Marcos 12
Juquila Mixe NT (MXQ_TBL) vs AAI
1 Net tyʉjkʉ yaꞌʉxpʉjkpʉ mʉt kana̱k nax ijxpajtʉn es jyʉnáñ: —Jaa ijty tuꞌugʉ yedyʉjk diꞌibʉ kyoj yʉ uuvʉ kam ma̱ ja ñax. Ta tnageemy es dyaꞌʉyʉʉy ma̱ dyajnipátʉt ko ja uuvʉ yajwinma̱ꞌa̱dsa̱ꞌa̱nʉt es tkojy tuꞌugʉ potsy kʉjxm ma̱ mba̱a̱t jam nꞌijxkákʉm es ngwentʉꞌa̱jtʉm tʉgekyʉ. Oknʉm tmooy tukmiky ja uuvʉ kam mʉdʉ wiink ja̱ꞌa̱yʉty es tsyoꞌonnʉ ja kugam. Jagam nax jagamga̱jpn oj ñejxy.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 ’Ko tpaty ja tiempʉ ma̱ ja uuvʉ yajtujkmukánnʉ, ta tkejxy tuꞌugʉ tyuumbʉ es tꞌamdówʉt ja mʉduumbʉty ja uuvʉ diꞌibʉ pátʉp ja kugam.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Es ja uuvʉ kamgwentʉꞌa̱jtpʉ tma̱jtstʉ ja kugamʉ tyuumbʉ, tkepywyojptʉ es dyajjʉmbijttʉ. Ni tii tkamooydyʉ.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Net ja kugam tkejxy ja wiinkpʉ tyuumbʉ, es tya̱a̱dʉ ttsa̱a̱ga̱ꞌtstʉ es dyajtsayujttʉ kyʉba̱jk es axʉʉk ttuundʉ.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Ta ja kugam tkejxy ja wiinkpʉ, es yʉꞌʉ dyaꞌoꞌktʉ. Oknʉm ja kugam tkejxy ja wiinkpʉdyʉ tyuumbʉty nimay, es ja uuvʉ kamgwentʉꞌa̱jtpʉ tkepywyojptʉ na̱a̱gʉty ja tuumbʉty es na̱a̱gʉty dyaꞌoꞌktʉ.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 ’Ja kugam tmʉda̱jnʉ jeꞌeyʉ tuꞌugʉ mya̱a̱nk diꞌibʉ jyantsytsyejpy, jaꞌa kyajx tim ok es twinma̱a̱y: “Wyindsʉꞌʉgʉbʉdʉts ja nma̱a̱nk.”
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Es ko tꞌijxtʉ ja uuvʉ kamgwentʉꞌa̱jtpʉ ko myiñ ja kugamʉ mya̱a̱nk, ta ñayjyʉnánʉdʉ ak yʉꞌʉjʉty: “Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ ꞌyaxa̱jʉyaampy yʉ kyuma̱ꞌa̱ñ. Min nꞌokꞌyaꞌoꞌkʉm, es dʉꞌʉn nmʉwʉꞌʉmʉm ʉdsa̱jtʉm.”
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 ’Ta tma̱jtstʉ, dyaꞌoꞌktʉ es dyajpʉdsʉʉmdʉ ja ñiniꞌx ma̱ ja uuvʉ kam.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Ta ja Jesús yajtʉʉy: —¿Ti tyunaampy mʉt yʉꞌʉjʉty ja kugam? Pes mínʉp es dyaꞌoꞌkta̱ꞌa̱yʉdʉ tadʉ axʉk ja̱ꞌa̱ydyʉjk, es tmoꞌoyʉt wiinkpʉ ja ꞌyuuvʉ kam.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 ’¿Tii ni na̱ꞌa̱nʉm miits xykyaꞌʉxpʉktʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ma̱ jyʉnaꞌañ?:
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 — ausente —
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Ta ja teedywyindsʉ́nʉty es ja fariseeʉty tjamatsandʉ ja Jesús, jaꞌa ko tmʉwinma̱ꞌa̱ñbyáttʉ ko yʉꞌʉdyʉ naty yajmadyákp mʉdʉ tadʉ ijxpajtʉn. Es mʉt ko tsyʉꞌkʉdʉ ja nax ka̱jpn, ta tnaꞌijxtʉ ja Jesús es ñʉjxtʉ.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Oknʉm ja Jesús yajtuknikejxy niduꞌugʉty ja fariseeʉty esʉ Eroodʉsʉ jyaꞌayʉty, es tꞌʉxta̱a̱ydyʉ wiꞌix mba̱a̱t dyaꞌꞌanʉguga̱ꞌa̱dʉ ja Jesús.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Ta jaꞌajʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús: —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, nnija̱ꞌa̱dʉpts ko mgajxy mʉt ja tʉyꞌa̱jtʉn es ni xykyatuñʉ kwentʉ diꞌibʉ ja̱ꞌa̱yʉty myadyáktʉp. Jeꞌeyʉ xyaꞌʉxpeky mʉt ja ñʉꞌʉ tyuꞌu ja Dios. ¿Tii óyʉdsʉ da ngugʉbátʉt ma̱ yʉ yajkutujkpʉ kopk, o kyajʉ?
