Lucas 5

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Tukꞌojk ɨdøꞌøn ja Jesús jam yikpa̱a̱jty mejy agøꞌøm ma̱ txøøwɨ Genesaret; jamts ja mayja̱a̱ꞌy ja ñɨmejnɨyøø jøts ja tꞌamɨdodukwa̱ꞌa̱ndɨ ja Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky. Janch yikꞌatejmujknɨpts ɨdøꞌøn ja Jesús jam wyɨnaty

¹ Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.

² ku ja tꞌejxpa̱a̱jty majtsk ja ba̱rkɨ tawa̱ꞌa̱ts jam nøø adsay agøꞌøm, tø ja a̱jkxma̱kpɨ jam wyɨnaty pyɨdsømgøxtɨ, jam tyaꞌa̱jkxma̱a̱jk ja wyɨnaty tpujtɨ.

² Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.

³ Wɨnets ja Jesús tuꞌuk ja ba̱rkɨ ttatøjkɨyɨɨꞌñ midi ja Simón yjaꞌajtpy jøts ja tnɨma̱a̱y wan tnɨyikjɨwa̱ꞌa̱ky waanɨ jøts jam wɨngon kidyimdya̱ꞌa̱nt møøt ja tsayjoojt. Jøts ja jam jadeꞌen yꞌɨxa̱a̱jky, jøts ja jam tyikꞌɨxpøjktøjkɨyɨɨꞌñ ja mayja̱a̱ꞌy.

³ Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"

⁴ Xjats ku ja kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ jøts ja tnɨma̱a̱y ja Simón:

⁴ Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”

⁵ Jøts ja Simón tꞌadsøøy:

⁵ Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”

⁶ Jøts ku ja jadeꞌen ttundøø, may ja a̱jkx ja ojts tma̱tstɨ, janch køøtswa̱mbɨm ja tyaꞌa̱jkxma̱a̱jk jaꞌadɨ.

⁶ Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.

⁷ Wɨnets ja tmɨyamdøø ja myɨguꞌuktɨ pøn jam wyɨnatyɨ jaduꞌukpɨ ba̱rkɨjotp jøts ja pyudøkɨyɨdɨt. Nøjkxtɨ døꞌøn ja jam, ojts ja ba̱rkɨ ja majtsk tyikꞌujtskøxtɨ øy ja yja̱wɨ yjanchkøjnktøjkɨnɨdɨt.

⁷ Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.

⁸ Xjats ku ja Simón Pedro ja ojts jadeꞌen tꞌixy, wɨnets ja twɨnguxana̱a̱y ja Jesús jøts ja tnɨma̱a̱y:

⁸ Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”

⁹ Janch tsøꞌjkɨñɨp ɨdøꞌøn ja Simón wyɨnaty jøts nayɨdeꞌen ja myɨguꞌuktɨ, jaꞌagøjxp ku ja a̱jkx ja wyɨnaty jadɨneꞌen tø tma̱ꞌa̱ktɨ.

⁹ Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.

¹⁰ Nayɨ tsøꞌjkɨpts ɨdøꞌøn ja Jacobo møøt ja Juan, ja Zebedeo yꞌuna̱ꞌjktɨ pøn ja Simón møøt ñamyɨguꞌukꞌatyɨyɨ. Jøts ja Jesús tnɨma̱a̱y ja Simón:

¹⁰ Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).

¹¹ Jøts ja bya̱rkɨ ja jam nøøbaꞌa̱m tyikja̱ꞌa̱ttøø, jøts ja jamyɨ tnɨkakøjxtøø tukɨꞌɨyɨ, jøts ja tmøødɨdøø ja Jesús.

¹¹ Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.

¹² Kuts ja Jesús jam wyɨnaty tuꞌukpɨ ka̱jpjotp, wɨnets yja̱ꞌjty tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy, møj puꞌuts pa̱ꞌa̱m ja pøjkɨp, jøts ku ja Jesús yikꞌejxpa̱a̱jty jøts ja twɨnguxana̱a̱y. Jamyɨ ja ñamyujtsta̱a̱jkøø jøts ja tmɨnuuꞌkxa̱a̱jky, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y:

¹² Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”

¹³ Jøts ja Jesús ja ojts tkønɨxa̱jy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y:

¹³ Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.

¹⁴ Xjats ja Jesús møkꞌampy tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy jøts kidi ja pøn ttukmadøy. Yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y:

¹⁴ Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”

¹⁵ Yikmøjpɨkta̱kꞌadøtsp ɨdøꞌøn ja Jesús, may ja ja̱a̱ꞌy ja ñɨmenꞌadɨꞌɨchɨyɨ, namay ja ñamyukyɨdɨ jøts ja pyatmadøyɨ, jøts ja tna̱nkyiktsoꞌokwa̱ꞌa̱ñɨdɨ ja pya̱ꞌa̱m.

¹⁵ Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.

¹⁶ Ja Jesús jam ja ñijkxy ma̱ aba̱k et ma̱ nɨti kyaꞌity, jamts ja Dios Teety tꞌajotꞌa̱jty.

¹⁶ Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.

¹⁷ Tukꞌojk ɨdøꞌøn, jam ja Jesús wyɨnaty yikꞌɨxpiky, jamts ɨdøꞌøn ja fariseotøjk møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjk wyɨnaty chøønɨdɨ wɨneꞌenɨn ja wyɨnaty tø choondɨ o ma̱ga̱jp, pømbɨ mendɨp Galileɨt etjotp, Judeɨt etjotp, jøts Jerusaléngɨt etjotp; ku ja Jesús tna̱nkyjayꞌijxyɨ ja Dios Teety myøkꞌa̱jtɨn ku ja pama̱a̱ꞌy ja tyiktsøꞌøky.

¹⁷ Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.

¹⁸ Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy tkɨɨyja̱ꞌjttøø tuꞌuk ja pama̱a̱ꞌy pøn køxujxp pakxujxp, jøts ja jap tøjkjøtpy tyiktøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ jøts ja ttawɨngugɨɨyɨdɨt ja Jesús.

¹⁸ Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.

¹⁹ Nɨma̱ts kyaꞌawa̱ꞌa̱dsɨ ma̱ ja tyøkɨdɨt kumɨ janch mayja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty. Xjats ja tøjkijxpy pyajttøø, jøts ja ojts tnɨkɨɨdyuꞌuttɨ ja tøjk, japts ja tyikwɨna̱jktøø ja pama̱a̱ꞌy jøts ja ttawɨngugɨɨꞌyɨdøø ja Jesús jap mayja̱a̱ꞌy agujkpy.

¹⁹ Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"

²⁰ Kuts ja Jesús ja ojts jadeꞌen tꞌixy kudam ja amumduꞌuk ja yjanchja̱ꞌwɨn tjagyaptɨ, jøts ja pama̱a̱ꞌy ja tnɨma̱a̱y:

²⁰ Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”

²¹ Wɨnets ja wyɨnmaadyøjkɨdøø ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ møøt ja fariseotøjktɨ, yɨdeꞌen ja wyɨnmaydɨ: “¿Pøn yø ja̱a̱ꞌy jadeꞌen, tigøjxp ku Dios yø jadeꞌen twɨnga̱jpxnaxy? ¿Pøn ja pøky ya̱ tꞌukmaaꞌkxp, kidi tuꞌugyɨp Dios pyojkpɨmeeꞌkxy?”

²¹ Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”

²² Wa̱ꞌa̱ts ja Jesús ja tnɨja̱wɨ sa̱ ja wyɨnaty wyɨnmaydɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y:

²² Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?

²³ ¿Ja ti neꞌegɨ jawaanɨ ja̱jtnɨ, kuts yø pa̱ꞌa̱mja̱a̱ꞌy nnøjmɨt, “Meeꞌkxpy øts yø mbøky”, uk ku nnøjmɨt: “Wa̱ꞌkukɨ, pøkmuknɨ yø mma̱a̱bajt jøts nøjkxnɨ mdɨga̱m”?

²³ Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?

²⁴ Ɨxya̱mnɨm meets ɨnet xꞌukꞌext ma̱ba̱a̱t øts ɨdøꞌøn ja møkꞌa̱jtɨn nmøøtꞌaty ya̱ na̱xwiiñ jøts ø nmaaꞌkxt ja pøky.

²⁴ Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”

²⁵ Jatyɨ ja køxujxpɨ pakxujxpɨ pyɨdɨꞌjky, jøts ja tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jam mayja̱a̱ꞌy agujkp. Wyejtsmujk ja mya̱a̱bajt jaꞌ ma̱ ja jam wyɨnaty kyoꞌknɨ, jøts ja ñøjkxna̱a̱ tyøjkwɨndum, møk ja Dios ja ttamøja̱wɨ.

²⁵ Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.

²⁶ Jøts ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø nɨꞌijtyɨ, ojts Dios ja ttukmøja̱wɨdɨ ttukunuuꞌkxyja̱wɨdɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ ja ñɨchøꞌøgɨ adøtsnɨ:

²⁶ Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”

²⁷ Ku ja jadeꞌen yꞌukja̱jty, xjats ja Jesús jam pyɨdsɨɨmy, ojts chøøñ jøts ja tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja yikugubajtpɨ, jam ja wyɨnaty chøønɨ ma̱ ja ttukugubety ja ja̱a̱ꞌy øy tyiiꞌjɨ, jøts ja tnɨma̱a̱y:

²⁷ Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”

²⁸ Wɨnets ja jatyɨ tyanaagyukɨyɨɨꞌñ, jøts ja tukɨꞌɨyɨ tum jam tnɨkakɨjxy, jøts Jesús ja tmøødɨyɨɨꞌñ.

²⁸ Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.

²⁹ Jøts ja Leví xøøw ttuuñ jam tyøjkwɨndum jøts ja twɨndsøꞌjkɨyɨɨꞌñ ja Jesús, mayts ja yikugubajtpɨ jam wyɨnatyɨ møøt jaduꞌukpɨ ja̱a̱ꞌdyɨ. Jadeꞌen ja jam møøt twɨndsøønɨdɨ ja kaabyajt.

²⁹ Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.

³⁰ Xjats ja fariseotøjktɨ møøt ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ tpaga̱jpxnɨbøjkɨdøø ja Jesús pyabøjkpɨ, jøts ja tnɨmaadyøø:

³⁰ Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”

³¹ Wɨnets ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja tnɨma̱a̱y:

³¹ Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.

³² Kidi jaꞌajɨpts ø tø nnɨmiñ pøn nɨwɨneꞌen kanabyøkyja̱ꞌwɨyɨdɨp. Jaꞌ ø tø nnɨmiñ pøn tja̱ꞌwɨdɨp ja pyøky jøts ku ja pyøkmyøødɨdɨ, jøts tyiktɨga̱tstɨt ja chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ.

³² Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”

³³ Xjats ja tɨɨbyøjktøø ja Jesús jøts ja tnɨmaadyøø:

³³ Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”

³⁴ Wɨnets ja Jesús tꞌadsøøy:

³⁴ Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.

³⁵ Abikñɨmts ja tiempɨ tyimyja̱ꞌtmɨt ku ja jemya̱a̱ꞌy wyɨnaty kyaꞌukꞌejtnɨ ku ja jam wyɨnaty tø choꞌonɨ; jaanɨmts ɨdøꞌøn tɨy pøn kyaꞌukaañɨt kyaꞌukꞌuknɨt, jaanɨm ɨdøꞌøn ja yꞌama̱a̱yꞌa̱ttɨt.

³⁵ Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”

³⁶ Jøts ja nay jaꞌagøjxp ya̱ꞌa̱t ttanɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ:

³⁶ Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.

³⁷ Jøts kaꞌap pøn vino ttaꞌadamɨ poꞌduk midi na̱mɨɨꞌkxñɨm, ku ja jadeꞌen nduꞌunɨnt jatyɨ ja tyikmɨgøødsɨ ja poꞌduk, wɨndɨgøøpyts tukɨꞌɨyɨ, wɨndɨgøøpy ja vino, wɨndɨgøømyɨpts ja poꞌa̱k.

³⁷ Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.

³⁸ Paty ja vino midi ña̱mɨɨꞌkxñɨm ndaꞌadaꞌamyɨn ja jembyoꞌa̱k jøts jadeꞌen nɨmidi kyawɨndɨgøꞌøty.

³⁸ Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.

³⁹ Nayɨdeꞌents kaꞌ pøn tꞌuukwa̱ꞌa̱ñ ja vino midi na̱mɨɨꞌkxñɨm. Pøn tø tꞌuukyujnɨ ja vino midi jekyɨp mɨɨꞌkxñɨ, xumɨ jaꞌ ja chøjkpy, kumɨ nømp ja tukajpxyɨ: “Yø jekyɨp mɨɨꞌkxyɨp tyimyꞌøy, kaꞌap yø midi tmɨꞌaba̱a̱ty.”

³⁹ Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Lucas 5 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →