Atos 21
mxm (MXM) vs AAI
1 Amiteu ilisitase sou buobuo, me amiteu vele bilesi usino na lolopatipati e Kos. Maisavulo amiteu divi ne Rodes. Me amiteu pantase Rodes me amiteu sibitala ne Patara.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Ne Patara amiteu ite a kuta tasa ei kale ni vele usino na avena ne Ponisia, io amiteu sae na kuta iedo.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Mulimuli amiteu ite a lolopatipati e Saiprus me kuta ei veleuli na vaina ne meli. Me amiteu vele sibitala na avena buo ne Siria, me amiteu ontola na aubu buobuo e Tair, vuna maido kuta ei kale ni masive a golugolu na aubu do.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Me amiteu asu me amiteu poge sou a disaipel, me amiteu ugu na aubu do a malada padilua. Maolona Nunu i bilii a inade usino ne sou a disaipel, me sou vei le Pol ni ma asuasu lou usino ne Ierusalem.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Na ilala kuta i kale ni ilisitase Tair, sou a disaipel pilu e natatuna me susune sou, sou langetase amiteu usala na aubu do. Lau na mado amiteu totopatulu me amiteu kaka.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Me amiteu mailangtaso, io amiteu sae na kuta, me sou veteliu usino na luma mine sou.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 De amiteu ilisi ne Tair, me amiteu asu sibitala ne Tolemes. Amiteu vate oaso kubaana ane sou a kristen, me amiteu ugu pilu e sou a malada tasa.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Na maisavulo amiteu ilisitase Tolemes me amiteu asu sibitala ne Sisaria. Me amiteu asu usino na luma ne Pilip, ei a bibi tasa ei veimuade a malongolongona kubaana usino ne sou a vanunua ma tavivine, me amiteu ugu pilu e ei. Ei tasa mina vanunua padilua sou buloiloi e sou a aposel.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Ei isa natuna tavine iva sou ma taulai oto. Sou veipalele a inade mine Salemo tomane sou a profet.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Amiteu ugu ne Sisaria a malada sanii lou, me a profet tasa, aisana Agabus, ei ilisitase a avena ne Iudia mei asu ulau ne Sisaria.
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 Ei asu usinani ne amiteu mei guale a palaai mine Pol mei palesobe a ubuna ma limane ei oto. Me ei vei “Maolona Nunu i vei maido, ‘Na inigogona ieli sou e Iuda mine Ierusalem ne sou papale a tamana palaai maido, me ne sou bilii e ei usino na limane sou a vanunua mina abuna sea.’”
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Amiteu longesi maido, me amiteu pilu e sou a vanunua ma tavivine mina aubu ieli amiteu ade sagali ane Pol ni ma asuasu lou usino ne Ierusalem.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Moni Pol ei adeliu maido, “Posa matina amutou tangitangi me amutou toegegeli a lilogu? Eau masusulu moni ne sou tau eau mina luma na tunuui. Me eau masusulu tamai na mate ne Ierusalem mina beilangena aisane Bibi Taula Iesu.”
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Amiteu ite maido Pol ei sagali sele a inasu usino, maido me amiteu ma tove lei ete a sauvulena damutatalana minei. Amiteu vei, “Golu Bibi Taula ei kale ni palea, ei ni palea.”
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Malada sanii pulosi, amiteu masusulu a golugolu me amiteu asu usino ne Ierusalem.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Me sanii mine sou a disaipel ino ne Sisaria sou asu pilu e amiteu. Sou langetase amiteu usino na luma mine Nason, ei a bibi mine Saiprus, ma lisa otosi ei paleasi a disaipel. Me amiteu ugu na luma minei.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Amiteu asu sibitala ne Ierusalem, me sou a kristen sou mongemonge a gualene amiteu.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Maisavulonai Pol ei asu pilu e amiteu ni ite e Iemus. Me sou buobuo mina viepiluna kinaka tamai sou asu usinani sou viepilu na ilala do.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Pol ei vate oaso kubaana ane sou, me ei mapamuli iiti le sou a golugolu vuso Salemo ei goli na limane ei balivua ne sou a vanunua ma tavivine mine sou a abuna sea.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Sou buobuo sou longesi a inade ne Pol, me sou beilange a aisane Salemo. Me sou vei lei maido, “Tamaigu, o muada, savuluvulu papaina ne Iuda sou silimuliosi e Iesu. Ma vanunua ma tavivine ieli sou sagali sele a ogomulina binea mine Moses.
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Moni a vanunua sanii sou vei le sou e oo maido, ‘Pol ei vei le sou e Iuda sou ino balivua ne sou a abuna sea, ne sou veletase a binea mine Moses. Ei tamai veivei maido, “Amutou ma mogemoge lei natatune amutou. Me namutou ma ogomulimuli lei a inigogona lisa.”’
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Eitou muada, sou longe maido oo diviosi. Maido me neitou goli a sava?
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 De oo no goli a inigogona tasa amiteu vei lio. Amiteu isa a bibi iva, sou goli a adepatotonana tasa ane Salemo.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Oo no guale a vanunua sou do, me no toe sou ne ogomuli a inigogona mina paleana alaba na matane Salemo. Me tamai, o no oli a niabi vuso ne sou goli a alelena aivuna letene sou. Mane o goli maido, vanunua vuso ne sou muada, a inade sou goli le oo, ei a inade na aualana moni. Ne sou muada i, oo tamai o ogomulimuli a binea.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Usino na vanunua ma tavivine mina abuna sea sou silimuli e Iesu, eitou masosovesi a laulau, me eitou vei le sou a inade eitou maiademuliosi i lisa maido, ne sou ma aniani lei a golu vivi vanunua sou goli a niabi usino ne sou a salemo auala, me ne sou ma aniani lei a daladalana golu vivi ma golu vivi sou papale a loone sou, me ne sou ma goligoli lei a inigogona sualolona.”
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Maido me Pol ei guale sou a vanunua do sou goli a adepatotonana ane Salemo, me maisavulonai ei ogomuli a inigogona vuso mina gunoline ei ni palea alaba pilu e sou. Me ei gali ulilo mina bigomu na luma mine Salemo mei vei le sou a prist ne sei malada sou palea alabasi me sou maasi a niabi mine sou tastasa.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Malada padilua i agaviosi ni pulu, sou e Iuda sou asu maino na avena buo ne Esia sou ite Pol ino lilo na luma mine Salemo, me sou mailisi a lilona vanunua ma tavivine vuso me sou sinoa ane Pol. Maido me sou lapitole Pol,
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 me sou tola vauta maido, “Amutou vanunua mine Israel, buloi e amiteu. Bibi ieli ei vei ana vanunua ma tavivine na aububuna vuso mina taupuina abuna mine eitou pilu a binea mine Moses ma luma mine Salemo ieli tamai. Me ei ma goli moni ete a inigogona ieli. Boa. Ei magali e sou e Grik ulilo na bigomu mina luma mine Salemo, me ei goli a mui iedo Salemo ei vileale minei oto ni palea mumugu mina matane Salemo.” Sou vei a inade simaido,
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 vuna maido lisa sou ite Tropimus mina Epesus ino lilo mina aubu buobuo do pilu e Pol, me sou damu i e Pol ei magali ei ulilo mina luma mine Salemo.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Vanunua ma tavivine sou longe a inade do, me sou vuso mine Ierusalem sou sinoa sele, me sou vele usinani me sou viepili. Sou sautole Pol me sou lapuale ei usala mina bigomu na luma mine Salemo. Ma tabaa oto sou kapi a tema vuso mina bigomu na luma mine Salemo.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Ilala sou kale ne sou valipute Pol, moni a munugana bibi mina vanua na maubina savuluvulu tasa mine Rom ei longe a inade maido, “Sou vuso mine Ierusalem sou sinoa me sou maububi maisaba.”
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Maido ma tabaa oto ei guale sou a munuganuga ma vanua na maubina, me sou vele utano na gona sou a vanunua ma tavivine sou ino i iodo. Sou e Iuda sou ite a munugana bibi ei asu pilu e sou a vanua na maubina, me sou litase Pol me sou ma ubi etesi e ei.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Seido a munugana bibi ei vei le sou a vanunua na maubina ne sou sautole e Pol me ne sou papale ei a sen lua. Me ei tagi e sou e Iuda maido, “Bibi ieli e sei? Ei goli a sava?”
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Me sou ngala maisaba me sou ade maisaba. Sou goli a mangelengelena buo, io munugana bibi ei ma mapigogoi ete ni longe a vuna inade. Maido me ei vei le sou a vanunua na maubina ne sou maasi e Pol ulilo na luma ne sou.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Moni a ilala Pol ei sibitala na sinaenae mina luma do, vanunua na maubina sou ite a vanunua ma tavivine sou sagali sele a valiputene ei, maido ma vanua na maubina sou gualelele ei usino.
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 Abuna vanunua ma tavivine buo sou ogomuli e sou me sou tola vauta maido, “Valiputemate ei!”
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Ilala sou a vanunua na maubina sou kale ne sou magali e Pol ulilo na luma ne sou, Pol ei vei ana munugana bibi na inade Grik maido, “Mapigogoi eau na vei a inade tasa usino minio?” Ma munugana bibi ei vei, “O muada a inade Grik, io?
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 Lisa bisii moni a bibi tasa ne Isip ei mailisi a maubina ana vanua na itealalena aubu, me ei guale a vanunua savuluvulu iva (4,000) sou maubi a viso, mei maasi e sou usino na avena a vanua boa. Eau damu e oo a tau Isip iedo.”
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Me Pol ei vei maido, “Eau e Iuda. Eau maino ne Tarsus mina avena e Silisia. Aubu buobuo do ei isa a aisa buo. Eau kale na bilii a inade usino na vanunua ma tavivine.”
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Munugana bibi ei longo a tinagu odo, me Pol ei magili mina sinaenae iedo me ei tavasusua ana vanunua ma tavivine ne sou vale. Maido me sou vuso sou ma ade oto, me Pol ei ade ane sou na inade Hibru. Ei ade maido.
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.