Atos 15

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Nay jaꞌabɨ tiempɨ wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy chooꞌndøø jam Judeɨt na̱xjotp jøts ñøjkxtøø ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Antioquía, jam ttaꞌawa̱nɨbøjkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts tnɨmaadyɨ ku ja ya̱a̱ꞌdyøjk kuwa̱nɨ yikmoꞌodɨt ja ejxpajt ñeꞌkxkøjxp sa̱mɨ Moisés jekyɨp tyikyøꞌøy ja yꞌanaꞌamɨn, wɨnets ja jadeꞌen yiknɨtsoꞌokꞌa̱tɨdɨt ja Dios.

¹ Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”

² Wɨnets ja Pablo møøt ja Bernabé møkꞌampy ojts møøt ñagyajpxyɨdɨ ja ja̱a̱ꞌy, jøts ku kaꞌ jadeꞌen yꞌøyɨ yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ. Wɨnets ja Pablo ja Bernabé yikpɨkta̱ktøø møøt wɨna̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌy jøts jam ñøjkxtɨt Jerusalén, jamts tja̱a̱kꞌatska̱jpxꞌøyɨdɨt jaꞌabɨ wɨnma̱a̱ꞌñ møøt jaꞌadɨ pøn jaty ja Jesús kyudanaabyɨꞌajtpy, jøts møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ pøn jaty jam møja̱a̱ꞌyꞌa̱jttɨp tsa̱ptøjkjotp.

² Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.

³ Xjats kyajxtsooꞌnɨyɨdøø ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ jam Antioquía, xjats chooꞌndøø jøts jam ña̱xtɨ ma̱ ja et txøøwɨ Fenicia jøts Samaria. Jamts tnɨga̱jpxtøø tnɨmadya̱ktøø, jøts ku namay ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tø tmajtstutnɨdɨ ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn pøn jaty kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts tpabøjktøø tuꞌugyɨ ja Dios yjaꞌ. Xjats ja yjanchxonda̱ktøø ja myɨguꞌuktøjk ku ja jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø jaꞌabɨ ayuujk.

³ Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.

⁴ Kuts yja̱ꞌttøø ja Pablo møøt ja Bernabé jam Jerusalén, wɨnets ojts kya̱jpxpøøꞌkxyɨdɨ ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ. Xjats ja tnɨga̱jpxtɨ tnɨmadya̱ktɨ sa̱ ojts ja Dios møk tyukpudøkɨyɨdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.

⁴ Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.

⁵ Xjats wɨna̱a̱gɨn ja fariseɨt ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja Jesús yjaꞌ tpaduujnɨdɨp, wya̱ꞌkukɨdøø jøts wya̱ndøø:

⁵ Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”

⁶ Wɨnets jadɨgojk ñamyujkɨdøø ja Jesús kyudanaabyɨ jøts ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ sudsoꞌampy yika̱jpxwɨmbett yikꞌadsojɨmbett.

⁶ Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan

⁷ Tø wyɨnaty jeky tka̱jpxꞌøyɨdɨ, jøts ja Pedro tyanaagyukɨyɨɨꞌñ jøts tnɨma̱a̱y:

⁷ Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”

⁸ Wa̱ꞌa̱ts ja Dios tꞌixy sa̱ jaduꞌuk jaduꞌuk nwɨnma̱a̱ꞌyɨndɨ, jøts yɨdeꞌenꞌampy yiknɨja̱wɨ ku Dios ja tø kyupikyɨdɨ jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy, ku tø tyuktatøkɨyɨdɨ ja yꞌEspíritu Santo nayɨdeꞌen ejxɨm adøm ojts xmøꞌøyɨm ja kunuuꞌkxɨn.

⁸ God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.

⁹ Kaꞌap ja Dios pøn ttsøky tkatsøky, tyumkupijkpy jaꞌ wan tpønɨ, kaꞌap ja tꞌixy wan pøn tꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ uk wan pøn tkaꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ, patyts ja nayɨdeꞌen tø yikpojkpɨmaaꞌkxtɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ku ja tø tjanchja̱wɨdɨ.

⁹ God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.

¹⁰ Mɨguꞌuktøjktɨ, ¿tiku xmɨmaydɨ xmɨda̱jtɨ pønɨ sa̱ ja Dios tø tpɨkta̱ꞌa̱ky, jøts jaꞌ xapa̱a̱ttɨ pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp? ¿Tiku kawɨna̱a̱k wɨnma̱a̱ꞌñ xaguwa̱a̱nɨdɨ? Nɨkaꞌats adøm ja kaꞌpxy nꞌukpaduuꞌnaꞌandɨ, nɨ ja nꞌa̱pteetyꞌamøj adøm ja kaꞌpxy tø tkaꞌukpaduunɨdɨ.

¹⁰ Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.

¹¹ Pø kaꞌaxɨ jadeꞌen yꞌøyɨ, njanchja̱ꞌwaꞌamp adøm jaꞌ ku ja Jesús xyiknɨtsoꞌokꞌa̱jtyɨndɨ kyøꞌømdsøky, nayɨdeꞌen sa̱m jaꞌ pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ.

¹¹ En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”

¹² Xjats nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌamongøxtøø, jøts tpatmadoodøø ku ja Pablo jøts ja Bernabé tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ sa̱ ja Dios møk pyudøjkɨyɨdøø, ku ja myɨla̱grɨtundɨ jøts ja Dios yꞌejxpajt tpaduujnɨdøø jaꞌ yꞌetjotptɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.

¹² Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.

¹³ Ku ja Pablo jøts ja Bernabé kya̱jpxꞌaba̱a̱jttøø, jøts ja myɨguꞌuk midi Jacobo txøøwꞌa̱jtmɨp, jaꞌats wa̱a̱n:

¹³ Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!

¹⁴ Tø ja Simón Pedro tjanɨgajpxy sudsoꞌampy ja Dios tø tmøꞌøy ja mayꞌa̱jt myɨdukꞌojk pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ, jøts ku ja Dios ja nayɨdeꞌen tꞌuꞌnkꞌaty tꞌuna̱ꞌjkꞌaty jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌdyɨ.

¹⁴ Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.

¹⁵ Kuwa̱nɨ ɨxya̱m jadeꞌen yjaty kumɨ jadeꞌen ja Dios kyugajpxy ojts tjaadyañ, ku ja Dios yɨdeꞌen wya̱a̱ñ:

¹⁵ Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.

¹⁶ Wɨmbejtkojmɨp øts jadɨgojk, jøts nbɨkta̱ꞌa̱kt nayɨdeꞌen sa̱m yꞌijty ja David tjagyepy ja kutujk;

¹⁶ ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,

¹⁷ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty ø njaꞌajtpy.

¹⁷ Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,

¹⁸ Jadeꞌen ɨdøꞌøn wya̱a̱ñ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Dios, pøn tyuknɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ jekyɨp.

¹⁸ Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’

¹⁹ Xjats ja Jacobo tja̱a̱knøjmɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts wya̱a̱ñ:

¹⁹ “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.

²⁰ Øyꞌa̱jtp ja nøky ngajxɨndɨt, jøts jaꞌayɨ ndukmadooꞌɨndɨt jøts kidi ja ttsuꞌutstɨ midi ja tsa̱maxa̱n yiktawɨndsøꞌjkɨp, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy ñabyøjkxɨdɨt, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja jɨyujk tsuꞌuch ttsuꞌutstɨt midi kaꞌ tyaxy, jøts midi yuktsumyꞌooꞌkp, jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy tjøøꞌkxtɨt.

²⁰ Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.

²¹ Wan yøꞌøyɨ, pø jaayɨmts ja Moisés kyutujk xyumɨyika̱jpxwaꞌkxy, ti ma̱ga̱jp ja kyaꞌukyiknɨgajpxy ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam, ejtpts ja yiknɨga̱jpxꞌity wɨmbooꞌkxɨn xøøw.

²¹ Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”

²² Wɨnets ja Jesús kyudanaabyɨ møøt ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ jøts nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús, jats ñawyɨwejtsɨdɨ namajtsk ja ja̱a̱ꞌy pøn tmøødɨdøø ja Pablo jøts ja Bernabé jam Antioquía. Jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy midi yikwɨndsøꞌjkɨyꞌejttɨp, tuꞌuk txøøwɨ Judas Barsabas jøts jaduꞌuk txøøwɨ Silas,

²² Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.

²³ jaꞌats tmɨnøjkxtøø ja nøky jøts yɨdeꞌen ja nøky wya̱ꞌa̱ñ:

²³ Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.

²⁴ Tø øøts nnɨja̱wɨ ku wɨna̱a̱gɨn ya̱ꞌɨt ja̱a̱ꞌy ojts ñøjkxtɨ ma̱ meets jam, jøts ojts nugo myikwɨnmaamya̱ꞌa̱dyɨdɨ, ku jadeꞌen mnɨɨꞌmxyɨdɨ jøts ku kuwa̱nɨ ja mixyuna̱ꞌjk yikmoꞌodɨt ja ejxa̱ꞌa̱n ñeꞌkxkøjxp, jøts ku kuwa̱nɨ ja Moisés kyutujk xpaduujnɨdɨt. Mɨguꞌuktøjk, kidi øødsɨpts ja jadeꞌen ngajpxmyøøpy.

²⁴ “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.

²⁵ Paty øøts yikxon nga̱jpxꞌøyɨ, jøts øø nbɨkta̱ꞌa̱ky namajtsk ja kugajpxy midi mee mꞌatsꞌejxɨyɨp, jaꞌats myøødɨdɨp ja Pablo jøts ja Bernabé pøn øøts ndsøkyꞌajtpy,

²⁵ Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.

²⁶ jøts pøn tø tyimñadyamɨyoxɨyɨ amumjoojt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.

²⁶ Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.

²⁷ Ya̱ꞌa̱t øø nguejxpy midi txøøwꞌa̱jttɨp Judas jøts Silas, jøts møøt mꞌukmadya̱ꞌa̱ktɨt jøts mdukmadowɨyɨdɨt ya̱ꞌa̱t tukɨꞌɨyɨ.

²⁷ Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.

²⁸ Tø ja Espíritu Santo tꞌøyja̱wɨ, nayɨdeꞌents øøts, jøts kaꞌap meets mayjøøjp ja wɨnma̱a̱ꞌñ nmøꞌøy, øy ku ya̱ꞌa̱t xpaduꞌundɨt:

²⁸ Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.

²⁹ kaꞌ xtsuꞌutstɨt midi ja tsa̱maxa̱n tø yiktawɨndsøꞌøgɨ; jøts nayɨdeꞌen kaꞌap ja nɨꞌjpy xjøøꞌkxtɨt, kaꞌ xtsuꞌutstɨt nayɨdeꞌen o ti jɨyujk midi yiktsumyꞌooꞌkp, nayɨdeꞌen kaꞌap ja mnɨya̱a̱ꞌy mnɨdøꞌøxy mnabyøjkxɨdɨt. Pønɨ mbadundɨp yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, tsuj mduuꞌba̱a̱ttɨt meets jadeꞌen. Yøꞌøbɨ anaꞌamɨn øø nguejxpy, Dios mgunuuꞌkxɨdɨp.”

²⁹ Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”

³⁰ Xjats chooꞌndøø ja kunøky jøts ñøjkxtøø jam Antioquía. Wɨnets ñamyujkɨdøø ja ja̱a̱ꞌy pøn ja nøky yiktanɨgaxtɨp jøts yikømøødyøø.

³⁰ Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.

³¹ Ku ja tpaꞌejxtøø, jøts yjanchxonda̱ktøø ku jadeꞌen ja wɨnma̱a̱ꞌñ yikmoꞌodɨ.

³¹ Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.

³² Kumɨ yja̱jttɨp wyɨnaty nayɨdeꞌen ja Judas ja Silas sudso tka̱jpxwa̱ꞌkxɨdɨt ja Dios kyajpxy. Xjats ttukja̱ꞌgyukɨdøø, jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ yjanchxonda̱ktøø ku ja jadeꞌen kya̱jpxjotꞌamøjkɨyɨdɨ.

³² Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.

³³ Ku jap waanɨ yꞌukta̱a̱ꞌnɨdøø, wɨnets ojts tjaꞌukmɨnawyaꞌkxyɨdɨ ja myɨguꞌuk, ojts ja yꞌukmøꞌøñɨyɨdɨ ja ka̱jpxpooꞌkxɨn jøts ja Dios kyunuuꞌkxɨdɨt, jøts nay jam wyɨmbejtɨ ma̱ jam chooꞌndøø.

³³ Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.

³⁴ Xjats ja Silas wyɨnma̱a̱y, wɨnets ja jam tya̱a̱ñ.

³⁴ Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.

³⁵ Nayɨdeꞌen ja Pablo jøts ja Bernabé jap tya̱a̱ndøø Antioquía, namay ja myɨguꞌuktø møøt, yikꞌɨxpøjktøø tka̱jpxwa̱ꞌkxtøø ja Dios kyajxpy.

³⁵ Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.

³⁶ Tø wyɨnaty ja tiempɨ waanɨ ña̱xkojmɨ ku ja Pablo tnɨma̱a̱y ja Bernabé, jøts wya̱a̱ñ:

³⁶ Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.

³⁷ Xjats ja Bernabé twa̱a̱wa̱ꞌa̱ñ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jt Juan Marcos;

³⁷ Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.

³⁸ kaꞌats ja Pablo ja twɨnja̱wɨ jøts jaꞌ tmøødɨt, kumɨ tø ja jam wyɨnaty tꞌukyiktañ ma̱ et txøøwɨ Panfilia, kaꞌap ja wyɨnaty tyikyøꞌøy ja Jesús kyajpxy.

³⁸ Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.

³⁹ Xjats ñagya̱jpxɨdɨ jeky ja Pablo møøt ja Bernabé, kaꞌ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ yꞌuknabya̱jtnɨyɨdɨ jøts jadeꞌeñɨ ñawya̱ꞌkxɨnɨyɨdøø; wɨnets ja Bernabé tmøødɨyɨɨꞌñ ja Marcos, jøts tyøjkɨdøø ba̱rkɨjøtpy jøts ñøjkxtɨ ma̱ et txøøwɨ Chipre,

³⁹ Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.

⁴⁰ xjats ja Pablo ojts twa̱a̱jɨꞌɨky ja Silas. Jøts ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ ñɨma̱a̱jyɨyøø: “Nøjkx møøt ja Dios, Dios mgunuuꞌkxɨdɨp.”

⁴⁰ Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.

⁴¹ Xjats ja chooꞌndøø, jøts ña̱jxtøø ma̱ et txøøwɨ Siria jøts Cilicia. Jamts tka̱jpxjotꞌamøjkɨdøø ma̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam wyɨnaty.

⁴¹ Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Atos 15 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →