Marcos 6
mxm (MXM) vs AAI
1 Iesu ei ilisitase a aubu odo mei asu usino na aubu minei oto. Me sou a disaipel minei sou ogomuli e ei.
1 Jesu efan nati ihamiy matabir maiye ana bai’ufununayah hitur bairi hina ana bar ana merar hitit.
2 Na Maolona Malada ei asu usino na luma na kinaka mine sou e Iuda mei bilii a inade mine Salemo usino ne sou a vanunua ma tavivine. Papaina mine sou a vanunua ma tavivine sou longe a inadene ei, sou saga sele me sou vei, “A bibi ieli ei guale a inade li iva? Muadana ino minei iodo, sei bilii e ei? Sei bilii e ei a sagagalina me ei goli a matamatana gona sinaganaga?
2 Baiyarir ana veya Kou’ay Baremaim busuruf sabuw i’obaibiyih, naatu sabuw moumurih ana tur hinonowar i hifofofor naatu hio, “Iti orot menamaim kirum so’ob? Naatu not rerekab yait itin ina’inanen fokarih esisinaf?
3 Eitou muada i, a bibi iede ei a bibi na gagatuna tasa. Ei e natune Maria, mei e tuane Iemus, Iosep, Iudas me Saimon. Sou e latavivine ei sou eili pilu e eitou.” Sou vei maido, me sou lilogegelu ane ei.
3 Iti orot i bar wowabayan. Mary natun taitin James, Joseph, Judas naatu Simon, ruburubun baibitar iti’imaim bairit tama’am?” Iti na’atube hio naatu hikwahir.
4 Moni e Iesu ei vei le sou maido, “A profet ei isa a aisa na aububuna vuso. Moni na vuna aubu minei, me balivua mine sou a maututune ei, me na luma minei bilesi, ei a aisana boa.”
4 Naatu Jesu hai tur eowen bar merar afa’amaim dinab orot i tekakakafiy, baise orot taiyuwin ana bar merar, ana sabuw, ana rara men tekakakafiy.
5 Me ei ma mapigogoi ete ni goli a gona sinaga tasa na aubu iede. Ei tau a limana na vanua ma tavivine na sinobe tastasa moni mei toekube e sou.
5 Naatu ana bar meraramaim ina’inan men ta sinaf, sawusawuwih bai’abamo biyah botobonen hiyawas.
6 Me ei damutatala papai e sou a vanunua ma tavivine sou ma silimuli ete ei.
6 Sabuw men hibitumatum isan Jesu ifofofor men kafai ta.
7 Me ei toleale sou a disaipel savulu tasa timana lua usinani, mei peltase tao lualua usino. Ei bilii e sou a sagagalina mina taulelena nunu pagu ino ne sou a vanunua ma tavivine.
7 Ana bai’ufununayah nah 12 eafih hina hitit afiy kakafih nunih isan fair itih naatu orot rouru’ab iyafarih hitit.
8 Me ei vei le sou maido, ne sou lapitole a too, moni ne sou ma gualeale lei a golugolu sanii mina inasu usino pilu e sou, me ne sou ma gualeale lei a ulalu, me ne sou ma gualeale lei a tanga ue sei golu, me ne sou ma gualeale lei a vatu lilo mina palakulu,
8 Naatu iuwih, “Remor kwanabubusuruf a tu akisin kwanab, men sawar ta, men rafiy, men hafoy, naatu men kabay ta kwanab naiw a kikiramaim kwanarobere.
9 me ne sou kai a ubupolo, moni ne sou ma kaikai lei a kinainai lua.
9 A baibiyon kwaniyoun, baise biya baibiyon men bairou’abin kwanab.”
10 Me ei vei le sou maido, “Mane amutou divi na aubu tasa, me amutou gali ulilo mina luma tasa, de ne amutou ugu moni mina luma do mapigogoi a malada ne amutou asutase a aubu iedo.
