatʉgok.
36 Orot ana akir wairafih afa’abo iyafarih hina, moumurihika men marasika biyafarih na’atube’emih, baise bowayah himisir akir wairafih hibow, wan hinan isah hisisinaf na’atube hisinaf hibow hirouw.
37 ’Es tim ok tkejxy ja kyʉꞌʉm uꞌunk, es wyinma̱a̱y: “Wyindsʉꞌʉgʉbʉ daa yʉ nꞌuꞌunk.”
37 Uftoro’ot i natun iyun na bowayah isah, not eo, ‘Sabuw boro natu hinakakafiy.’
38 Es ko tꞌijxtʉ ja uuvʉ kamgwentʉꞌa̱jtpʉ ko myiñ ja wyindsʉnʉ ꞌyuꞌunk, ta ñayjyʉnánʉdʉ ak yʉꞌʉjʉty: “Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ ꞌyaxa̱jʉyaampy ja kyuma̱ꞌa̱ñ. Min nꞌokꞌyaꞌoꞌkʉm es dʉꞌʉn nmʉwʉꞌʉmʉm yʉ uuvʉ kam.”
38 “Baise bowayah orot natun nan hi’itin hio, ‘Iti orot masaw matuwan natun enan kwanatabai tarab emorob, saise iti sawar etei boro it ata sawaramih tanabow.’
39 Es ta tma̱jtstʉ, es dyajpʉdsʉʉmdʉ uuvʉ kamoty es dyaꞌoꞌktʉ.
39 Hina kek hibai fur ufunane hirouw re hitit hibai hi’asabun morob.”
40 Ta Jesús dyajtʉʉy:
40 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Masaw matuwan namatabir nanan iti sabuw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?”
41 Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ:
41 Hiya’afut hio, “Nati orot bowayah etei boro narauw hinamorob, naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif, saise ai ro’oh hinabiyamur bowayah boro hinirut ibo au nowan hinitin.”
42 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y:
42 Imaibo Jesu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin.
43 Mʉdʉ tya̱a̱dʉ, jaꞌats nꞌandijpy ko myajpʉjkʉya̱ꞌa̱nʉdʉ ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn, es yajmoꞌoyaꞌañ ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ myeepy ja Dios diꞌibʉ pátʉp.
43 “Isan imih a tur ao’owen. Mar ana aiwob kwa biyamaim tema’am boro nabosairen sabuw iyab ub gewasih hitanum teyey boro i nitih.
44 Es oytyim pʉ́nʉty ko kyʉdáwʉt ma̱ tya̱dʉ tsa̱a̱, joꞌpts tyúnʉdʉt; es diꞌibʉ nikʉʉybyajtʉbʉ tya̱dʉ tsa̱a̱, tukwa̱ꞌa̱yʉdyaꞌayʉdʉp.
44 “Orot yait iti agim afe’en nare narabirab i boro natarsisib, baise agim nare orot babin narabirab boro mutufor nifofob.”
45 Ko ja teedywyindsʉ́nʉty es ja fariseeʉty tmʉdoodʉ ja ijxpajtʉn diꞌibʉ Jesús pyʉjtákypy, ta tmʉwinma̱ꞌa̱ñbyáttʉ ko yʉꞌʉ naty yajmadyákp.
45 Firis hai ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu ana oroubon eo hinowar hitatam.
46 Ta tjamatsandʉ, per tsyʉꞌkʉdʉ ja mayjyaꞌay, mʉt ko ja ja̱ꞌa̱yʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ nidʉgekyʉ ko Jesús yʉꞌʉjʉty ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ.
46 Imih bain fatuminamih himisir, baise sabuw rou’ay hina hima’ama isah hibir. Anayabin sabuw etei Jesu hi’i’itin i God ana dinab orot ta.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.