Lucas 5
Ja jembyʉ kajxy'átypyʉ mʉdʉ Jesukristʉkyʉjxm: El Nuevo Testamento de nuestro Señor Jesucristo en el mixe de Juquila (MXQNT) vs AAI
1 Tuꞌugʉ xʉʉ ko Jesús ꞌyijty Jenesaret Myejyñbyʉꞌám mʉʉt ja mayjyaꞌay diꞌibʉ jantsytyukmujkʉdʉ ko tmʉdowa̱ꞌa̱ndʉ ja Diosʉ ꞌyayuk,
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 net tꞌijxy ko jam ꞌyity wingón majtskʉ barkʉ. Ta naty ja a̱jkxma̱jtspʉ pyʉdsʉmdʉ barkoty es tpujtʉ ja ꞌya̱jkxma̱jtsn.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Net ja Jesús ttuktʉjkʉ tuꞌugʉ barkʉ diꞌibʉ Simonk jyaꞌaꞌa̱jtypy, es tꞌanma̱a̱y es jawaanʉ tꞌakꞌyajnʉjxʉt mejyñóty. Net ja Jesús ñaxweꞌtsy barkoty, es dyajtsondáky ttukꞌixa̱ꞌa̱ñ ja ja̱ꞌa̱yʉty.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Es ko ja Jesús kya̱jxta̱a̱y, net ja Simonk tꞌanma̱a̱y:
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Esʉ Simonk ꞌyadsooy:
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Es ko ja a̱jkxma̱jtsn tkujʉbijpna̱jxy, net tjantsymya̱jtstʉ mayꞌa̱jkx, extʉ kʉꞌtstsondák ja a̱jkxma̱jtsn.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Net ttukꞌijxtʉ ja ijxwʉꞌʉmʉn ja myʉguꞌugʉty ma̱ ja wiinkpʉ barkʉ es min pyudʉ́kʉdʉ. Es myiindʉ yʉꞌʉjʉty, es dyaꞌujtstʉ may ja majtskpʉ barkʉ extʉ kyináñ ja byarkʉ.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Es ko ja Simonk Peedrʉ tꞌijxy ja mayꞌa̱jkx, net ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ ma̱ ja Jesús es jyʉnáñ:
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Dʉꞌʉn jyʉnáñ ja Simonk, jaꞌa ko yʉꞌʉ ñayꞌadsʉꞌkʉdʉ mʉt ko tma̱jtstʉ ja mayꞌa̱jkx.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 Es nandʉꞌʉn ñayꞌadsʉꞌkʉdʉ ja Simongʉ myʉguꞌugʉty Santya̱ꞌa̱gʉ es ja Fwank, ꞌyuꞌungʉty ja Zebedeeʉ. Esʉ Jesús tꞌanma̱a̱y ja Simonk:
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Es ko dyajmiindʉ ja barkʉ jam puꞌujótm, net tnikaktʉ tʉgekyʉ es ñʉjxtʉ mʉt ja Jesús.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Es ko Jesús ꞌyijty ma̱ tuꞌugʉ ka̱jpn, net ñimiinʉ tuꞌugʉ yedyʉjk diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja leprʉ pa̱ꞌa̱m. Es ko tadʉ yedyʉjk tꞌijxy ja Jesús, net ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ es ñaxkuꞌijxʉ es tmʉnuꞌxtáky dʉꞌʉn:
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Net ja Jesús ja kyʉꞌʉ tpʉjtáky es ttooñ es tꞌanma̱a̱y:
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Net ja Jesús ꞌyanaꞌamʉ:
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Per ja ja̱ꞌa̱yʉty tmadyaktʉ ma̱ tʉgekyʉ ka̱jpn wiꞌix ja Jesús ttuuñ mʉt ja myʉjꞌa̱jtʉn, es mayʉ ja̱ꞌa̱y myiindʉ ma̱ ja Jesús es tmʉdowa̱ꞌa̱ndʉ es yaꞌꞌagʉda̱ꞌa̱gʉdʉt.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Es ja Jesús oj ñejxy ka̱jxtákpʉ adʉkʉtuuy.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Tuꞌugʉ xʉʉ ko Jesusʉ naty yaꞌʉxpeky, jamʉ naty ꞌyuꞌuñʉdʉ ja fariseeʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp. Es yʉꞌʉjʉty tsyoꞌondʉ ma̱jatyʉ kya̱jpnꞌuꞌungʉ Galileeʉ, Judeeʉ, es nandʉꞌʉnʉ ma̱ Jerusalén ka̱jpn, es tmʉdooꞌíttʉ es tꞌixtʉ éxtʉm ja Jesús jyʉnaꞌañ es ttuñ. Esʉ Dios myʉkꞌa̱jtʉngyʉjxm ja Jesús dyaꞌꞌagʉdaky ja puma̱ꞌa̱y.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Net jyajty ja ja̱ꞌa̱yʉty tkʉꞌʉydyʉ tuꞌugʉ mabajnuꞌunk ma̱ kyoꞌknʉ tuꞌugʉ yedyʉjk diꞌibʉ xux. Es tjayajtʉkʉyándʉ tʉgoty es tpʉjta̱ꞌa̱gándʉ ma̱ ja Jesús.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Per kyaj mba̱a̱t oj dyajtʉ́kʉ, jaꞌa ko naty mayjyaꞌay. Net pyajttʉ ma̱ tʉjkniꞌx es tnikʉʉydyúttʉ es tkutʉʉyña̱jxtʉ ja xux ja̱ꞌa̱y mʉt ja myabajnuꞌunk jap Jesús winduuy mayjyaꞌay agijky.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Ko Jesús tꞌijxy ko taadʉty myʉbʉjkʉdʉ, net tꞌanma̱a̱y ja xux ja̱ꞌa̱y:
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Net ja fariseeʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp ñayꞌanma̱a̱yʉdʉ wyinma̱ꞌa̱ñóty: “Tya̱dʉ yedyʉjk kyaj tmʉjꞌíxy ja Dios ko dʉꞌʉn kyajxy, jaꞌa ko yʉꞌʉ naydyuꞌugʉ Dios kʉꞌʉm mba̱a̱t tmeꞌxy yʉ pojpʉ.”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Esʉ Jesús ñija̱ꞌa̱p éxtʉm ja ja̱ꞌa̱y jyʉnáñ wyinma̱ꞌa̱ñóty, es tꞌanma̱a̱y:
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Miits mjʉnándʉp kots ʉj kyaj nmʉdaty ja kutujkʉn esʉts ʉj nmaꞌxʉt yʉ pojpʉ. Es mjʉna̱a̱mp kots ʉj kyaj mba̱a̱t nyaꞌꞌagʉdaꞌagyʉ tya̱dʉ yedyʉjk esʉts nyajꞌyoꞌoyʉꞌʉgʉt. Pa̱a̱ty miits mjʉna̱ꞌa̱ndʉ ko kyaj ñimʉja̱a̱ty esʉts ʉj dʉꞌʉn njʉna̱ꞌa̱nʉt: “Ʉjts mij nbojpʉmaꞌxʉp.” Es jantsy nimʉja̱a̱ es ʉj njʉna̱ꞌa̱nʉdʉts: “Pʉdʉꞌʉk es myoꞌoyʉt”, ¿kʉdii?
