Mateus 10
Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI
1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tya̱xmujky ja pyabøjkpɨtøjk midi nɨmakmajtsktɨ, jøts myøkꞌa̱jtɨn ja ojts tmøꞌøy, jaꞌats ja ttuktabɨdsøꞌømdɨt ja mɨkuꞌ jøts ja tyikmøkpøktɨt pøn øy tigati pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei 12 eaf ayuwih hina, sawow yumatah ta ta, feher yumatah ta ta, sabuw biyahimaim baiyawasih isan fair itih naatu igegewasinih.
2 Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja nɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk ja xyøøwdɨ: tuꞌuk Simón txøøwɨ, nayɨ yiktejp ja Pedro, jøts ja yꞌuch txøøwɨ Andrés; Jacobo møøt jaꞌ yꞌuchmɨ midi txøøwꞌa̱jtp Juan, ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjk;
2 Naatu iti i bai’ufununayah nah 12 wabih, wantoro’ot i Simon wabin ta Peter tufuturan Andrew hairi, James tufuturan John hairi, orot Zebedee natunatun.
3 Felipe, Bartolomé, Tomás, jøts Mateo ja yikugubajtpɨ; jøts ja Alfeo mya̱jnk pøn txøøwꞌa̱jtp Jacobo; jøts Lebeo pøn nayɨ yiktejp Tadeo;
3 Philip, Bartholomew hairi, kabay onayan wabin Matthew i Thomas hairi, naatu Alpheus natun James i Thaddeus hairi,
4 jøts jaduꞌuk Simón cananista; jøts ja Judas Iscariote pøn tna̱nkmya̱jtsɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.
4 tafaram kafafarayan orot wabin Simon. Jesu ana yanuwayan orot Judas Iscariot hairi.
5 Yɨdeꞌen ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tꞌaneꞌemy ja ñɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk ku ja ojts tkajxtsøøꞌñ:
5 Orot nah 12 Jesu iyunih hititit iuwih eo, “Ufun Sabuw hai tafaramamaim men kwanan naatu Samaria sabuw hai bar hai meraramaim men kwanarun.
6 jaꞌayɨ mee mnɨnøjkxp midi ya̱ Israelɨt na̱xjøøjty, jaꞌ ɨdøꞌøn ejtnɨdɨp sa̱m ja borreek tyɨgøydɨ.
6 Baise kwanan Israel sabuw bobaituw na’atube hikasiy tema’am biyahimaim kwanarun kwaniyawasih.
7 Nøjkx xka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ jøts ku Dios kyutujk wyɨngøñ midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy.
7 Kwanan iti tur i kwanabinan, Mar ana aiwob i na iyubinaka.
8 Yiktsoꞌoktɨ pøn pøjkɨp ja møk puꞌuts pa̱ꞌa̱m, jøts pøn tigati ja̱jtɨdɨp, yikjujkpyøktɨ ja ooꞌkpɨdɨ, jøts ka̱jpxpɨdsømdɨ ja mɨkuꞌ jøts tmajtstuꞌutt ja ja̱a̱ꞌy. Meets ɨdøꞌøn yø yjadeꞌembɨ møkꞌa̱jtɨn tø mnɨyikmøꞌøy; nayɨdeꞌents xyiktunkpa̱a̱ttɨt sa̱m tø myikmoꞌodɨ.
8 Sawusawuwih kwaniyawasih, murumurubih kwanao hinamisir, sabuw iyab biyah kokom ani’anih kwaniyawasih naatu demon kakafih kwananunih hinatit. Sawar ana baiyan en kwabaib, imih kwanabow ana baiyan en.
9 ’Kidi ti meeñ xkondɨ, nɨ oorɨ, nɨ pla̱tɨ, nɨ cobre,
9 Men kabay ta kwanab a koukut kwaniwan, naiw a kikiramaim kwanarobere auman kwananamih.
10 nɨ pejnba̱a̱t xkawetstɨt. Mnɨmda̱jk nɨti xkakoꞌondɨt, tuꞌugyɨ mwet xmɨnøjkxtɨt midi ɨxja mwetꞌa̱jttɨp; tumbɨxɨ mnøjkxtɨ, mgaabya̱a̱tp meets.
10 Remor isan men hafoy ta kwanab, men biya baibiyon ta, a baibiyon ta, tu ta, kwanabow auman kwananamih. anayabin bowayah abis kikimin tibitin boro nakaram.