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Es ja Jesús ñija̱ꞌa̱bʉ naty ja tyá̱dʉdyʉ ꞌyaxʉk winma̱ꞌa̱ñʉty. Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ: —¿Ti kots miits xyajka̱ꞌa̱ja̱ꞌa̱ndʉ? Tukꞌijxtʉgʉts ja meeñ diꞌibʉ mʉʉt mgugʉbety.
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Net dyajmiindʉ tuꞌugʉ platʉ meeñ. Ko tya̱a̱dʉ tꞌijxy ja Jesús, net dyajtʉʉy: —¿Pʉ́nʉ tya̱dʉ wyiin jyʉjp esʉ xyʉʉ diꞌibʉ yam kʉxja̱ꞌa̱y? Ta jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ: —Yʉ yajkutujkpʉ kopk.
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ: —Pes moꞌoydyʉ ja yajkutujkpʉ kopk ja diꞌibʉ yʉꞌʉ jyaꞌaꞌa̱jtypy, es moꞌoydyʉ ja Dios diꞌibʉ Dios jyaꞌaꞌa̱jtypy. Ko tmʉdoodʉ tya̱a̱dʉ, ta dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Net oj tninʉjxtʉ Jesús na̱a̱gʉdyʉ saduseeʉty. Ja saduseeʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ ko kyajp jyikypyʉka̱ꞌa̱ñ ja oꞌkpʉty. Dʉꞌʉnʉ tya̱a̱dʉ ttuknibʉjtákʉdʉ:
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, Moisés dyajnigutúkʉ ko pʉn ja pʉ́n ꞌyeeky es kyaj tʉ tpattʉ ꞌyuꞌunk, ja myʉgaꞌax pyʉ́kʉp ja kuꞌekytyoꞌoxy es tmʉdáttʉt ja ꞌyuꞌunk, es jaꞌa tyuknikʉjxmꞌátʉp ja jamyii.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Dʉꞌʉn jyajty ma̱ ʉʉdsʉty. Tamʉ naty jʉxtujk tukkaꞌaxʉ yedyʉjk. Ja kaꞌaxkópk pyejky, es ꞌyeꞌky, kyaj tpattʉ ja ꞌyuꞌunk.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Ta ja myʉmajtskpʉ tpejky ja kuꞌekytyoꞌoxy, es nandʉꞌʉn jyajty. Es ja myʉdʉgʉʉkpʉ nandʉꞌʉn jyajty,
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 extʉ ko ꞌyabʉdseemy nijʉxtujk, es ni pʉ́n tkatukpattʉ ꞌyuꞌunk. Es ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tʉgekyʉ ñajxy, ta nandʉꞌʉn ja toxytyʉjk ꞌyoꞌknʉ.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Es ma̱ jyikypyʉka̱ꞌa̱ndʉk ja oꞌkpʉty, ¿pʉ́nʉk niduꞌugʉ tadʉ jʉxtujkpʉ ʉna̱ꞌkʉty ñʉdoꞌoxyꞌátʉp, éxtʉm tʉ pyʉjkta̱ꞌa̱ydyʉ mʉt yʉꞌʉ?
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉdʉ: —Miidsʉty nʉgoo mꞌokka̱jxtʉgooyñʉdʉ, mʉt ko kyaj xyñijáwʉdʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es ni ja myʉkꞌa̱jtʉnʉ Dios.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Es ko ja oꞌkpʉ jyikypyʉ́ktʉt, ni kyapʉ́ktʉt ni pʉ́n, dʉꞌʉn ꞌyíttʉt éxtʉmʉ ánklʉsʉ tsa̱jpótmʉdʉ.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Yʉ oꞌkpʉty sitʉy jikypyʉ́ktʉp. ¿Tii kyajnʉm miits xyajmadya̱ꞌa̱ktʉ éxtʉm ja Dios jyʉnáñ ma̱ ja jyaaybyajtʉn, ma̱ tmadyaꞌagyʉ tadʉ apyñgyepy ko tyoy?, ko tꞌanma̱a̱y ja Moisés: “Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja Abra̱a̱nʉ Dyios, Isa̱a̱ esʉ Jakoob.”
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Yʉ Dios, kyaj yʉꞌʉ Dyiosꞌátyʉty ja oꞌkpʉty, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja jiikypyʉty.Es dʉꞌʉn miidsʉty sitʉy nʉgoo mꞌokka̱jxtʉgooyñʉdʉ.
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Net nandʉꞌʉn ñimiinʉ Jesús tuꞌuk ja diꞌibʉ tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjkp, diꞌibʉ tʉ tmʉdoyʉ tya̱a̱dʉ es ñija̱ꞌa̱p ko Jesús tʉ tꞌadsoodʉ ja saduseeʉty mʉdʉ wijyꞌa̱jtʉn. Ta dyajtʉʉy: —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, ¿diꞌibʉ dʉꞌʉn ja anaꞌamʉn niꞌigʉ myʉ́jʉty?
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Ta Jesús ꞌyadsoojʉ: —Ja anaꞌamʉn diꞌibʉ niꞌigʉ myʉ́jʉty, yʉꞌʉ tya̱a̱dʉ ma̱ jyʉnaꞌañ: “Mʉdowdʉ es jaygyúkʉdʉ, miits israelítʉty: ja Dios diꞌibʉ Nindsʉnꞌa̱jtʉm, yʉꞌʉyʉ jeꞌeyʉ Windsʉnꞌa̱jtp.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Tsoktʉ ja mWindsʉ́n Dios mʉt winʉ mjot mwinma̱ꞌa̱ñ, mʉt winʉ mꞌanmʉja̱ꞌa̱n es mʉt winʉ mmʉja̱a̱.”
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Es ja myʉmajtskpʉ yʉꞌʉ dʉꞌʉn jyʉnaꞌañ: “Tsoktʉ ja mmʉdʉjkpa̱ꞌa̱ éxtʉm mij kʉꞌʉm mnaydsyékyʉty.” Tadʉ nimajtskpʉ anaꞌamʉn nik niꞌigʉ myʉ́jʉty kʉdiinʉm ni tuꞌugʉ wiinkpʉ.
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Ta ja diꞌibʉ tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjkp ꞌyanma̱a̱yʉ Jesús: —Oyʉts tʉ xyꞌadsoy, yaꞌʉxpʉjkpʉ. Tʉyꞌa̱jtʉnʉꞌʉ ko ijtp tuꞌuk jeꞌeyʉ Dios, kyajpʉ wiinkpʉ.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Es pʉn ndsojkʉm ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm Dios mʉt winʉ njot nwinma̱ꞌa̱ñꞌa̱jtʉm, mʉt winʉ nmʉja̱a̱ꞌa̱jtʉm es pʉn nandʉꞌʉn ndsojkʉm ja nmʉdʉjkpa̱ꞌa̱ꞌa̱jtʉm éxtʉm nnaydsyojkʉm kʉꞌʉm, yʉꞌʉ sitʉy nik niꞌigʉ tsyoba̱a̱dʉt kʉdiinʉm tʉgekyʉ yojxʉn es tʉgekyʉ windsʉꞌkʉn diꞌibʉ yajtooydyʉp artalkʉjxm.