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Es tyámʉts miidsʉty ndukꞌixa̱ꞌa̱ñ ja nmʉjꞌa̱jtʉn esʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nyaꞌꞌagʉda̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱ñʉ tadʉ yedyʉjk es dʉꞌʉn miidsʉty ndukꞌíxʉt kots ʉj nmʉdaty ja kutujkʉn esʉts nmaꞌxʉt ja pojpʉ.
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Netyʉ ja yedyʉjk pyʉdeꞌky es dyajmujknʉ ja mabajnuꞌunk es ñʉjxnʉ ma̱ tyʉjk es tꞌawda̱jty ja Dios.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Es nidʉgekyʉ ja̱ꞌa̱y dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ es tꞌawda̱jttʉ ja Dios, es niꞌigʉ tsyʉꞌkʉdʉ es ñayꞌanma̱a̱yʉdʉ niduꞌuk niduꞌuk:
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Ko ja Jesús tsyoꞌonnʉ ma̱ ja ka̱jpn, net tꞌijxy jap ka̱jpnbʉꞌa̱jp tuꞌugʉ yajkugʉbajtpʉ ꞌyuꞌuñʉ ma̱ yajkugʉbéty, es jaꞌa txʉꞌaty Leví. Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ:
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Net ja Leví pyʉdeꞌky, es tmastuty tʉgekyʉ ja tyuunk es tpanejxy ja Jesús.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Es óknʉm ja Leví ttuuñ tuꞌugʉ mʉj xʉʉ ma̱ ja tyʉjk mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ Jesús. Es jamʉ naty may ja yajkugʉbajtpʉ esʉ wiinkpʉ ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyuꞌuñʉdʉ ma̱ ja meesʉ es kyaydyʉ mʉt ja Jesús es ja diꞌibʉ yaꞌʉxpejkypy.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Es ja fariseeʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp tniꞌoꞌo tniyáxʉdʉ ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty:
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Net ja Jesús ꞌyadsooy:
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Tʉts nmiñ es nyáxʉts yʉ pekyjyaꞌaydyʉjk es jyodʉmbíttʉt. Pʉ́n jʉna̱a̱mp: “Ʉj kyajts mbekyjyaꞌayʉty”, ¿yʉ tadʉ ja̱ꞌa̱yʉty wiꞌix mba̱a̱t jyodʉmbittʉ?
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Net tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Es ja Jesús ꞌyadsoojʉdʉ:
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Per pya̱a̱dʉp ja tiempʉ ko ja pʉjkpʉ yajpʉjkʉt, net ꞌyayuꞌáttʉt.
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Es nandʉꞌʉn ja Jesús tpʉjtáky majtskʉ ijxpajtʉn es ttukꞌʉxpejky ko kyaj mba̱a̱t ñaydyuktʉ́kʉty yʉ tukpʉ winma̱ꞌa̱ñ mʉt ja jembyʉ. Es jyʉnáñ:
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 ’Es nan kyaj yaꞌꞌadamʉ yʉ vinʉ jembyʉ ma̱ yʉ tukpʉ nʉʉꞌabutsʉnbyoꞌo. Pes ko jap yajpʉjta̱ꞌa̱gʉt, tʉ naty tyʉgoy ja jembyʉ vinʉ ko kyʉʉdsʉt ja tukpʉ nʉʉꞌabutsʉnbyoꞌo.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Pa̱a̱ty ꞌyóyʉty yajpʉjta̱ꞌa̱gʉt yʉ vinʉ jembyʉ ma̱ yʉ poꞌojʉ jembyʉ es dʉꞌʉn kyaj ti wyindʉgóyʉt.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 Es pʉ́n ꞌyikypy ja vinʉ diꞌibʉ tʉ tsya̱a̱mnʉ, kyaj tnakytsyeky yʉ vinʉ jembyʉ, jaꞌa ko jyʉnaꞌañ: “Diꞌibʉ tʉ tsya̱a̱mnʉ niꞌigʉ ꞌyóyʉty.”
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.