10 Naatu iuwih, “Bar merar menatan kwarur imaim kwanama kwanabow nanan a veya nab imaibo nati bar merar kwanihamiy.
11 Mane a aububuna sanii sou ma guale ete amutou usino na luma mine sou me sou ma kale ete ne sou longemuli a inade ne amutou, de ne amutou ilisitase a aubu iedo. Na malada amutou asutase a aubu iedo, ne amutou mu saveitase a kavou ma magamaga na ubune amutou. Maido ne sou muada i, sou isa a mavaana na inigogona sou goli.”
11 Naatu efan menamaim a merar men hinay hinabubuwi, o fana men hinanonowar kwana’orarafih kwanana’ufut tafaram kwanihamiy kwanan, nati i hai baimatnuwen!”
12 De sou a disaipel sou asu, me sou veipale a inade usino ne sou a vanunua ma tavivine maido, “Mu sauvule a lilone amutou.”
12 Basit hitit hin bowabow kakafihine dogor baikitabiren isan hibinan.
13 Me sou taulele a nunu pagu makuba ino ne sou a vanunua ma tavivine, me sou tau a wel muata ne sou a sinobe makuba me sou toekube sou so kuba lou.
13 Wagabur moumurih maiyow hinunih hitit naatu sawusawuwih moumurih na’in biyah raiy hirarouw etei hiyawas.
14 Herot a mapana ei longe a inade na golugolu ieli ei palea, vuna aisane Iesu i vele bubulasi na aveavena vuso. Vanunua ma tavivine sanii sou vei, “Ei e Ioanes a bibi na maavuvutuna ei ilisiliu na muina minate. Maido me ei goli a gona sinaga ieli pilu a sagagalina.”
14 Jesu wabin ra’at aiwob orot Herod nowar, anayabin sabuw afa hio’o Iti i John Baptist morobone misir maiye, imih biyanamaim fair ma ina’inanen ta ta sinaf temamatar.
15 Me sanii sou vei, “Ei e Elaiia.” Me sanii sou vei, “Ede a Profet, tomane sou a profet lisa.”
15 Afa hio, “Iti i Elijah. Afa ibanak hio’o, ‘Iti i marasika dinab orot ta na tit.’”
16 Herot ei longe do mei vei maido, “Lisa eau mogeuti a loone Ioanes, moni seidei ei ilisiliu lou.”
16 Baise Herod nonowar ana maramaim eo, “John sikan abuburu’um i morobone misir maiye?”
17 — ausente —
17 Anayabin Herod taiyuwin iuwih John hifatum hibai hin dibur baremaim hiyaru’uy. Iti sisinaf ana’an i Herod tain Philip aawan bi’awan isan.
18 — ausente —
18 Anayabin Herod tain aawan bi’aawan isan John gam tur fokarin maiyow eo, “O i ofafar iastu’ub yawas kakafin kusisinaf.”
19 Herodias ei sinoa mamau sele ane Ioanes mei kale ni valiputemate ei, moni ei ma mapigogoi ete,
19 Imih Herodias yan so’ar kok kwanekwan boro John ta’asabun, baise ef men ta ma boro tasinaf.
20 vuna Herot ei lae e Ioanes. Ei muada, Ioanes ei a bilesina bibi mei maolo na matane Salemo. Maido me Herot ei ulage kube sele e ei. Malada ei longe a inade ne Ioanes, ei damutatala papai ma tiana i mavaa, moni ei kale sele ni longe a inadene ei.
20 Baise Herod i John isan birubir anayabin i so’ob John i orot kakafiyin, ana yawas mutufurin imih tatafafar, John binan Herod nonowar ana not i’afiy baise Herod ana kok i John tabinan i tanowar.
21 Mulimuli Herodias ei poge a vea maido. Herot ei goli a inani taula mina damutalena alaposana minei. Ei goli a inani taula ane sou a vanua sou buloi e ei a niitealena avena buobuo minei, me mine sou a munuganugana vanua na maubina, me mine sou a vanua buobuo mina avena buobuo e Galili.
21 Basit veya gewasin ta Herod tutufuw ana veya baiyasisir isan hiyuw bogaigiwas, ana sabuw nukwanukwarih, baiyowayah nukwanukwarih, naatu Galilee wanawanan sabuw gagamih etei e’af ayuwih.
22 De sou aaniani a muina, me natune Herodias a tavine ei gali ulilo mei tilia. Me Herot pilu e sou a vanunua sou aani pilu e ei, sou kale mamai sele a tiliana do. Maido ma mapana ei vei ana tavine alaba do maido, “Eau na bilii e oo a sei golu oo kale? Oo vei moni le eau, mea na bilii e oo.”
22 Nati’imaim Herodias natun babitai na run benaben Herod ana nanawan sabuw hiru’ay hima’am etei hiyasisir men kikimin ta.
23 Me Herot ei goli a adegatuna sagali maido, “Ivu uata, sei golu oo tagi e eau, eau na bilii e oo. Mane oo vei le eau na valipole a avena buo minau ni palea lua, me na bilii e oo a avena tasa.”
23 Naatu babitai isan eobaifaro eo, “Abisa isan inifefeyan au aiwob turin auman boro anit.”
24 Ma tavine do ei gali usala mei tagi e tinana maido, “Eau na vei le ei ni bilii e eau a sava?” Me tinana i vei, “No vei le ei ni guale a letene Ioanes a bibi na maavuvutuna mei ni bilii e oo.”
24 Babitai in hinah ibatiy, “Ayu boro abisa isan anifefeyan?” Hinah iya’afut iu, “John Baptist ukwarin!”
25 De a tavine alaba do ei veteliu asi lou usino na mapana, mei vei lei maido, “Simonimoni nali eau kale no tau a letene Ioanes a bibi na maavuvutuna na taogo tasa, no bilii e eau.”
25 Babitai matan kabiy in aiwob biyan tit ifefeyan eo, “Ayu akokok John Baptist ukwarin tew yan inayai iti boun inab inan initu.”
26 Mapana ei longe a inade do ma lilona i mavaa mamau. Moni ei damutale a adegatuna ei goli, me ei ma kale ete ei ni maela na matane sou a vanunua sou ugu a inani pilu e ei. Maido me ei ma kale ete ni longetase a inadena tavine do.
26 Aiwob orot yababan gagamin bai, baise men karam sabuw matahamaim babitai isan eo’obaifaro ta’astu’ub.
27 De ma tabaa oto a mapana i peltase a bibi na maubina minei tasa usino ni guale a letene Ioanes usinani. Bibi na maubina do ei asu usino na luma na tunuui, mei mogeuti a loone Ioanes.
27 Mar ta’imonamo tur iyafar sika afu’afuw orot iyun in John dibur baremaim ma’am sikan buru’um.
28 Mei tau a letene Ioanes na taogo tasa mei maasi usino mei bilii e tavine alaba. Ma tavine alaba do ei bilii e tinana.
28 Naatu ukwarin tew yan iwan bai na babitai itin imaibo bai in hinah itin.
29 Disaipel mine Ioanes sou longe a inade na golu Herot ei goli, me sou asu sou guale a aitolane Ioanes me sou tabule usino me sou peilai na aubu na minate.
29 John ana bai’ufununayah tur hinonowar ana veya hina biyan hibai hin rahamaim hiyai.
30 Sou a aposel sou veteliu me sou viepili pilu e Iesu. Me sou mapamuli a pipigona sou goli, me a inadenade vuso sou bilii e sou a vanunua ma tavivine.
30 Tur Abarayah himatabir hina Jesu biyan hitit mi’itube hibowabow naatu sabuw hibi’obaiyih ana tur hi’owen.
31 Moni a vanunua ma tavivine makuba sou asuasu usino usinani, maido me Iesu pilu e sou a aposel sou ma isa oto a matailala mina inani. Iesu ei vei le sou a aposel maido, “De, eitou moni to asu usino na avena baa tasa, me ne amutou manoa sapa.”
31 Naatu Jesu iuwih eo, “Tarabon tan efan sira’utubinamaim mar kafai taniyarir. Anayabin sabuw moumurih Jesu isan hirun hititit, ana bai’ufununayah bay men karam boro hitaa.
32 Me sou guale a bot, me sou moni asu usino na avena baa tasa.
32 Imih akisihimo wa afe’en hisra’at hin efan ana sira’utubinamaim hitit.
33 Moni e sou a vanunua ma tavivine sou ite sou asu usino, me sou iteilale e sou. Maido ma vanunua ma tavivine mina aubu buobuo vuso sou vele usino na avena Iesu ma aposel sou kale ne sou asuale, me sou divi pala ane Iesu.
33 Baise hinan sabuw moumurih na’in hi’itih hi’inanih, naatu hai bar hai merar hihamiyen aunah hi’iyon hina hima isan hikakaif na run,
34 Na ilala Iesu ei ontola, ei ite a abuna vanunua ma tavivine taula sou ino. Me ei lilomuli sele e sou, vuna sou tomane a sipsip sou ma isa oto a bibi na itealalene sou. Me ei soke a matetengine sou.
34 wa’ane bisure auman sabuw kou’ay gagamin hima’am itih iyababan, anayabin iti sabuw i sheep na’atube aurih nabatanenayan en, naatu busuruf sawar moumurih na’in i’obaibiyih.
35 Mulimuli, a oaso i kale ni vele utano, sou a disaipel mine Iesu sou asuale ei me sou vei lei maido, “Avena ieli a vanua boa, ma oaso i velevelesi utano.
35 Veya ra’iy birabirab auman, ana bai’ufununayah hina biyan hitit hio, “Iti efan i yok na’in naatu veya i sawar,
36 Kubaana o no peltase liu a vanunua ma tavivine usino. Ei puiale ne sou asu usino na avena maisaba me na aubu, me ne sou oli a gona inani ane sou.”
36 sabuw kwiyafarih ten bar merar afa iti yubinamaim naatu masaw baremaim bay hinatobon hinaa.”
37 Moni Iesu ei adeliu ane sou a disaipel minei maido, “Amutou oto mu bilii e sou a gona inani.” Me sou tagi e ei, “Nane o kale namiteu asu te oli a ulalu a denarii savulu sobo lua, me namiteu bilii e sou, io?”
37 Baise Jesu iyafutih eo, “Kwa a efanamaim abisa ema’am i kwaitih te’aan.” Naatu hiya’afut hio, “Bay nati na’atube i boro sumar etei eight orot ta’imon ana baiyan ana fofonin tanatobon sabuw tanituwih.”
38 Me ei tagi e sou, “Amutou a ulalu visa nana? Mu asu mu gemu.” Sou itesi me sou veteliu me sou vei le Iesu maido, “Amiteu isa a ulalu lima ma aia lua.”
38 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy fafar bai’ab isa tema’am? Kwan kwa’itin.” Hin hiso’ob hina ana tur hi’owen rafiy fafar etei five naatu siy rou’ab.
39 Me Iesu ei ade ane sou maido, “Sou a vanunua ma tavivine ne sou viepilu me ne sou ugu na gulugulu doana.”
39 Imaibo Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih matan, matan fotan gewasin yan timarir.”
40 De sou ugu, ma abuna vanunua sanii sou mapigogoi a savulu sobo tasa, me sanii mapigogoi savulu lima.
40 Naatu sabuw hi’uwih matan, matan fotan gewasin yan himarir, afa 100 na’atube afa 50 na’atube.
41 Me Iesu ei guale a ulalu lima do pilu a aia lua, mei gemu uata mina langi, mei toledadangi e Salemo. Mei lee a ulalu sou odo mei bilii e sou a disaipel ne sou soebule usino na vanunua ma tavivine. Ma aia lua tamai ei lee mei bilii e sou a vanunua ma tavivine.
41 Jesu rafiy five naatu siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at God ana merar yi imseseben ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
42 Me sou vuso sou ani me sou masu.
42 Sabuw etei nati bay hi’aa hai fofonin bai.
43 Me a matevuavua na ulalu ma aia saboa ino, me sou taupili me sou totongi voni na tanga savulu tasa timana lua.
43 Ana bai’ufununayah rafiy rebarebah, naatu siy turih sabuw hi’aa hibow sakasak etei 12 hiwan foten.
44 Savulu na vanunua sou ani i savuluvulu lima. Sou vuso sou ani me sou masu (Mak 6:42)|alt="They all ate and were satisfied." src="WA03855b.tif" size="col" copy="Graham Wade © United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya." ref="6:42"
44 Oro’orot bay hi’aa i etei 5,000.
45 Ma tabaa oto Iesu ei ade ane sou a disaipel minei ne sou sae na bot me ne sou muga pala ane ei usino na avena pou na nanu maino, a aubu e Betsaida. Ei oto ei kale ni muina mei peltase pale sou a vanunua ma tavivine usino.
45 Mar ta’imonamo Jesu ana bai’ufununayah iuwih wa hisra’at au Bethsaida wan iyafarih hirabon naatu i baise ma sabuw itubabarih hai ubar hin.
46 Ei peltasesi e sou a vanunua ma tavivine, de ei asu uata mina loena ve ni kaka.
46 Sabuw itubarih hinan ufunamaim yoyobanamih yen in oyaw wan tit.
47 Matavilioliosi me a bot peasi balivua na pou na nanu, me Iesu vululu moni ei ino na mado.
47 Birabirab auman wa re in kuyowen naatu Jesu akisinamo i me yanamaim ma.
48 Me ei ite a avivili i vali masae na muga na bot mei lange laulau e sou, me sou mangava sele a vunolena. Agavuale ni malada, Iesu ei asu muata mina pou na nanu usino ne sou. Ei kale ni gaoli e sou,
48 Ana bai’ufununayah i’itih i hiboy hibi’akir, anayabin yourabad nahine bababin, mar tot auman Jesu tit riy yan bat remor in biyah tit tanatabirihimih.
49 moni sou a disaipel sou ite ei asuasu muata na pou na nanu, me sou damu ve ei a masalangi tasa, me sou ngala mamau sele.
49 Baise hinuw harew yan bat remor nan hi’itin ana veya wagabur mowan ta hirouw hitar koukuw.
50 Sou vuso so ite ei, me sou lae sele. Ma tabaa oto Iesu ei ade ane sou maido, “Amutou magili sagali. Ieli eau moni. Amutou ma laelae lou.”
50 Anayabin Jesu iti na’atube sinaf hi’itin i hibir men kikimin ta, baise Jesu matan kabiy iuwih eo, “Ya hinakwat! Men kwanabirumih! Ayu anan.”
51 Me ei sae na bot mei ugu pilu e sou, ma avivili i mate. Me sou saga mamau sele,
51 Naatu wa afe’en yen nuwarob eafuw ana bai’ufununayah hifofofor men kafaita.
52 vuna sou ma muada kuba oto a gona sinaga Iesu ei goli a ulalu. Damutatalana mine sou saboa ino sobo.
52 Anayabin rafiy bimasib ana kirikirifot men hiso’ob, baise dogorohine i fokar.
53 Iesu pilu e sou a disaipel sou voleutuosi a pou na nanu, me sou ontola na avena ne Genesaret, me sou paletole a bot.
53 Naatu harew hirabon tafaram Genesaret imaim hirun hai wa hirouw,
54 Sou ilisitasesi a bot, ma tabaa oto sou a vanunua ma tavivine sou itesi e Iesu me sou iteilale ei.
54 wa’ane hitit hirara’iy ana veya sabuw Jesu hi’itin hi’inan.
55 Na ilala vanunua ma tavivine sou longe e Iesu ei ino na avena ne sou, sou mamavute sou a vanua na sinobe mina poso, me sou tabule sou usino ne ei.
55 Naatu nati tafaram wanawanan sabuw himatkabikabiy hinunuw sawusawuwih emo’em hiwan hi’abar Jesu ana tur hinonowar imaim hi’abar hin.
56 Me na aububuna me na aubu buobuo vuso me na aubu banini mina avena do Iesu ei asu i, sou tau e sou a vanua na sinobe na muina viepiluna. Me sou nai sagali e Iesu maido, sou a vanua na sinobe ne sou pige a aisuna kinainai minei moni. Me sou goli maido, sou palea kuba lou.
56 Bar merar kikimin o gagamin, naatu masaw bar imaim inan ana tur hinonowar, sawusawuwih hibow hitit ahar efanamaim hiya hifefeyan hai kok i mi’itube ana waifuw yomaninawat hitabutubun. Naatu sabuw etei Jesu hibubutubun iyawasih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.