11 ’Ku øy ma̱ mja̱ꞌa̱ttɨt wan tka̱mjotpɨ wan tka̱jpjotpɨ, jamts xꞌɨxa̱ꞌa̱dɨt tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi nɨja̱wɨ, midi tsojkp ja Dios yjaꞌ, jaꞌ tyøjkjotp mja̱ꞌda̱ꞌa̱ktɨt kunɨm mdsoondɨt jam ka̱jpjotp, wɨnetnɨmts jam mbɨdsøꞌømdɨt.
11 “Kwanan bar merar kikimin o bar merar gagamin kwanarur, sabuw iyab merarayow wairafih kwananuwihih, naatu i hai baremaim kwanama, a bowabow kwanisawar imaibo kwihamiyih kwanan.
12 Ku mdøkɨdɨt tøjkjøtpy, ka̱jpxpooꞌkxtɨ ja ja̱a̱ꞌy.
12 Naatu bar runamih sabuw a merarayow kwanitih.
13 Pønɨ mꞌadsojɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy, øyꞌa̱jtp; kuts ja kaꞌ tꞌadsojɨmbity, majtstuꞌuttɨts jaꞌ.
13 Naatu sabuw bar wanawanan tufuw ana merarayow hinabaib, basit a merarayow kwanihamiy nati baremaim nama, baise men hinabaib a tufuw ana merarayow kwanabosair kwanab maiye.
14 Jøts ku pøn mgagupøkɨdɨt, uk kaꞌ pa̱a̱t tmadowa̱ꞌa̱ndɨ pønɨ sa̱ me mjawa̱ꞌa̱ñ, pɨdsømdɨts jam jaꞌabɨ tøjkjotp uk jaꞌabɨ ka̱jp. Wɨnaptɨ ja puꞌux midi jam mdekyøjxp, jøts jadeꞌeñɨ xukꞌejxtɨt jøts ku jadeꞌeñɨ tø mnañɨwa̱ꞌa̱chɨdɨ.
14 Orot babin yait a merar men nay naatu a tur men nanonowar, kwanamisir ura kwanarutatab efan nati kwanihamiy kwanan efan ta.
15 Øts ɨdøꞌøn wa̱mp ku wyɨnaty yja̱ꞌa̱ty ja tɨɨdyuꞌunɨn, neꞌegɨ kajaa yø yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌy ja ayoꞌon tyimbya̱a̱ttɨt, jøts nɨgɨdi jadeꞌen yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨt neꞌegɨ ja kawɨndɨy ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jam tsɨnaadyøø jam Sodoma jøts jam Gomorra.
15 Anababatun a tur ao’owen, baibatebat ana veya God Sodom, Gomorah sabuw boro nakabibirih, baise nati bar merar sabuw hai baimakiy i boro God tafan nayara’ah gagamin na’in hinab.
16 ’¡Øyɨm xmadoꞌodɨt jøts xnɨja̱wɨdɨt jøts ku meets jam nguexy ma̱ kaꞌap nugo aja̱wɨ øy pøn tyøkɨ! Mjadyimñayꞌejxꞌetɨdɨp, yikxonɨm mnañɨwijyꞌa̱tɨdɨt, kidi øy ti xtsepøktɨ, yujy køꞌøm mnabyɨkta̱ꞌa̱gɨdɨt.
16 “Kwananowar, kwa i bobaituw sheep na’atube haru fairih wanawanahimaim abiyuni kwanatit kwananamih, imih kok na’atube kwanakakaf naatu mamu imak na’atube kwananutanub.
17 Øyɨm xꞌejxtɨt, øyxɨ døꞌøn ja̱a̱ꞌy mgøya̱kɨdɨt ma̱ kudunktøjk jamdɨ, jøts myikwɨnwoptɨt myikjøpwoptɨt jam tsa̱ptøjkjotp.
17 “Mata toniwa’an sabuw isah, anayabin boro hinabuw hinafatumi kwanan kanisel nahimaim hibabatiy, naatu Kou’ay Baremaim boro hinaborabirabi.
18 Myiknøjkxɨ pa̱a̱t meets ja ja̱a̱ꞌy jam ma̱ jaty ja møj wɨndsøn yikutuktɨ, jaꞌagøjxp ku øts njaꞌ xpabøjkɨdɨ; jats ɨdøꞌøn ja ñɨbɨdsømɨt jøts meets ja xukmadoꞌot pønɨ sa̱ øts ɨdøꞌøn ja nꞌɨxpøjkɨn, jaꞌaba̱a̱t meets xukmadoꞌodɨt pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.