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Es mʉt ko ja Jesús ñija̱ꞌa̱p ko ja diꞌibʉ tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjkp tʉ ꞌyadsooyʉty mʉdʉ wijyꞌa̱jtʉn, ta tꞌanʉʉmʉ: —Jeꞌeyʉ tim waanʉ mdʉgoyꞌa̱jtxʉty es mꞌítʉt ma̱ Dios yajkutíky. Es kyaj pʉ́n ꞌyoknaydyukꞌaꞌijxʉnʉ es tꞌakꞌyajtʉ́wʉt ni tii.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Oknʉm ko Jesús ttukꞌʉxpejky ja ja̱ꞌa̱yʉty mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty. Ta yajtʉʉjʉdʉ: —¿Wiꞌix ko yʉ diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp jyʉna̱ꞌa̱ndʉ ko yʉ Kristʉ yʉꞌʉ tʉʉmpꞌa̱jt a̱a̱tsꞌa̱jtʉp ja Davit jeꞌeyʉ?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Mʉt ko Davit kʉꞌʉm, mʉt ja myʉkꞌa̱jtʉn ja Espíritʉ Santʉ jyʉnaꞌañ:
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 ¿Es wiꞌix mba̱a̱t yʉ Kristʉ tyʉʉmpꞌáty ꞌya̱a̱tsꞌátyʉty yʉ Davit? Pes Davit kʉꞌʉm jʉna̱a̱mp nWindsʉ́n. Es ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ nimáyʉdyʉ naty, yʉꞌʉjʉty myʉdooda̱a̱ydyʉ yajxón ja Jesús.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Es ja Jesús tꞌaktukꞌʉxpejky: —Naygywentʉꞌátʉdʉ miidsʉty mʉt ja diꞌibʉty yaꞌʉxpʉjktʉp tsa̱jptʉgóty. Yʉꞌʉ pyʉjtáktʉp ja witʉ yembyʉ es ttsoktʉ es ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyʉboꞌx kya̱jxpoꞌxʉdʉt tuꞌa̱a̱y mʉdʉ windsʉꞌkʉn,
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 es tsa̱jptʉgóty jap tyimꞌuꞌuñʉya̱ꞌa̱ndʉ ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty mba̱a̱t yajxón ꞌyíxʉdʉ es mʉj windum ꞌyuꞌuñʉya̱ꞌa̱ndʉ ma̱ pʉ́n kyay ꞌyuuktʉ.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Es tpʉjkʉdʉ ja tyʉjkʉty yʉ kuꞌekytyoꞌoxyʉty, net kya̱jxta̱ꞌa̱ktʉ jeky es dʉꞌʉn twinꞌʉʉna̱ꞌa̱ndʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty, es ñayꞌandíjʉdʉ jyikyꞌattʉ tʉyꞌa̱jtʉn mʉʉt. Pa̱a̱ty pátʉdʉp niꞌigʉ ja tʉydyuꞌunʉn.
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Oknʉm ja Jesús ñaxweꞌtsy ma̱ tꞌijxy ko ja mʉkja̱ꞌa̱ydyʉjk tpʉjtáktʉ may ja myeeñ ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjkʉ ꞌyalkansiiʉ.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Es nandʉꞌʉn jyaꞌty tuꞌugʉ kuꞌekytyoꞌoxy ayoobʉ, es tpʉjtaꞌaky majtskʉ mutsk meeñuꞌunk diꞌibʉ yiin waanʉ tsyoꞌa̱jtypy.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Net ja Jesús dyaxyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉtʉjk, es tꞌanma̱a̱y: —Tʉyꞌa̱jtʉn nꞌanʉʉmʉ ko tya̱dʉ kuꞌekytyoꞌoxy diꞌibʉ ayoop tʉ dyaky niꞌigʉ es kʉdiinʉm nidʉgekyʉ ja mʉkja̱ꞌa̱yʉty.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Jaꞌa ko yʉꞌʉjʉty dyaktʉ diꞌibʉ yajnadʉjkʉp, perʉ tya̱dʉ ayoobʉ kuꞌekytyoꞌoxy dyaky tʉgekyʉ ja myeeñ diꞌibʉ tyukjikyꞌajtypy.
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.