Romanos 2
Nuevo Testamento en mixteco de Yosondúa (MPMNT) vs NTLH
1 Nusa ti nu ɨɨn yɨvɨ ja suni siaꞌan saꞌa i jniñu ndevaꞌa un, ¿xi kuu kaꞌan i kuachi sɨkɨ jnaꞌan nu? Chi nu siaꞌan kuu ti suni saꞌa i kuachi un, jandaa kuu ja jnaꞌnu ndatu i sɨkɨ ɨɨn ni kuu kuachi ka saꞌa i.
1 Meu amigo, não importa quem você seja, você não tem desculpa quando julga os outros. Pois, quando você os julga, mas faz as mesmas coisas que eles fazem, você está condenando a você mesmo.
2 Chi ja ka jini yo ja Yandios, saꞌa ndaa ya ti kachi ya ja jnaꞌnu ndatu taka yɨvɨ ja ka saꞌa i jniñu ndevaꞌa un.
2 Nós sabemos que Deus é justo quando condena os que fazem essas coisas.
3 Kaꞌan kuachi i sɨkɨ jnaꞌan vasu ɨɨn ni kuu kuachi ka saꞌa. Siaꞌan ti na kachi Yandios ja jnaꞌnu ndatu maa.
3 Mas você, que faz as mesmas coisas que condena nos outros, será que você pensa que escapará do julgamento de Deus?
4 Vanuxia ja tu yachi kuɨtɨ ini ya nuu yo, ni tu yachi ja kuaꞌa ya nundoꞌo nuu yo, ko iyo yɨvɨ ja skexiko i Yandios, vasu ndixia ndaa kuu ja vaꞌa xaan ini ya jiin yo. Skexiko i Yandios ja kundaꞌu ya yoꞌo, ti tu ka saꞌa i ja kundio ini ya ja nakani ini yo nuu kuachi yo.
4 Ou será que você despreza a grande bondade, a tolerância e a paciência de Deus? Você sabe muito bem que ele é bom e que quer fazer com que você mude de vida.
5 Ko iin kuaꞌa yɨvɨ ja tu ka jandatu i nuu jnuꞌun Yandios. Kuniꞌin xaan ini, ti tu ka kuni nakani ini nuu kuachi. Ti jandaa ndixia kuu ja yɨvɨ un ka nakaya i nundoꞌo ja kuu maa i naa i, ti nundoꞌo un na chaa nuu i nuu kɨvɨ ñaꞌnu un nu na saꞌa jandaa Yandios jiin ndɨ yɨvɨ ini ñuyɨvɨ jaꞌa. Nu kɨvɨ ñaꞌnu un na kachi Yandios nau kuu yɨvɨ vaꞌa jiin nau kuu yɨvɨ ja tu vaꞌa. Ti nuu kɨvɨ un na taji ya nundoꞌo xaan sɨkɨ taka yɨvɨ ja kuniꞌin ini i, ja tu kuni ka nakani ini i nuu kuachi i.
5 Mas o seu coração é duro e teimoso. Por isso você está aumentando ainda mais o castigo que vai sofrer no dia em que forem revelados a ira e os julgamentos justos de Deus,
6 Ti na chaꞌu ya nuu ndɨ ɨɨn ndɨ ɨɨn yɨvɨ nava jniñu ni saꞌa i.
6 pois ele recompensará cada um de acordo com o que fez.
7 Na kuaꞌa ya taꞌu nuu sava yɨvɨ ja kuchaku i ja kuu nɨ kani, chi tu ni xndiꞌi ini i ka saꞌa i jniñu vaꞌa, ti ni ndio ini i kuchaku i saa ni, ti ni ndio ini i ja niꞌin i taꞌu nuu maa Yandios ja na nduñaꞌnu i ñuu nuu taꞌu ya jniñu.
7 Deus dará a vida eterna às pessoas que perseveram em fazer o bem e buscam a glória , a honra e a vida imortal .
8 Chi suꞌva, na taji ya ɨɨn nundoꞌo xaan nuu taka yɨvɨ ja ni kuniꞌin ini i sɨkɨ jnuꞌun ya, ja tu kuni kuandatu i jnuꞌun ndaa ya, chi kandio ini i ja siuku i jnuꞌun yakuaa. Kɨtɨ ini Yandios jiin yɨvɨ un, ti na taji ya nundoꞌo xaan sɨkɨ i.
8 Mas fará cair a sua ira e o seu castigo sobre os egoístas e sobre os que rejeitam o que é justo a fim de seguir o que é mau.
9 Ti jandaa ndixia kuu ja nuu taka yɨvɨ ka saꞌa i jniñu ndevaꞌa, nuu yɨvɨ un na taji Yandios nundoꞌo xaan, ti nu nchaa nundoꞌo kaꞌnu xaan un, ti na ndɨꞌɨ xaan ini i. Ti kanuu ga na taji ya nundoꞌo xaan nuu yɨvɨ hebreo, ti suni siaꞌan na taji ya nundoꞌo nuu yɨvɨ taka ga nación.
9 Haverá sofrimentos e aflições para todos os que fazem o mal, primeiro para os judeus e também para os não judeus.
10 Chi suꞌva na kuaꞌa ya taꞌu nuu yɨvɨ ja ka saꞌa i jniñu vaꞌa. Na kuaꞌa ya taꞌu ja na nduñaꞌnu i nuu taꞌu ya jniñu, ti na kondee kosɨɨ ini i. Ti kanuu ga ja kuaꞌa ya taꞌu un nuu yɨvɨ hebreo, ti suni siaꞌan nuu yɨvɨ taka ga nación.
10 Mas Deus dará glória, honra e paz a todos os que fazem o bem, primeiro aos judeus e também aos não judeus.
11 Chi Yandios tu ndeꞌe ya nuu nasa kaa ɨɨn ɨɨn yɨvɨ, chi ɨɨn nuu saꞌa ya ndaa jiin taka yɨvɨ.
11 Pois ele trata a todos com igualdade.
12 Yukan kundaa ndixia chi taka yɨvɨ ka saꞌa i kuachi. Vasu tu ka yɨꞌɨ chii ley ni jaꞌa Yandios nuu Moisés, ko jnaꞌnu ndatu i nuu Yandios, ti na kuaꞌa ya nundoꞌo nuu i ja na naa i. Ko taka yɨvɨ ja ka saꞌa i kuachi ja ka yɨꞌɨ i chii ley Moisés, suni siaꞌan jnaꞌnu ndatu i nuu Yandios, chi jiin maa ley Moisés un na saꞌa ndaa ya kuachi i.
12 Todos aqueles que pecam sem conhecer a lei de Deus se perderão sem essa lei; mas todos aqueles que pecam conhecendo a lei serão julgados por ela.
13 Yukan kundaa chi vasu kuaꞌa yɨvɨ ni ka jini soꞌo i nuu jnuꞌun ja kaꞌan ley ni jaꞌa ya nuu Moisés, ko nɨnɨ na kachi Yandios ja jnaꞌnu ndatu yɨvɨ un sɨkɨ kuachi i. Ko sɨkɨ yɨvɨ ja ka siuku ndaa i jnuꞌun ja kaꞌan ley Moisés, na kachi ndaa Yandios ja tukaa jnaꞌnu ndatu yɨvɨ un ja kuu kuachi i.
13 Porque as pessoas que Deus aceita não são aquelas que somente ouvem a lei, mas aquelas que fazem o que a lei manda.
14 Ti jandaa ndixia kuu ja yɨvɨ taka ga nación tu ñavaꞌa i tutu ley ni jaꞌa Yandios nuu yɨvɨ hebreo. Ti yɨvɨ taka ga nación un tu ka jini kuɨtɨ i ni ɨɨn junuꞌun ley Moisés un. Ko nu ka saꞌa i ɨɨn ni kuu jiin jnuꞌun ja kaꞌan ley un, yukan kuni kaꞌan ja ka siuku i maa ley inijnuni i. Ja yukan kuu ja ka ñavaꞌa i ɨɨn ley maa i.
14 Os não judeus não têm a lei. Mas, quando fazem pela sua própria vontade o que a lei manda, eles são a sua própria lei, embora não tenham a lei.
15 Yukan kuu nu ka saꞌa i ɨɨn ni kuu jnuꞌun ja taꞌu ley Moisés, ti ka jini vaꞌa yo un ja ɨɨn ni jnuꞌun ja kaꞌan ley Moisés, suni yoso jnuꞌun un inijnuni i, vasu tu ka ñavaꞌa i tutu ley ni jaꞌa Yandios nuu Moisés. Ti siaꞌan ni kuu ja maa inijnuni i kuu nanu ɨɨn testigo, ti iyo uu jniñu ja saꞌa testigo un. Kaꞌan kuachi sɨkɨ i nu ka jani i ɨɨn jniñu kueꞌe xi xndaku ja kuvaꞌa nu ka jani i ɨɨn jniñu vaꞌa.
15 Eles mostram, pela sua maneira de agir, que têm a lei escrita no seu coração. A própria consciência deles mostra que isso é verdade, e os seus pensamentos, que às vezes os acusam e às vezes os defendem, também mostram isso.
16 Ti chaa ɨɨn kɨvɨ ñaꞌnu, ti nuu kɨvɨ un, ti na kundee maa jnuꞌun Jesús ni kaꞌan ri ja sandaa Yandios taka jnuꞌun yɨsaꞌi ni jani ini taka yɨvɨ jiin taka jniñu yɨsaꞌi ni saꞌa taka yɨvɨ. Ti maa Cristo Jesús na kuaꞌa ya nundoꞌo nuu taka yɨvɨ ja ni saꞌa jniñu ndevaꞌa un.
16 E, de acordo com o evangelho que eu anuncio, assim será naquele dia em que Deus, por meio de Cristo Jesus, julgará os pensamentos secretos de todas as pessoas.
17 Vijna na kachi ri nuu roꞌo naa ra ja vixi ini ra ka kuu ra yɨvɨ hebreo. Ka vixi ini ra ja maa Yandios ni jaꞌa ya ley ya nuu chaa ñaꞌnu na janaꞌan ja nani Moisés, ti yukan kuu ja ka ndoꞌo ini ra ja maa Yandios jantaꞌu ya roꞌo. Ti vixi xaan ini ra ja maa ɨɨn ni Yandios ja ka nchañuꞌun ra.
17 O que dizer de você? Você diz que é judeu, confia na lei e se orgulha do Deus que você adora.
18 Ti roꞌo ja ka kuu ra yɨvɨ hebreo, ka chaku vaꞌa ini ra maa jnuꞌun taꞌu Yandios nuu ra. Ja ni ka skuaꞌa vaꞌa jnuꞌun un, ti yukan kuu ja kuni nakaji ra maꞌñu nava kuu jniñu vaꞌa jiin nava kuu jniñu ndevaꞌa. Siaꞌan ka kuni ka saꞌa ra, chi nɨnɨ ka jinisoꞌo ra nuu jnuꞌun ley Moisés.
18 Você sabe o que Deus quer que você faça e aprende na lei a escolher o que é certo.
19 Yukan kuu ja ni nduvixi ini ra, roꞌo ja ka kuu ra yɨvɨ hebreo, ti ni nukuꞌun ini ra ja maa ra kutuꞌva xaan ja kuni xndaku ra nuu yɨvɨ taka ga nación ja tu ka jini kuɨtɨ i. Ka kandixia ra ja vaꞌa na xndaku ra nuu yɨvɨ ja kanchuku i nanu yɨvɨ ka jika i ñuñaa, ja tu ka jini kuɨtɨ i.
19 Você tem a certeza de que é guia dos cegos, luz para os que estão na escuridão,
20 Ka kaꞌan ra ja ka ñavaꞌa ra maa ley Yandios ni jaꞌa ya nuu Moisés. Ja yukan ti ka ndoꞌo vixi ini ra ja ka jini ndaa ra taka jnuꞌun ndichi, jiin ja iyo ichi ra ka xndaku ra nuu yɨvɨ ja tu jini kuɨtɨ i jnuꞌun un.
20 orientador dos que não têm instrução e professor dos jovens. Você está certo de que encontra na lei a apresentação completa do conhecimento e da verdade.
21 Yukan ti roꞌo naa ra, ja ka kuu ra yɨvɨ hebreo, ja ka ndoꞌo vixi ini ra ja vaꞌa xaan xndaku ra ley Moisés nuu yɨvɨ taka ga nación, ¿ti nasa kuu ja tu ka jandatu kuɨtɨ ra ley un nusa? Ti ka xnaꞌan ra taka ga yɨvɨ ja tu sakuiꞌna i, ¿ti nasa kuu ja suni siaꞌan ka sakuiꞌna ra naa ra nusa?
21 Você, que ensina os outros, por que é que não ensina a você mesmo? Se afirma que não se deve roubar, por que é que você mesmo rouba?
22 Ka xnaꞌan ra ja koto kusɨkɨnchaa jnaꞌan i, ¿ti nasa kuu ja suni siaꞌan ka yɨsɨkɨnchaa jnaꞌan ra maa ra? Tu kandixia ra santu, ko ka sa kuiꞌna ra ndajniñu nuu veñuꞌun santu un.
22 Se você diz que não se deve cometer adultério, por que é que você mesmo comete adultério? Você odeia os ídolos, mas rouba as coisas dos templos.
23 Ka kaꞌan ra vixi ja ñavaꞌa ra maa ley ni jaꞌa Yandios nuu Moisés, ko skexiko ra maa Yandios nu tu ka siuku ndaa ra jnuꞌun ya ja taꞌu ley un.
23 Você se orgulha de ter a lei de Deus, mas você é uma vergonha para Deus porque desobedece à sua lei.
24 Ti jandaa ndixia ja siaꞌan yoso nuu tutu ii Yandios nu kaꞌan: “Yɨvɨ taka ga nación ka kaꞌan ndevaꞌa i sɨkɨ maa Yandios, ti siaꞌan kaꞌan i ja sɨkɨ jniñu ndevaꞌa ka saꞌa roꞌo yɨvɨ hebreo.”
24 Pois as Escrituras Sagradas dizem: “Os não judeus falam mal de Deus por causa de vocês, os judeus.”
25 Ko vatuni nu ka kuu ra yɨvɨ hebreo, ti ni ka niꞌin ra marca yɨkɨ kuñu ra, ti ka siuku ra jnuꞌun Yandios ja taꞌu ley Moisés nuu ra naa ra. Ko nu tu ka siuku ndaa ra jnuꞌun ja taꞌu ley un, ti ni nduu ɨɨn nuu jiin yɨvɨ taka ga nación ja tu jini kuɨtɨ sɨkɨ ley un.
25 A circuncisão tem valor se você, que é judeu, obedecer à lei; porém, se não obedecer, é como se você não tivesse sido circuncidado.
26 Ti sɨkɨ yɨvɨ taka ga nación, nu ka siuku i jnuꞌun Yandios nuu ley Moisés, vasu tu ka ñavaꞌa i ley un, ni ja ni ka niꞌin i marca yɨkɨ kuñu i, nusa ti na kachi Yandios ja ni ka nduu kanuu jiin yɨvɨ hebreo.
26 E, se um homem que não foi circuncidado obedecer aos mandamentos da lei, Deus o tratará como se ele fosse circuncidado.
27 Ti vasu yɨvɨ taka ga nación ja tu ka niꞌin da marca yɨkɨ kuñu da, ko ka siuku da jnuꞌun ley Moisés, ti yɨvɨ na kankuachi da sɨkɨ roꞌo naa ra ja ka kuu ra yɨvɨ hebreo. Ka ñavaꞌa ra tutu ii ni jaꞌa Yandios nuu Moisés, ko tu ka siuku i ley un. Ti yukan kuu maa kuachi ja nchaa nuu roꞌo naa ra ja ka kuu ra yɨvɨ hebreo. Maa kuachi un kuu ja ñavaꞌa ra ley un ja ni jaꞌa Yandios nuu Moisés, ko tu ka siuku ra un.
27 Assim vocês, judeus, serão condenados pelos não judeus, pois vocês desobedecem à lei apesar de terem essa lei escrita e de serem circuncidados, enquanto que os não judeus obedecem à lei, embora não sejam circuncidados.
28 Ti jandaa kuu ja maa yɨvɨ Yandios ja ka yɨꞌɨ i jiin ya, ti tu nakuni yo ja maa ɨɨn ni yɨvɨ hebreo kuu ja ni ka niꞌin da marca yɨkɨ kuñu da,
28 Portanto, eu pergunto: quem é judeu de fato e circuncidado de verdade? É claro que não é aquele que é judeu somente por fora e circuncidado só no corpo.
29 chi maa yɨvɨ Yandios kuu yɨvɨ ja ka ñuꞌun ini da jiin jnuꞌun ndaa. Nukuꞌun ini da ka siuku da jnuꞌun ya. Ti tu ka siuku da maa ɨɨn ni jnuꞌun ley Moisés, ja na niꞌin da marca yɨkɨ kuñu da, chi jiin nɨ ini nɨ añu ka siuku da jnuꞌun Yandios un. Ti vasu tu ka jantaꞌu i yɨvɨ ñuyɨvɨ jaꞌa, ko maa Yandios jantaꞌu ya maa da naa da.
29 Pelo contrário, o verdadeiro judeu é aquele que é judeu por dentro, aquele que tem o coração circuncidado; e isso é uma coisa que o Espírito de Deus faz e que a lei escrita não pode fazer. E o louvor que essa pessoa recebe não vem de seres humanos, mas vem de Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.