18 Ayu wabu’umaim kwabowabow isan boro aiwob sabuw naatu gawan orot gagamih na’atube Ufun Sabuw nahimaim Tur Gewasin kurereb nowar isan boro hinarab hinataini.
19 Kuts myikøya̱ktɨt jam kudunk wyɨndumdɨ, kidi xkumayja̱wɨdɨ, kidi meets ja xpamaañɨ xpada̱jnɨ pønɨ ti døꞌøn jam mga̱jpxtɨp, uk pønɨ sa̱ døꞌøn jam mwa̱ꞌa̱ndɨt; jaꞌayɨ ja yꞌukja̱ꞌa̱tt pønɨ juunɨ døꞌøn mga̱jpxtɨt, nagyøꞌømts Dios mmoꞌojɨdɨt ja ayuujk pønɨ sa̱ døꞌøn mwa̱ꞌa̱ndɨt.
19 Baise hinafatum hinabuw baibabatiyimih kwanan men kwaniyababan tur isan, o tur o isan, hinabibatiy ana veya’amaim tur boro imaim natit kwanao.
20 Kidi meedsɨpxɨ ja mmɨwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱tp ku mee mga̱jpxt, pø ja Dios Teetyxɨ yꞌEspíritu Santo myika̱jpxɨdɨp.
20 Anayabin nati tur i men o a notamaim tit kuo’omih, baise Tamat Anunin o iwani awa rukirir kuo.
21 ’Jadeꞌen nøjkx jaty kyubety pønɨ pøn øts njaꞌ wyɨnaty xkupøjkɨyɨp, jøts ja myɨguꞌuk pa̱a̱t ja tyamɨdsepøkɨt jøts ja tna̱nkyikꞌoogɨt, jøts ja uꞌnkteety jøts ja uꞌnkta̱a̱k nayɨdeꞌen ttumɨdɨt ja yꞌuna̱ꞌjk nay jaꞌagøjxp ku øts njaꞌ janchpabøjkɨdɨ nɨduꞌugɨn; jøts ja uꞌnk una̱ꞌjk nayɨdeꞌents ttumɨdɨt ja tyeety tya̱a̱k, tyikꞌooktɨt pa̱a̱t jaꞌadɨ.
21 “Orot ain boro tain baban nao namorob, regah boro natun nifa’ifa’i baban nao namorob, na’atube kek boro hinah tamah hinifa’ifa’ih babah hinao hinamorob.
22 May ja̱a̱ꞌy mee mmɨꞌakɨyɨp mmɨjotma̱ꞌa̱dɨyɨp jaꞌagøjxp ku meets njaꞌ xpabøjkɨyɨ; pønts tmɨdanaapy øy wɨneꞌen pa̱a̱t, ja yjadeꞌembɨ ja̱a̱ꞌyts ɨdøꞌøn nɨtsoꞌokꞌa̱tp.
22 Ayu wabu’umaim kwabowabow isan sabuw boro hinifa’ifa’i, baise orot yait nabat kikin nabowabow yomaninamaim boro yawas natita’ur.
23 Ku myiktabawɨdetɨt ja kipy ja tsa̱a̱, kaknøjkxtɨts ma̱ ka̱jp jam jaduꞌuk; øts ɨdøꞌøn wa̱mp, jøts ku øts wyɨnaty jawyeen tø nmenɨ ya̱mnɨm meets ja ka̱jp xkaꞌayøꞌøyꞌabɨdsømdɨ midi jaty ja israelɨt ja̱a̱ꞌy kya̱jpꞌa̱jttɨp.
23 Bar merar ta’amaim hinarukoukuw kwanabia’akir, kwanabihir kwanan bar merar ta, anababatun a tur ao’owen, Israel wanawanan bar merar etei boro men kwanabow kwanisawaribo Orot Natun namatabir maiye nanamih.
24 ’Kaꞌ pøn ɨxpøjkpɨ tja̱a̱ktyimyjɨnaxy ja myaꞌestrɨ, jøts nɨ ja tumbɨ tkajɨnaxy ja wyɨndsøn.
24 “Kirum kek boro men ana bai’obaiyen orot na natabirimih, na’atube akir wairafin boro men ana orot ukwarin na natabirimih.
25 Tyajotkujkꞌa̱ttɨp ɨdøꞌøn ja ɨxpøjkpɨ, janch møj ɨdøꞌøn ja wyɨnaty ku yja̱ꞌa̱ttɨt jadeꞌen sa̱m ja myaꞌestrɨ, jøts ja tumbɨ sa̱m ja wyɨndsønɨn. Pønɨ mɨkuꞌdam ø nyiktijy ku mee nnɨwɨndsønꞌaty, ¿tits meets mdsow, ti meets jadeꞌen mja̱a̱kayiktejp?
