Atos 2

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Ku ja Pentecostés xøøw tpa̱a̱jty, tyimwyɨnetꞌet ɨdøꞌøn ja Jesús kyudanaabyɨ wyɨnaty nɨdukɨꞌɨyɨ tø ñamyukyɨdɨ jap tøjkjøtpy

¹ Pentecost ana veya na tit, etei’imak hiru’ay efan ta’imonamaim hima.

² ku adsuꞌjky tmadoodøø jøts ku yꞌamuꞌuy jadeꞌen sa̱m ku møk pyøjyɨn, japts tsa̱jpjøtpy chøøñ, jøts ja tøjk jam amuum ñojkta̱a̱jky ma̱ ja jam wyɨnaty tø ñamyukyɨdɨ.

² Naniyan meyemeye yaurabad nidun wowogabe marane rena bar hima’am imaim run awan karatan.

³ Wɨnets ja jadeꞌen tꞌejxpa̱ttɨ ejxɨm ja jøøn yowɨn, tuꞌuk tuꞌuk ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tmøøtꞌa̱ttɨ kyuba̱jkp. Ja tuꞌukpɨ jøøn ɨdøꞌøn wyɨnaty tø ñawyaꞌkxyɨ.

³ Naatu abisa hi’i’itin i wairaf orot menan na’atube tamunimun na ta’ita’imon tafahimaim mara’ara’at.

⁴ Xjats ja nɨdukɨꞌɨyɨ tyatøjkɨyɨdøø ja Espíritu Santo, jøts wenk ayuujk ja jatyɨ tka̱jpxtøø sa̱ jaty ja pøngapøn yikꞌawijyɨ ja Espíritu Santo.

⁴ Etei’imak Anun Kakafiyin iwanih menah botabir tur tata’amaim hio, Anun Kakafiyin fair bitih na’atube.

⁵ Jamts ɨdøꞌøn wyɨnetꞌet ja ja̱a̱ꞌy wyɨnatyøø jam Jerusalén pøn nayɨ israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ja ku abikya̱jp chɨnaañɨdɨ, kaꞌap ja jam wyɨnaty yꞌukuga̱jpꞌa̱jtnɨdɨ.

⁵ Nati ana veya, Jew sabuw God ana bowayah orot gagamih etei tafaram tata’ane hiru’ay Jerusalemamaim hima’am.

⁶ Ku ja jadeꞌen tmadoodøø yꞌamuꞌuy kyɨda̱ꞌa̱ky, wɨnets ja tꞌanøjkxɨdøø ma̱ ja tmadoodøø yꞌamuꞌuy, kuts jam yja̱ꞌttøø, kaꞌap ja jam yꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ, jaꞌagøjxp ku ja tmadoodøø ja yꞌayuujk yika̱jpxtɨ, pønɨ sa̱ jaty ja nɨduꞌuk nɨduꞌuk tꞌayuujkꞌa̱ttɨ. (Jadeꞌen ja kya̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja ja̱a̱ꞌy pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesucristo.)

⁶ Iti nidun hinonowar ana maramaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay hima’am, hai kasiy ra’at naatu hifofofor men kafaita, anayabin etei hai turamaim hio hinowar.

⁷ Xjats ja jadiꞌiñɨ myondɨ yꞌooktɨ, jøts ja xem ya̱m nawya̱jnɨdøø:

⁷ Kasiy gagamin maiyow isah matar naatu taiyuwih hibabatiyih. “Iti sabuw tur teo etei i Galilee oro’orot?

⁸ ¿Sudso yø jadeꞌen tka̱jpxtɨ yø ayuujk midi adøm nɨduꞌuk jaty ngajpxyɨndɨp, sa̱ jaty pøngapøn ja yꞌayuujk tø tꞌanɨwejɨ?

⁸ Naatu mi’itube’emih it ata turamaim hio tanonowar?

⁹ Ɨxa ja ja̱a̱ꞌy ɨxya̱mdɨ pøn kuga̱jpꞌa̱jttɨp jam Partia, jam Media, jam Elam, ma̱ Mesopotamia, jam Judea, jam Capadocia, jam Ponto, jam Asia,

⁹ It i tafaram ta ta’ika tana, Partia, Media, Ilam naatu afa i Mesopotamia’ane hina, Judea, Kapadosia, Pontus naatu Asia,

¹⁰ jam Frigia, jam Panfilia, jam Egipto, ma̱ jaty ka̱jp jam Africa, jamba̱a̱t yø kyuga̱jpɨdɨ jam Cirenɨt ka̱jp ɨxkøꞌøm. Nay jats ja romanostɨ pøn ya̱ tø kyaꞌaxtɨ, pønts ya̱ tø yjagakaꞌaxtɨ tø ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tpadøjkɨñɨdɨ.

