João 5

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Xjats ku døꞌøn jadeꞌen yꞌukja̱jty, jamts ɨdøꞌøn israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨnaty ttumɨdɨ xøøw, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨmbijty, jøts ja ñijkxy jadɨgojk jam Jerusalén.

¹ Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.

² Jam tøjkꞌa̱a̱w tuꞌuk jaꞌabɨ ka̱jp midi yiktejp Borreek Tyøjkꞌa̱a̱w, jøts nay jam wɨngon tuꞌuk ja pilɨ midi hebreɨt ayuujk yiktejp Betesda, magoxk ja tøjkꞌa̱a̱w ja tmøødɨ.

² Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,

³ Jamts ja maabyama̱a̱ꞌy kyoꞌknɨdɨ; pøn wɨna̱ptɨ, pøn pakma̱ꞌa̱ttɨ, pøn køxujxtɨp pakxujxtɨp. Jøts ja jam tꞌawejxtɨ ja nøø kunɨm ja yꞌadøꞌøtst.

³ nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.

⁴ Atskɨda̱kpts ɨdøꞌøn ja a̱nkɨlɨs jam tuꞌuk pilɨ agøꞌøm, jøts ja tꞌatsyikꞌadɨꞌɨch ja nøø. Kuts pøn pama̱a̱ꞌy jawyeen ñɨdøkɨ, na̱jxpts ɨdøꞌøn pya̱ꞌa̱m jaꞌ, øy ja ti pa̱ꞌa̱m yjadyimyjapikyɨ.

⁴ Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.

⁵ Jøts pama̱a̱ꞌy jam wyɨnaty tuꞌuk pøn wyɨnaty eeꞌpxma̱jktuktujk jumøjtɨp ja pa̱ꞌa̱m pya̱a̱dyɨ.

⁵ Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.

⁶ Xjats ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts tꞌejxpa̱a̱ty jøts ku ja jam kyoꞌknɨ, jøts ja tꞌejxka̱jpy jøts ku pa̱ꞌa̱m ja wyɨnaty jadɨneꞌen jeky tmɨꞌejtnɨ, jøts ja ojts tnøjmɨ:

⁶ Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”

⁷ Jøts ja pama̱a̱ꞌy ja ojts yɨdeꞌen yꞌadsøyɨ:

⁷ Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”

⁸ Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y:

⁸ Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”

⁹ Jøts nay jatyɨ chøøjky ja ja̱a̱ꞌy, ojts tyikpɨdɨꞌɨky midi ja jam tyama̱a̱py jøts ja ojts yøꞌøchoꞌonɨ. Jøts kumɨ pooꞌkxɨn xøøwts wyɨnaty,

⁹ Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.

¹⁰ wɨnets ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tnɨmaadyøø ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty tø myøkpiky:

¹⁰ Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”

¹¹ Xjats ja tꞌadsøøy:

¹¹ Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”

¹² Jøts ja yiknɨma̱a̱y:

¹² Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”

¹³ Jøts ja ja̱a̱ꞌy pøn ɨdøꞌøn wyɨnaty tø chøꞌøky, kaꞌap ja tnɨja̱wɨ pønɨ pøn ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tø yiktsøꞌøgyɨ. Jøts janch may ja̱a̱ꞌyts jam, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tøyɨm ja jam wyɨnaty choꞌonɨ.

¹³ Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.

¹⁴ Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jadɨgojk tpa̱a̱jty ja ja̱a̱ꞌy jap tsa̱ptøjkjøtpy midi ja wyɨnaty tø tyiktsøꞌøky, jøts ja tnɨma̱a̱y:

¹⁴ Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”

¹⁵ Wɨnets ja ñijkxy pøn tø chøꞌøky, jøts ja ojts ttukmadøy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts kudam ɨdøꞌøn ja yjaꞌajɨ ja Jesús, pøn ja wyɨnaty tø yiktsøꞌøgyɨ.

¹⁵ Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.

¹⁶ Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy yꞌijty tpawɨdettɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja ttukuꞌoogɨwya̱ꞌa̱ndɨ ku døꞌøn ja jadeꞌen yꞌadɨꞌɨch pooꞌkxɨn xøøw.

¹⁶ Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.

¹⁷ Yɨdeꞌents nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:

¹⁷ Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”

¹⁸ Yøꞌøts ɨdøꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ma̱sɨ tyukuꞌoogɨwya̱ndɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús. Kidi nugo ja kutujkɨpxɨ ja kyamøjꞌijxpy ku ja pooꞌkxɨn xøøw, pø nayɨdeꞌenxɨ ja ñabyɨkta̱ꞌa̱gyɨ sa̱m ja Dios, ku ja wya̱ꞌa̱ñ jøts ku Dios ja tyimdyeedyɨ.

¹⁸ Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.

¹⁹ Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:

¹⁹ Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.

²⁰ Pø yjantyimchøjkpyxɨ ja Dios Teety ja yꞌUꞌnk, jøts ja tukɨꞌɨyɨ ttukꞌixy pønɨ ti jaty ja køꞌøm tyumpy. Jøts yja̱a̱ktyimdyukꞌejxꞌadøꞌøtspnɨm jaꞌ ja myøjpɨ ja yꞌøybɨ, midi meets ñɨgyuma̱a̱p mja̱wɨdɨp.

²⁰ Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.

²¹ Kumɨ nayɨdeꞌen sa̱m ja Dios Teety tyikjujkpyiky ja ooꞌkpɨ jadɨgojk, nayɨdeꞌents ja Dios Uꞌnk tyaky ja jujkyꞌa̱jtɨn pønɨ pøn ja tyamɨdsøjkpy.

²¹ Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.

²² Jøts kaꞌap Dios Teety tpayøꞌøy pøn, ja Dios Uꞌnk ja tø ttaguwa̱nɨ jøts jaꞌ ja tø tmøꞌøy ja møkꞌa̱jtɨn jøts ja pyayøꞌøty,

²² I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.

²³ jaꞌagøjxp nayɨdeꞌen ja wɨndsøꞌjkɨn yikmoꞌot sa̱m ja Dios Teedyɨn. Pøn tkamøjpɨkta̱kp ja Dios Uꞌnk, nay ja Dios Teety ja kyamøjpɨktakpy pøn tkajxp ja Dios Uꞌnk.

²³ Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.

²⁴ ’Tyɨɨbyɨ yjanchpɨ øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ: Pønɨ pøn øts ngajpxy nꞌayuujk xyikmøjɨyɨp sa̱ jaty ø nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ja tjanchja̱wɨ pøn ø xkajxp, pya̱a̱tp ja xemɨkøjxp ja kunuuꞌkxyꞌa̱jtɨn; jøts kaꞌap ja yiktaguwa̱nɨt jøts ja yꞌayoꞌot, tø ja ttanaxy ja oꞌjkɨn jøts ja tpa̱a̱ty ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn ja kunuuꞌkxy tsɨna̱a̱ꞌyɨn.

²⁴ “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.

²⁵ Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ɨxya̱m yꞌhorɨpa̱a̱ty ku ja ja̱a̱ꞌy tmadojɨdɨt ja Dios Uꞌnk kyajpxy pøn jaty tkajanchja̱ꞌwɨdɨpnɨm; jøts kuts tmɨmadoꞌodɨt, pya̱a̱ttɨps ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn jaꞌadɨ.

²⁵ Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.

²⁶ Ja ku Dios Teety tjagyepy ja møkꞌa̱jtɨn jøts ja køꞌøm tyaky jaꞌabɨ jujkyꞌa̱jtɨn, jøts nayɨ tøts møkꞌa̱jtɨn ja tmøꞌøy ja yꞌUꞌnk jøts ja tya̱kt nay jaꞌabɨ jujkyꞌa̱jtɨn.

²⁶ Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.

²⁷ Jøts tø ja tkutujkmøꞌøy jøts tɨɨdyuꞌunɨn jøts payøꞌøyɨn ja ttuꞌunt, jaꞌagøjxp ku ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ tkudanɨ.

²⁷ Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.

²⁸ Kidits ya̱ꞌa̱t ñɨgyuma̱a̱p xja̱wɨdɨ, pø ja̱ꞌa̱tpxɨ døꞌøn ja xøøw ja jumøjt ku ja ja̱a̱ꞌy tmadojɨdɨt Dios Uꞌnk yꞌayuujk pøn wɨndɨgøy ejtnɨdɨp,

²⁸ “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,

²⁹ jøts ja pyɨdsøꞌømdɨt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy. Pøn øy tø yꞌatsna̱xwiiñꞌaty, pɨdsøꞌømdɨpts jaꞌ jøts ja tpa̱a̱ttɨt ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn; pønts tø kyana̱xwiiñꞌaty øy, jujkpyøktɨpts ja nayɨdeꞌen jøts ayoꞌon ja yiktaguwa̱nɨdɨt.

²⁹ hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”

³⁰ ’Nɨti nguidyimdyuñ ngøꞌømwɨnma̱a̱ꞌngyøjxp. Jadeꞌen ø nduñ pønɨ sa̱ nyikꞌaneꞌemy, jøts nɨma̱ kyadɨgøy øts ja ndɨɨdyuꞌunɨn, øts ja nbayøꞌøyɨn. Jøts nɨti nguidyimdyuñ ngøꞌømdsojkɨngøjxp, jaꞌ øts ɨdøꞌøn ndumpy pønɨ sa̱ ttsøky ja Dios Teety midi ø xkajxp.

³⁰ “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.

³¹ Kuts ø køꞌøm nnañɨtestigɨꞌa̱tɨt jøts ø køꞌøm nna̱nkmyøjɨwya̱ꞌa̱nɨyɨt pønɨ sa̱ ø njawa̱ꞌa̱ñ, kaꞌap yø ti tɨyꞌa̱jtɨn tjagyepy.