25 Baise kirum kek na kok ana bai’obaiyen orot na’atube mataramih, basit i ukwarin na rerekab na kirum gewas, na’atube akir wairafin nabow gewas ana orot ukwarin boro nayara’ah ibe namatar, baise bar matuwan orot isan Beelzebul hinarouw hinao na’at, i ana akir wairafin isah boro tur kakafin maiyow hina’uwih wabih hini’a’afiy.
26 ’Paty kaꞌ pøn xtsøꞌøgɨdɨt. Kaꞌaxɨ ti kyanɨgaxɨꞌɨky øy pøn ti tjadyimyꞌamaꞌatskꞌaty, kaꞌats ja kyayiknɨja̱wɨ øy pøn ti tjadyimyjayuꞌuchꞌity.
26 “Baise sabuw isah men kwanabir, anayabin abisa sum wanawanan wa’iwa’irin inu’in boro hina botait nirereb, naatu sawar baibunuwenamaim ti’inu’in etei boro hinatit hinibebeyan sabuw etei hinaso’ob.
27 Pønɨ ti mee ndaꞌaga̱jpxɨp, tukmadowdɨts meets ja ja̱a̱ꞌy jaꞌ; nɨga̱jpxtɨts ja yikxon pønɨ ma̱ xꞌaꞌejxɨdɨ myikmadowdɨ ømyadsowɨ.
27 Abisa wa’iwa’iramaim ao kwanonowar sabuw etei nahimaim kwanao hinanowar, naatu abisa akisimo ao kwanonowar, kwanayen gem tafahimaim kwanabat kwanabinan sabuw etei hinanowar.
28 Kidi yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨ xtsøꞌøgɨdɨ, pø kaꞌaxɨ anmɨja̱ꞌwɨn ja tjadyimyikꞌooktɨ; ja Dios jaꞌ ɨdøꞌøn tɨy neꞌegɨ mdsøꞌøgɨdɨp, pø jaꞌaxɨ møkꞌa̱jtɨn tjagyajp jøts ja ja̱a̱ꞌy tyikwɨndɨgøy møøt ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jap ayoda̱a̱jkjøtpy.
28 Sabuw biya te’a’asabun isan men kwanabirumih, anayabin anun boro men hina’asabunimih, baise God isan i kwanabir, anayabin i boro biya naatu anun hairi’ika na’asbunuwen hinamorob.
29 ’O døꞌøn ja joon ma̱ba̱a̱t kyɨdyimchoba̱a̱ty, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios Teety ja tꞌejxꞌity. Nɨ tuꞌugɨn ja kyawɨndɨgøy pønɨ kaꞌap ja køꞌøm tyikutuky.
29 Mamu kwikwik rou’ab hai baiyan i one toea’maim boro inatubun, baise mamu ta boro men Tamat so’oba’e namorob haw nare’emih.
30 Tuꞌuk tuꞌuk meets mwa̱a̱y machøy yꞌity.
30 Naatu kwa ukwarimaim arib i etei God iyab sawar.
31 Kidi mdsøꞌøgɨdɨ, neꞌegɨ jawaanɨ jɨnaxy mee mnɨbayøꞌøyɨ, ¿ti ti meets mdsow, ti sa̱ ja mayjoon choba̱a̱ty?
31 Imih men kwanabir, Tamat ana yabow kwa isa i ra’at men mamu kwikwik na’atube’emih.
32 ’Pøn jaty ø xpuka̱jpxɨp, pøn wa̱mp mayja̱a̱ꞌyjøøjty jøts ku øts ja xpabiky, nayɨdeꞌents øts ja møk nnɨtanɨt jam Dios Teety wyɨngujkp pøn jap tsa̱jpjøtpy.
32 “Orot yait sabuw etei nahimaim ayu isou eo’orereb, ayu auman boro maramaim na’atube ana sinaf Tamai nanamaim.
33 Pønts ø xkabuka̱jpxɨp, pøn wa̱mp mayja̱a̱ꞌyjøøjty jøts ku øts ja kaꞌ xpabiky, nayɨdeꞌents øts ja nɨwɨneꞌenɨn ngaꞌejxjɨmbett, nɨwɨneꞌenɨn nganɨtanɨt jam Dios Teety wyɨngujkp.