¹⁰ Firigia, Pamfilia, Egypt naatu Libia wanawanan turin Sairini na’atune auman hina tema’ama. Naatu Romene nanawan auman hina Jerusalem tema’am. Nati i Jew sabuw naatu sabuw afa hai baitumatum hibotabir hina Jew sabuw himamatar auman.

¹¹ Nay jaa ja ja̱a̱ꞌy ya̱ tø yja̱ꞌa̱ttɨ midi tsooꞌndɨp jam Creta, jam Arabia; nɨdukɨꞌɨyɨ yø jadeꞌen tø nmadøøꞌyɨndɨ ku yø tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn, jøts jadeꞌen xmɨgajpxyɨndɨ sa̱ adøm nꞌayuujk nɨduꞌuk nɨduꞌuk.

¹¹ It afa i Kurit naatu Arab sabuw. Baise God sawar gewasih maiyow sisinaf isan ata turamaim hio tanonowar!”

¹² Jadeꞌen ja nawya̱jnɨdøø, nɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn tyimyja̱ꞌwɨdøø, jadiꞌiñɨ ja kyaꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ xjats ja xem ya̱m ñañɨma̱a̱jyɨdøø ti døꞌøn tuujnɨp.

¹² Sabuw hifofofor naatu hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti sawar anayabin i abisa?” Peter sabuw rou’ay gagamin isah ebibinan|alt="Peter speaking to crowd" src="CN01892B.TIF" size="col" loc="Act 2.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2.12"

¹³ Jamts ja ja̱a̱ꞌy jaduꞌuktɨ pøn ttaxektɨp, yɨdeꞌen ja ñawya̱a̱ꞌmɨyɨdɨ:

¹³ Baise sabuw afa hi’iyab hio, “Nati sabuw i harew fokarin, hitom imih teo kwanekwan!”

¹⁴ Ku døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñawya̱jnɨdøø, wɨnets ja Pedro wya̱ꞌkukɨdøø møøt ja ñɨmaktuꞌukpɨ myɨguꞌuk, jøts møkꞌampy tmɨgajpxy ja mayja̱a̱ꞌy, jøts tnøjmɨ:

¹⁴ Tur Abarayah etei 11 hai founamaim Peter misir fanan aumetawat sabuw rou’ay gagamin na’in isah eo, “Taitu tuwai’inah Jew sabuw naatu kwa iyab Jerusalem wanawanan kwama’am, akokok tain kwanarub gewas sawar iti mamatar anayabin anakubuna kwananowar.

¹⁵ Kaꞌap øøts nmuꞌugyɨ sa̱ meets nugo mjawɨnmay, nɨpøn jøpyɨ kyamuꞌugyɨ, apenɨ xøøw ɨxa pyetynɨm.

¹⁵ Kwa kwanotanot iti orot i harew fokarin hitom tibikoko’aw, baise, boun i nine korok mar auman.

¹⁶ Ja̱jtp ɨdøꞌøn ɨxya̱m jadeꞌen sa̱m ja Dios Teety tnɨma̱a̱y ja kyugajpxy, pøn txøøwꞌa̱jt Joel, ku ja jadeꞌen wya̱a̱ñ:

¹⁶ Imih i men harew hitomamih, baise dinab orot Joel ana Bukamaim Atamaninamaim kirum eo,

¹⁷ Ku wyɨnaty ja na̱xwiiꞌñɨt tyɨga̱tswa̱nɨ,

¹⁷ ‘Mar ana yomaninamaim God eo,

¹⁸ Xjats øts nay jaꞌabɨ xøøw møkꞌampy nøjkx nduktatøkɨdɨ ja nꞌEspíritu Santo jaꞌabɨ døꞌøndɨ, pøn øts njaꞌ wyɨnaty amumjoojt xpadunwa̱jnɨyɨdɨp,

¹⁸ Isa’amih, nati ana veya ayu au akir wairafih, oro’orot naatu baibin etei,

¹⁹ Na̱nkyꞌejxɨp øts jam tsa̱jpwemp ja nmɨla̱grɨꞌa̱jtɨn,

¹⁹ Ayu boro maramaim baifofofor ana sinaf

²⁰ Jøts ja xøøw yꞌookt, jøts ja poꞌ nɨꞌjpyɨn kyaxøꞌøkt,

²⁰ Veya matan boro nagugum

²¹ Jøts nɨdukɨꞌɨyɨ pønɨ pøn jaty ø xmɨnuuꞌkxa̱kp, jaꞌats ø nyiknɨtsoꞌokꞌa̱ttɨp.

²¹ Orot yait

²² ―Ja̱a̱kꞌukmadowdɨ meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy midi øts nja̱a̱knɨga̱jpxwampy: Ja Jesús Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, tø ja Dios Teety ja myøkꞌa̱jtɨn myøꞌøyɨ, jøts janch tsuj janch møj ja mɨla̱grɨ ttuñ, jøts may ja ejxa̱ꞌa̱ñ jadeꞌen mmøꞌøyɨdɨ Dios Teety myøkꞌa̱jtɨngøjxp, paty xnɨja̱wɨdɨt ku ja Dios Teety møøt yꞌity.

²² “Israel sabuw tur iti kwananowar! Jesu Nazareth mowan i God rubin naatu i wanawanamaim ina’inan yumatah ta ta, baifofofor ta ta God kwa biyamaim sinaf kwa’itin kwaso’ob.

²³ Xjats ku meets ojts myikømøꞌøy, ti nduuꞌnɨmp, tø yjaty kyubety tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ ja Dios Teety køꞌøm tpɨkta̱a̱jky jekyɨp, jøts nay jaꞌ meets ojts xmach jøts xtsumdøø xɨɨdyøø, jøts ja kaꞌøybɨ ja̱a̱ꞌy xukyikꞌooktɨ jam kruskøjxp.

²³ Iti orot hibai kwa umamaim hiyai kwa’a’asabun i God ana kok naatu marasika yakitifuw inu’inumaim matar, naatu kwa sabuw kakafih hai baibaisamaim Jesu kwabai onaf afe’en kwa’onaf morob.

²⁴ Xjats ja Dios Teety ojts jadɨgojk tyikjujkpyiky, jøts tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsɨɨmy jap ooꞌkpɨ jutjøtpy; jaꞌagøjxp ku kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja oꞌjkɨn xemɨkøjxp tkupøkt.

²⁴ Baise God morobone iyawas maiye misir, naatu morob ana biyababanane rufam tit, anayabin morob ana fair men karam boro diburamaim tabotan tama.

²⁵ Yɨdeꞌen ja rey David ojts ja Dios Teety yikugajpxyꞌatyɨ sa̱ ja Jesús kyajpxy yꞌayuujk:

²⁵ David nati orot isan eo,

²⁶ Paty øts nꞌanmɨja̱ꞌwɨn janch jotkujk nnayja̱wɨyɨ, jøts øts ja nxonda̱a̱jkɨn jadeꞌen nnɨgajpxy.

²⁶ Isan imih ayu dogorou ebiyasisir

²⁷ jaꞌagøjxp ku mets kaꞌap ja nꞌanmɨja̱ꞌwɨn xyikta̱ꞌa̱nt ma̱ ooꞌkpɨ yjaꞌ tya̱ndɨ,

²⁷ Anayabin o boro men ininatbuhuruwu rahemaim ana’in,

²⁸ Tø øts xuknɨja̱wɨ ku njujkpyøkt jadɨgojk ku wyɨnaty tø nꞌøøky,

²⁸ O yawas ana ef i’obaiyu, naatu o ataragub wanawananamaim aiyasisir boro iniwansumu.’”

²⁹ ―Mɨguꞌuktøjktɨ, wa̱ꞌa̱ts yiknɨja̱wɨ ku adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj David ojts yꞌøøky jøts ña̱xøkɨyɨɨꞌñ, nay ja nꞌijxyɨndɨ ma̱ ja yjut ma̱ ojts ña̱xøkɨ.

²⁹ “Taituwau Jew, bebeyan a tur ao’owen aiwob orot David ata agir wabin gagamin, morob hiyai naatu ana rah i iti biyatamaim inu’in.

³⁰ Ja David, jaꞌ Dios kugajpxyꞌa̱jtɨyøø jøts ñɨja̱ꞌwɨp sa̱ wyɨnaty ja Dios møk wya̱nda̱ꞌa̱ky, ku wyɨnaty tuꞌuk yꞌa̱p yikpɨkta̱ꞌa̱ky yiknɨtsokpɨ ya̱ na̱xwiiñ, jøts nayɨdeꞌen yikutukt sa̱mɨ David kyutujkɨn.

³⁰ Naatu David i dinab orot God omatanen ana obaifaro auman yayare i so’ob, veya ta David ana rara’ane i uwan ta boro ni’aiwob.

³¹ Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja David jekyɨp tnɨja̱wɨ, jøts jadeꞌen tnɨgajpxy ku ja Cristo yjujkpyøkojmɨt jøts nɨ ja ñɨneꞌkx kyawɨndɨgøꞌøty.

³¹ God mar boro nanan abisa nasisinaf David i so’ob, Keriso morobone misir maiye isan ana tur i nowar.

³² Pøn ja David ñɨga̱jpx ñɨmadya̱a̱jk, ja Jesús ɨdøꞌøn jaꞌ, jaꞌ ɨdøꞌøn ja Dios Teety tø yikjujkpyikyɨ, pø tøxɨ øøts ja wa̱ꞌa̱ts nꞌixy, pø tøxɨ øøts ja wa̱ꞌa̱ts nnɨja̱wɨ.

³² “God iti Jesu i boun morobone iyawas maiye misir, naatu aki i iti sawar himamatar ana sif robonayah.

³³ Jøts ja Dios Teety ja nayɨdeꞌen yiktsa̱jpajtøø jøts pyɨkta̱a̱jkøø yꞌaga̱ꞌngyøꞌampy, jøts jadeꞌen ja møj kutujk myøꞌøyɨyɨ; jøts jaꞌ tkajxp ja Espíritu Santo ya̱ na̱xwiiñ midi ja Dios Teety wyɨnaty køꞌøm tø twa̱nda̱ꞌa̱ky, jøts jaꞌ ɨdøꞌøn ja myøkꞌa̱jtɨn yøꞌ midi ɨxa mꞌejxtɨp mmadoodɨp.

³³ God iti Jesu bora’ah yen uman asukwafune mare, naatu Tamah biyanane Anun Kakafiyin eo’omatan bai aki tafai yan isuwai re’er boun iti kwa’i’itin naatu kwanonowar.

³⁴ Pø kidi ja Davidɨpxɨ køꞌøm tsa̱jpajt, jaꞌayɨ ku David ojts yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja Dios Teety yɨdeꞌen ñɨma̱a̱jyɨyɨ:

³⁴ Naatu David i men au mar yenamih, baise iti tur i eo,

³⁵ jøts øts yø mmɨdsep nmɨmajada̱køxt.”

³⁵ Inama’am a kamabiy sabuw ana bow

³⁶ ’Meets Israelɨt ja̱a̱ꞌy kuwa̱nɨ nɨdukɨꞌɨyɨ kaꞌpxy xnɨja̱wɨdɨt, jøts ku ja Jesús pøn meets køꞌøm mdukyikruspajt ja abiky ja̱a̱ꞌy, jaꞌ yøꞌ pøn ja Dios ɨxya̱m tø køꞌøm tpɨkta̱ꞌa̱ky møj wɨndsøn jøts yiknɨtsokpɨ.

³⁶ Isan imih kwa Israel sabuw iti tur ao i kwanaso’ob gewas. God iti Jesu kwabai kwao’onaf i bai yen ata Regah naatu ata Roubininenayan matar!”

³⁷ Ku døꞌøn jadeꞌen tmadowdɨ ja Pedro kyajpxy, wɨnets ja jotmay tyatøjkɨyɨdøø, xjats ja Pedro yiknɨma̱a̱y møøt ja ñɨmaktuꞌukpɨ myɨguꞌuk:

³⁷ Sabuw iti tur hinonowar ana veya dogoroh rusib Peter naatu Tur Abarayah hibatiyih, “Taitu tuwai’inah aki boro mi’itube ana sinaf?”

³⁸ Xjats ja Pedro tꞌadsojɨmbijty jøts tnɨma̱a̱y:

³⁸ Peter iyafutih eo, “Kwa etei dogor hinikitabir naatu Jesu Keriso wabinamaim bapataito kwanab, saise a bowabow kakafih nanotawiyen, naatu God ana usar Anun Kakafiyin boro kwanab.

³⁹ Meets mꞌøyꞌa̱jtɨn yøꞌ, møøt mꞌuꞌnk møøt mꞌuna̱ꞌjktɨ, jøts nayɨdeꞌen pøn jaty jagam tsɨnaadyɨp; uk nɨdukɨꞌɨyɨts jaꞌadɨ pønɨ pøn jaty ja Dios Teety køꞌøm wyɨwetswampy.

³⁹ Iti omatanen i kwa isa naatu kwa natunat isah, na’atube sabuw tutufin etei iyab ef yok tema’am ata Regah God boro na’a’afih isah.”

⁴⁰ Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Pedro ojts tka̱jpxwijy ja ja̱a̱ꞌy, jøts tnɨma̱a̱y:

⁴⁰ Peter tur maumurih na’in imaim imatnuwih naatu ifefeyanih eo, “Sabuw tafa’asarih wanawanah kwama’am saisewat kwanatit kwaniyawasi!”

⁴¹ Xjats ku ja Pedro jadeꞌen tnɨma̱a̱y, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ñøjkxtøø nøbajtpɨ pøn jaty tmɨbøjktøø ja Pedro yꞌayuujk; jaꞌabɨ xøøwts ja Jesús yjaꞌ ojts ñamayɨ nɨdɨgøøk mil.

⁴¹ Sabuw maumurih na’in iti tur hinonowar hitumatum naatu bapataito hibai, nati ana veya’amaim sabuw etei 3000 na’atube nati kou’ayamaim hirun.

⁴² Nɨdukna̱x ɨdøꞌøn ja tꞌɨxpøktɨ sa̱ ja Jesús kyudanaabyɨ yꞌawa̱ꞌa̱ndɨ, jotkujk ɨdøꞌøn ja jam tuꞌugyɨ chøønɨdɨ, jøts ku ñamyukyɨdɨ diosꞌajotꞌa̱jtpɨ, jøts ja tsa̱pkaaky tkaydɨ Jesús yꞌooꞌkɨngøjxp.

⁴² Naatu hai veya hiya’asair Tur Abarayah biyahine tur hinowar bairi hibita’ay, rafiy himseseb hifaram hi’aa naatu hiyoyoyoban.

⁴³ Xjats ja ja̱a̱ꞌy ñɨgyuma̱a̱p ɨdøꞌøn ja tja̱ꞌwɨdøø ku ja Jesús kyudanaabyɨ ja mamyɨla̱grɨ tna̱nkyꞌijxyɨdɨ.

⁴³ Tur Abarayah wanawanahimaim ina’inan naatu baifofofor maumurih maiyow hisisinaf sabuw awah ha’e.

⁴⁴ Tuꞌugyɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tyikꞌettɨ pøn jaty ja Jesús yjaꞌ tpabøjkɨyɨp jøts ñadyagumayɨdɨ ja pyɨkta̱ꞌa̱ky;

⁴⁴ Bai’ufununayah mar etei hina hita’imon sawar i nowah etei nena hifafarambonen.

⁴⁵ jøts ttooktɨ pønɨ ti jaty pøn myøøtꞌajtpy, xjats jadeꞌen ja nɨmeeñ tyikwa̱ꞌkxɨdøø pønɨ sa̱ jaduꞌuk jaduꞌuk yjaꞌ kyaꞌity.

⁴⁵ Naatu hai sawar was arin, roumukur arin etei hibow hin hitobon kabay hibai hina wanawanahimaim sabuw iyab hai kok abisa isan hibiyababan etei ana fofonin hifafarambonen.

⁴⁶ Jabom jabom ɨdøꞌøn ja jap ñamyukyɨdɨ møj tsa̱ptøjkjotp, jøts nayɨdeꞌen awɨngujk tøjkjøtpy, jøts ja cha̱pkaaky jap tyikwa̱ꞌkxtɨ, jøts jadeꞌen ejtnɨ xonɨ kyaydɨ, jøts jadeꞌen nɨpøn kyanamyøjpɨkta̱ꞌa̱gyɨyɨ.

⁴⁶ Veya matan hiyi Tafaror Bar gagaminamaim hiruru’ay. Naatu hai baremaim bay himseseb dogoroh ere yasisir auman hi’aa,

⁴⁷ Jøts ja Dios Teety jadeꞌen tjanchkajxa̱ꞌa̱ktɨ jøts ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yjanchøkyɨdɨ; jabom jabom ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyikmayɨ ja yjaꞌ pøn jaty yikpojkpɨmaaꞌkxtɨp.

⁴⁷ God hibobora’ara’ah naatu sabuw etei tur abarayah isah i hibiyasisir. Naatu veya ta’ita’imon ana fofonin sabuw iyab God biyawasih Regah bow ana kou’ay wanawanan yababar rara’at.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Atos 2 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →