Lucas 22

Ja jembyʉ kajxy'átypyʉ mʉdʉ Jesukristʉkyʉjxm: El Nuevo Testamento de nuestro Señor Jesucristo en el mixe de Juquila (MXQNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Es ja paskʉ wyingoñʉ naty ma̱ yajkáy ja tsa̱jkaaky diꞌibʉ kyaj tmʉdaty ja levaduurʉ.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Es ja teedywyindsʉ́nʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp tꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ ja winma̱ꞌa̱ñ wiꞌix ꞌyoogʉt ja Jesús, per ttsʉꞌʉgʉdʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Net ja mʉjkuꞌugópk Satanás tmooy ja winma̱ꞌa̱ñ yʉ Juudʉs Iskaryotʉ diꞌibʉ ijtp niduꞌuk ma̱ ja nima̱jmajtskpʉ Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉ,
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 es oj ñejxy ma̱ ja teedywyindsʉ́nʉty es diꞌibʉty yʉ mʉj tsa̱jptʉjk kywentʉꞌa̱jttʉp, es myadyaky mʉt yʉꞌʉjʉty wiꞌix tkʉyaka̱ꞌa̱ñ ja Jesús.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty xyondaktʉ es tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Juudʉs ko tmoꞌoya̱ꞌa̱ndʉ ja meeñ.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Es ja Juudʉs tkupejky es tꞌʉxta̱a̱y ja winma̱ꞌa̱ñ wiꞌix tkʉyákʉt ja Jesús ko kyajʉ naty nʉꞌʉnʉ ja̱ꞌa̱y.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Es ma̱ ja paskʉ ko ja ja̱ꞌa̱yʉty dyaꞌooktʉ ja byorreegʉ,
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 net ja Jesús tkejxy yʉ Peedrʉ mʉt ja Fwank es tꞌanma̱a̱y:
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Es yʉꞌʉjʉty dyajtʉʉdʉ:
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Es ja Jesús ꞌyadsooy:
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Es xyꞌanʉʉmʉt ja kudʉjk: “Ja Windsʉ́n yʉꞌʉ myajtʉʉjʉp: ¿Ma̱ ja kwartʉ ma̱ mba̱a̱t nꞌaꞌuxꞌáttʉdʉts mʉdʉdsʉ nꞌʉxpʉjkpʉtʉjk tyam ja paskʉ?”
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Net mdukꞌíxʉdʉt tuꞌugʉ mʉj kwartʉ es oydyúñ ma̱ ja tuknikʉꞌʉybyʉ tʉjk. Es xyꞌʉxkúkʉt ja aꞌux jam.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Es yʉꞌʉjʉty ñʉjxtʉ es tpattʉ tʉgekyʉ éxtʉm ꞌyanma̱a̱yʉ ja Jesús, es dyaꞌꞌabátʉdʉ ja paskʉ aꞌux.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Es ko oorʉ oj tpatnʉ esʉ ja̱ꞌa̱y ꞌyꞌaꞌuxꞌáttʉt, ta ja Jesús es ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk ñaxwaꞌtsta̱a̱ydyʉ meesʉ winduuy.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Net ja Jesús jyʉnáñ:
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Jaꞌa ko nꞌanʉʉmʉdʉ ko kyajts nnakykyáyʉt ja paskʉ aꞌux extʉ ko yajkuydyúnʉt ma̱ ja Diosʉ kyutujkʉn.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Net tkoneꞌky tuk vasʉ vinʉ es tja̱ꞌa̱ygyʉdáky ja Dios es tꞌanma̱a̱y ja ꞌyʉxpʉjkpʉty:
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Nꞌanʉʉmʉdʉ ko kyajts nnakyꞌuugʉdʉts ja vinʉ extʉ ko myínʉt ja Diosʉ kyutujkʉn.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Es óknʉm tkoneꞌky ja tsa̱jkaaky es tja̱ꞌa̱ygyʉdáky ja Dios, net ttujkwaꞌxy es tmooydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es tꞌanma̱a̱y:
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Es nandʉꞌʉn ttuuñ mʉt ja vasʉ vinʉ ko kyaaydyaay ma̱ ja aꞌux es jyʉnáñ:
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 ’Es ja yedyʉjk diꞌibʉts xykyʉyaka̱a̱mp, ta tyam ꞌyity mʉt ʉʉdsʉty ma̱ tya̱dʉ meesʉ.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Es tʉyꞌa̱jtʉn ko ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nyoꞌoyʉts ma̱ ja oꞌkʉn ja tyuꞌu, éxtʉm ja Dios tʉ tpʉjtaꞌaky. Per pʉroobʉ ja yedyʉjk diꞌibʉts xykyʉyaka̱a̱mp.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ ak yʉꞌʉjʉty pʉ́nʉ da kʉyakánʉp.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Net ak yʉꞌʉjʉty ñayjyʉnánʉdʉ pʉ́nʉ da niꞌigʉ mʉj ijtp.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Es ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Per miidsʉty kyaj dʉꞌʉn xytyúndʉt. Ko mʉj mꞌita̱ꞌa̱nʉt ma̱ Dios, kyaj mnaymyʉjpʉjta̱ꞌa̱gʉdʉt. Naybyʉjta̱ꞌa̱gʉdʉ éxtʉm diꞌibʉ waanʉ mutskpʉ, es diꞌibʉ anaꞌamp, yʉꞌʉ naybyʉjtákʉp éxtʉm tuꞌugʉ tuumbʉ.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 ¿Es pʉ́n niꞌigʉ mʉj? ¿Diꞌibʉ uñaapy ma̱ ja meesʉ es kyay, o ja tuumbʉ diꞌibʉ wingiipy? Jaꞌa pʉ́n uñaapy es kyay, ¿kʉdii? Per ʉj tyámʉts ma̱ miidsʉty éxtʉm diꞌibʉ wingiipy.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 ’Es miidsʉty tʉ xyjamyʉdáttʉts es tʉ nandʉꞌʉn mꞌayowdʉ mʉt ʉj.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Pa̱a̱ty éxtʉm yʉ nDeedyʉts tʉ xymyoꞌoyʉts ja kutujkʉn, ʉj nmoꞌoyaꞌañʉts miidsʉty nandʉꞌʉn ja kutujkʉn
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 es mgay mꞌuuktʉt mʉt ʉjts ma̱ts ja nmeesʉ kots ʉj nmínʉt yajkutujkpʉ, es nbʉjta̱ꞌa̱ktʉt miidsʉty éxtʉmʉ gobernadoorʉty es mꞌanaꞌamʉt ma̱ ja ma̱jmajtskpʉ Israelʉ mya̱a̱ngʉdyʉ tyʉʉmp ꞌya̱a̱ts.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 Es ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja Peedrʉ:
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Per ʉj tʉts nmʉnuꞌxtaꞌaky ja Dios kʉdiibʉ mmʉbʉjkʉn tyʉgoyꞌátʉt. Es ko mij mjodʉmbítʉt, xypyudʉ́kʉt ja mmʉguꞌugʉty es kyajts ʉj xymyastuꞌuttʉt.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Es ja Peedrʉ tꞌanma̱a̱y ja Jesús:
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Ta ja Jesús ꞌyadsooy:
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Net ja Jesús dyajtʉʉdʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty:
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Net ja Jesús jyʉnáñ:
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Es nꞌanʉʉmʉ koonʉm yajkuydyúnʉt mʉt ʉj éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ: “Yajtúnʉp éxtʉmʉ axʉk ja̱ꞌa̱yʉn.” Pes, tʉgekyʉ diꞌibʉ ja̱a̱ybyéty ijtp mʉt ʉj, koonʉmʉ dʉꞌʉn tyuñ jyátʉdʉt.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Es ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Net ja Jesús tsyoꞌoñ es ñejxy ma̱ ja Oliivʉs Kopk, éxtʉm jaayʉm ñejxy. Es ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk pyanʉjxʉdʉ.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Es ko jya̱jttʉ jam, net ja Jesús jyʉnáñ:
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Net ja Jesús ñejxy abeky tuk ka̱ꞌtskeꞌegyʉn, es ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ es kya̱jxtáky,
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 es jyʉnáñ:
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Es net ñimiinʉ tuꞌugʉ anklʉs diꞌibʉ tsa̱jpótm es jyotmʉkmooyʉ.
43 — ausente —
44 Es ko jam jyantsyꞌayooy mʉk, net kya̱jxtáky mʉt tʉgekyʉ myʉja̱a̱, es pyʉxyíkyʉty es xyeꞌxy éxtʉmʉ neꞌpyñ diꞌibʉ ka̱ꞌa̱p naxkʉjxy.
44 — ausente —
45 Es ko pyʉdeꞌky ma̱ naty kya̱jxtaꞌaky, ta ñejxy ma̱ ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk, es tpattʉ ak ma̱a̱dʉp, mʉt ko jyotmayꞌooktʉ.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Net ja Jesús jyʉnáñ:
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Támnʉmʉ naty ja Jesús ꞌyakkajxy ko myiindʉ mayjyaꞌay es ja Juudʉs twinyoꞌoyʉdʉ, ja diꞌibʉ ijtp ma̱ nima̱jmajtskpʉ ʉxpʉjkpʉ. Es ja Juudʉs tnimiiñ ja Jesús es ttsuꞌxa̱ꞌa̱ñ.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja Juudʉs:
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Es ko ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk tꞌixtʉ diꞌibʉ ja̱jtʉp, net dyajtʉʉdʉ ja Jesús:
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Es niduꞌuk yʉꞌʉjʉty dyajtsayujtʉ tuꞌugʉ teedywyindsʉngópkʉ tyuumbʉ es tniboꞌtʉ ja ꞌyaꞌoydyatsk.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Net ja Jesús jyʉnáñ:
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Es netʉ Jesús tꞌanma̱a̱y ja teedywyindsʉ́nʉty es diꞌibʉ mʉj tsa̱jptʉjk kywentʉꞌa̱jttʉp es ja mʉjja̱ꞌa̱ydyʉjkʉty diꞌibʉ naty yajnʉjxándʉp:
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Es kots ʉj nꞌijty bom bom mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty, ni jeꞌeyʉts miits xykyatoondʉ. Per tyamʉ net tʉ tpa̱a̱ty ja oorʉ ma̱ miidsʉty mmada̱ꞌa̱gʉt es ja kaꞌóybyʉty.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Net tma̱jtstʉ ja Jesús es dyajnʉjxtʉ ma̱ ja teedywyindsʉngópkʉ tyʉjk, es ja Peedrʉ tpanejxy jagam jawʉ.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty dyajmʉ́jʉdʉ jʉʉn ma̱ ja tʉja̱ꞌa̱, es ꞌyuꞌuñʉdʉ xyamdʉ; es ja Peedrʉ ñaxweꞌtsy nandʉꞌʉn ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Net tuꞌugʉ kiixy poꞌoduumbʉ tꞌijxy ja Peedrʉ ꞌyuꞌuñʉ jam jʉʉmbʉꞌám. Es tʉyʉ ꞌyijxʉ es jyʉnáñ:
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Net ja Peedrʉ jyʉnáñ:
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Es ko waanʉ ꞌyijty, jatuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y ꞌyijxʉ ja Peedrʉ es ꞌyanma̱a̱yʉ:
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Es ko ꞌyijty éxtʉm tuk oorʉn, net jatuꞌuk ꞌyanma̱a̱yʉ:
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Net ja Peedrʉ jyʉnáñ:
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Es ja Jesús kyooꞌawdijty es twinꞌijxy ja Peedrʉ. Net ja Peedrʉ tjamyejtsy éxtʉm ꞌyanma̱a̱yʉ ja Jesús: “Kyajnʉmʉ naty ja tʉgaak ꞌyʉy ko mij mjʉna̱ꞌa̱nʉt tʉgʉk ok ko kyajts xyꞌixyꞌaty.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Es net ja Peedrʉ pyʉdseemy es kuwepy kuka̱ꞌa̱tsy jyʉʉy.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ kywentʉꞌa̱jttʉp ja Jesús ttukxiktʉ, twojptʉ,
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 twingudsuꞌumʉdʉ, es tꞌanʉʉmʉdʉ:
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Es tꞌanma̱a̱ydyʉ wiꞌixátyʉty es kyaj tmʉjꞌijxtʉ.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Es ko oj xyʉʉñʉ, net ñaymyujkʉdʉ ja mʉjja̱ꞌa̱ydyʉjk es ja teedywyindsʉ́nʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp, es dyajnʉjxtʉ ja Jesús ma̱ diꞌibʉ anaꞌamdʉp mʉj tsa̱jptʉgóty. Es jap dyajtʉʉdʉ:
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 —Anmaagyʉts, ¿mijtsʉ dʉꞌʉn mGristʉ?
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 es pʉn nyajtiibyʉts oytyiity, kyajts xyꞌadsówdʉt.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Es tyam es extʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, ʉj ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nꞌuꞌuñʉdʉts ma̱ ꞌyaga̱ꞌa̱ñgyʉꞌʉ Dios diꞌibʉ tʉgekyʉ mʉkꞌa̱jtʉn myʉda̱jtypy.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Net nidʉgekyʉ jaꞌajʉty dyajtʉʉdʉ ja Jesús:
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty ñayꞌanma̱a̱yʉdʉ:
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.