33 Baise orot babin yait sabuw etei nahimaim ayu ekwakwahiru, ayu auman mar Tamai nanamaim boro ibo anakwahir.
34 ’Kidi mee mwa̱nɨ jøts ku øts ja̱a̱ꞌy kuwa̱nɨ xtyimyjatytajotkujkꞌa̱ttɨt, pø may ɨdøꞌøn ja nøjkx kyanachokɨdɨt øts køjxp.
34 “Men kwananot ayu i tufuw abai tafaramamaim anan, En. Ayu i men tufuw abai ananamih, baise kauseb abai anan.
35 Jadeꞌen ja tpa̱tnɨ jøts ja̱a̱ꞌy ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk yꞌukmɨdsepøjknɨyɨt, ja uꞌnk ja xaꞌkxy ja uꞌnk ja nøøx ñamya̱tsɨdɨt;
35 Ayu anan anayabin
36 tukmɨguꞌuk ja jadeꞌen yꞌuknamyɨdsepøjknɨyɨdɨt.
36 Imih orot ana kamabiy anababatun i boro i taiyuwin ana rara.’
37 ’Pøn tyeety tya̱a̱k jawaanɨ tyikmøjtøjkɨp sa̱m ø kaꞌap xmøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨn, kaꞌap øts ja mɨba̱a̱t njaꞌaty; jøts nayɨdeꞌen pøn yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk jawaanɨ tyikmøjtøjkɨp jøts nɨgɨdi kaꞌap øts, nayɨdeꞌen øts ja kaꞌap mɨba̱a̱t njaꞌbiky;
37 “Orot yait ana yabow ayu isou ikikimin naatu hinah tamah isah ebiyabow kwanekwan i men karam boro ni’ufnunu, na’atube orot yait ana yabow ayu isou ikikimin naatu i natun orot naatu babitai isah ebiyabow kwanekwan, i men karam boro ni’ufnunu.
38 jøts pøn ø xkaguꞌayoꞌomba̱a̱dɨwya̱mp ku ja̱a̱ꞌy yikꞌookwa̱ꞌa̱nɨt, jøts øts ja njaꞌ jadeꞌen xkatunwa̱jnɨ, kaꞌats øts ja mɨba̱a̱t njaꞌbøkt.
38 Naatu orot babin yait ana onaf men na’abar ayu nabi’ufnunu i men karam boro ayu airi ani’of.
39 Pøn kasa̱jatyɨm nayꞌejxɨp, pøn nabyaꞌayojɨp, kaꞌap ja mɨba̱a̱t ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ty; pønts kanabyaꞌayojɨp wan tjaty sa̱ yjaty øts køjxp, jaꞌats ɨdøꞌøn tpa̱a̱tp ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.
39 Orot babin yait taiyuwin ana yawas enunuwih boro ana yawas nikasiy, baise orot babin yait ana yawas isou ebi’inuw boro natita’ur.
40 ’Ja ja̱a̱ꞌy pønɨ pøn mgupøjkɨdɨp, øts ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen xkupøjktɨp; jøts pøn øts jadeꞌen xkupøjkp, jaꞌats ja nayɨdeꞌen kyupijkpy pøn ø xkajxp.
40 “Orot yait kwa a merar eyiyi, ayu au merar eyiyi, naatu orot yait ayu au merar eyiyi, i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiyi.
41 Pønɨ pøn tkajpxkyupøjkp ja Dios kyugajpxy, jøts kumɨ Dios ja kajxɨp, nayɨdeꞌen ja ja̱a̱ꞌy yikmayꞌa̱tt sa̱m ja Dios kyugajpxy yikmayꞌatyɨn; jøts pøn tkajpxkyupøjkp ja øyja̱a̱ꞌy jaꞌagøjxp ku yꞌøyja̱a̱ꞌyꞌaty, nayɨdeꞌen ja yikmayꞌa̱tt sa̱m ja øyja̱a̱ꞌy yikmayꞌatyɨn.
41 Orot babin yait dinab orot ana merar eyiyi, anayabin i dinab orot, nati orot boro dinab orot ana baiyan turin nab. Naatu orot yait, orot ana yawas mutufurin ana merar eyiy, anayabin i orot ana yawas mutufurin boro orot ana yawas mutufurin ana baiyan turin nab.
42 Jøts pøn ø xmøøjyɨp ja nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjk øy tukva̱sɨn ja tsujxk nøø jøts kumɨ øts ja njaꞌajtpy, jøts janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ ku ja nayɨdeꞌen yikmayꞌa̱tt.
42 Naatu orot babin yait kek kikimin harewawat hun itin etomatom, anayabin i ayu au bai’ufununayan, anababatun a tur ao’owen i ana baiyan boro nab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.