³¹ Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.

³² Jaaxɨ jaꞌ pøn ø xnɨtestigɨꞌa̱jtp, jøts øts ja xpudøkɨ; jøts pønɨ sa̱ ja wya̱ꞌa̱ñ, nnɨja̱ꞌwɨpts øts jaꞌ jøts ku tɨy janch ja wya̱ꞌa̱ñ.

³² Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.

³³ Meetsxɨ ojts xɨɨbyiky ja Juan, jøts tɨy janch jaꞌ sa̱ ja wya̱a̱ñ ku ja yꞌadsøøy.

³³ Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.

³⁴ Kidits jaꞌajɨp ø nmøkꞌajtpy øy pøn ja̱a̱ꞌy ja tɨyꞌa̱jtɨn tjayaky; jadeꞌenꞌampy øts ɨdøꞌøn jadeꞌen nwa̱ꞌa̱ñ jøts mnɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn xpa̱a̱ttɨt.

³⁴ Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.

³⁵ Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja Juan yꞌijty sa̱m ja̱j yja̱jyɨn, jøts meets yja̱j ja waanɨ tø xꞌuktaxonda̱kojɨyɨ.

³⁵ John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.

³⁶ Njagyejpyts øts tɨyꞌa̱jtɨn jawanɨ kaꞌpxy sa̱m øts ja Juan ojts xkanɨgajpxyɨn. Tukɨꞌɨyɨ ti jaty ø ndumpy, nay jaꞌ ɨdøꞌøn yøꞌ midi øts Dios Teety tø xaꞌaneꞌemy jøts øts ja nduꞌunt, yøꞌøts tyanɨgaxøꞌkp jøts ku tyɨyɨ yjanchɨ ku øts Dios Teety tø xkexy.

³⁶ Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.

³⁷ Ñayɨ yajkpy ja Dios Teety tɨyꞌa̱jtɨn nayɨdeꞌen jøts ku øts ja xkexy, øy meets ja nɨjuunɨ xkaꞌijxñɨm, øy meets ja nɨjuunɨ xkamadøynɨm.

³⁷ Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.

³⁸ Jadeꞌents ja yꞌøgyajpxy ja yꞌøyꞌayuujk kaꞌ xja̱ꞌgyukɨdɨnɨm, jaꞌagøjxp ku ja kaꞌ xjanchja̱wɨdɨ pøn ja Dios Teety tø tkexy.

³⁸ Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.

³⁹ Janch nɨꞌejxɨ nɨba̱a̱dɨ meets Dios kyajpxy xꞌɨxpøjkɨyɨ, kumɨ jap meets ja xtyimyjapa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn midi xemɨkøjxp; jøts øts Dios kyajpxy jap xnɨmadya̱ꞌa̱ky,

³⁹ Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,

⁴⁰ jøts meets kaꞌ xpabøkwa̱ꞌa̱ñ ku njadukpa̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ yøꞌøbɨ jujkyꞌa̱jtɨn.

⁴⁰ baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.

⁴¹ ’Kaꞌ øts na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yꞌagujkwɨndsøꞌjkɨn ngupøjkɨyɨ.

⁴¹ “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.

⁴² Jøts nja̱a̱ktyimñɨja̱ꞌwɨnɨp meets jøts ku meets Dios kaꞌ xtsøky.

⁴² baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.

⁴³ Ja Dios Teety ø ngudanaapy ku ø nmiñ, jøts meets xkagupiky; kuts myeꞌent jaduꞌuk kyøꞌømdsojkɨngøjxp, mgupøkpts meets ja neꞌegɨ.

⁴³ Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.

⁴⁴ ¿Ma̱ meets ja janchja̱ꞌwɨn xmøøtꞌa̱jtnɨt, kumɨ mnagyupøjkxɨp meets ja wɨndsøꞌjkɨn xem ya̱m, jøts kaꞌap ja tuꞌukpɨ Dios yjaꞌ yꞌɨxa̱jyɨdɨ jøts ja xyiktuꞌundɨt?

⁴⁴ Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?

⁴⁵ Jøts kidi mwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ku mee nnɨꞌøønɨt jam Dios Teety wyɨngujkp; ja Moisés jaꞌ mee køꞌøm mnɨꞌøøꞌnɨyɨp, pøn mee møk mjøpꞌijxpy.

⁴⁵ Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.

⁴⁶ Kuk meets ja jeexyɨp xjanchja̱wɨ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ ja Moisés, nayɨ tøts meets jeexyɨp nayɨdeꞌen xjanchja̱wɨ, pø jaꞌaxɨ ja Moisés ojts tja̱ꞌa̱y jøts øts ja xnɨgajpxy.

⁴⁶ Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.

⁴⁷ Pønɨ kaꞌats ja xjanchja̱wɨdɨ midi ja yja̱a̱y, ¿ma̱ts meets ja xjanchja̱ꞌwɨnɨt midi mee ndukmadøøpy?

⁴⁷ Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar João 5 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →