João 7

Yosondúa Mixtec NT (MPM_TBL) vs ARIB

Sair da comparação
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Ti yukan ni jikonuu Jesús nɨ ñuu Galilea. Tu ni kuni ya kin kuikonuu ya ñuu Judea, chi jnaꞌan ya, yɨvɨ hebreo yukan, ka kuni kaꞌni da ya.
1 Depois disto andava Jesus pela Galiléia; pois não queria andar pela Judéia, porque os judeus procuravam matá-lo.
2 Kuan kuyajni kɨvɨ ka nasaꞌa yɨvɨ hebreo un viko veꞌe kuii, ti kɨvɨ yukan kuu kɨvɨ ka nukunchuku i veꞌe kuii kachi naa i.
2 Ora, estava próxima a festa dos judeus, a dos tabernáculos.
3 Ti ni ka kachi ñani Jesús jiin ya: ―Vaꞌa ga kiꞌin ra ñuu Judea. Vaꞌa ga ja na kin saꞌa ra ɨɨn jniñu ñaꞌnu yukan ti nava na kandixia ndaa ga yɨvɨ yukan ti na kundikun i roꞌo, ti nava na kuni i naa jniñu saꞌa ra.
3 Disseram-lhe, então, seus irmãos: Retira-te daqui e vai para a Judéia, para que também os teus discípulos vejam as obras que fazes.
4 ¿Xi iyo vaꞌa ja saꞌa xeꞌe ra jniñu un nu? Ko nu kuni ra ja na kuni yɨvɨ roꞌo ti na kuantaꞌu i roꞌo, ti kuan saꞌa ɨɨn jniñu ñaꞌnu nuu chitu yɨvɨ un naa i ―ni ka kachi da jiin ya.
4 Porque ninguém faz coisa alguma em oculto, quando procura ser conhecido. Já que fazes estas coisas, manifesta-te ao mundo.
5 Siaꞌan ni ka kaꞌan ñani ya jiin ya, chi ni maa ñani ya tu ka kandixia da ya.
5 Pois nem seus irmãos criam nele.
6 Yukan ti ni kachi Jesús: ―Ti jaa ga kɨvɨ kiꞌin ri. Ko vaꞌa roꞌo naa ra, chi kuu kinkoyo ra na kɨvɨ ka kuni maa ra,
6 Disse-lhes, então, Jesus: Ainda não é chegado o meu tempo; mas o vosso tempo sempre está presente.
7 chi tu ka kuɨtɨ ini yɨvɨ un nuu ra. Ko ruꞌu, chi ka kuɨtɨ ini i ka jito uꞌu i ruꞌu, chi vanua kaꞌan kaji ri nuu i nava kanda i jiin taka jniñu kueꞌe ka saꞌa i.
7 O mundo não vos pode odiar; mas ele me odeia a mim, porquanto dele testifico que as suas obras são más.
8 Kuankoyo viko un naa ra. Ruꞌu tu kiꞌin ri, chi tujaꞌi jaa kɨvɨ ja kuni yɨvɨ kuaꞌa un nau ja kuu ruꞌu. Yukan kuu ja tujaꞌi jaa kɨvɨ ja kiꞌin ri un ―ni kachi ya.
8 Subi vós à festa; eu não subo ainda a esta festa, porque ainda não é chegado o meu tempo.
9 Siaꞌan ni kaꞌan Jesús jiin da naa da, ti ni kendo ya nuu ñuꞌun ñuu Galilea.
9 E, havendo-lhes dito isto, ficou na Galiléia.
10 Kuankoyo ñani Jesús viko un naa da. Yukan na ti sa kuaꞌan maa Jesús suni. Tu ni ka jini yɨvɨ ja kande ya yukan, chi tu ni stuu ya maa ya. Tu ni jaꞌan ya jiin taka ga yɨvɨ Galilea un.
10 Mas quando seus irmãos já tinham subido à festa, então subiu ele também, não publicamente, mas como em secreto.
11 Ko ka nanduku chaa hebreo ka kuñaꞌnu un maa ya nuu viko un, ti ka kaꞌan da naa da: ―¿Nanu kande chaa yukan nusa? ―kachi da naa da.
11 Ora, os judeus o procuravam na festa, e perguntavam: Onde está ele?
12 Ti yɨvɨ kaꞌiin yukan ka ndakuniꞌin xaan i jnuꞌun Jesús. Sava i ka kaꞌan: “Chaa vaꞌa kuu chaa un.” Ko sava ga i ka kaꞌan: “Tuu, chi so xndaꞌu da yoꞌo”, ni ka kachi i.
12 E era grande a murmuração a respeito dele entre as multidões. Diziam alguns: Ele é bom. Mas outros diziam: não, antes engana o povo.
13 Ko so ja tu ka stuu ndijin i jnuꞌun Jesús, chi ka yuꞌu i sa kuɨtɨ ini chaa hebreo ka kuñaꞌnu un.
13 Todavia ninguém falava dele abertamente, por medo dos judeus.
14 Ja ni kuu sava viko, ti sa ni kenda Jesús, ni kaa ya kuaꞌa ya yuxeꞌe veñuꞌun kaꞌnu un, ti ni kejaꞌa xnaꞌan ya nuu yɨvɨ un naa i.
14 Estando, pois, a festa já em meio, subiu Jesus ao templo e começou a ensinar.
15 Ti so ka naa ini chaa hebreo ka kuñaꞌnu un, ti ni ka kachi da: ―¿Nasa kuu ja xaan ndichi kaꞌan chaa jaꞌa jnuꞌun un, ti tu ni skuaꞌa da? ―ni ka kachi da naa da.
15 Então os judeus se admiravam, dizendo: Como sabe este letras, sem ter estudado?
16 Ti ni kachi Jesús jiin da: ―Jnuꞌun xndaku ri nuu ra naa ra jaꞌa, ansu ja kuu ini maa ri ti kaꞌan ri.
16 Respondeu-lhes Jesus: A minha doutrina não é minha, mas daquele que me enviou.
17 Taka jnuꞌun xnaꞌan ri jaꞌa, ansu jnuꞌun ndoꞌo ini maa ri kuu. Ti nu ka ndiyo ini ra ja siuku ra jniñu kuni Yandios, yukan ti sa nakuni ra ruꞌu, ja kaꞌan ri niña jnuꞌun ni jaꞌa maa Yandios nuu ri, ti tu kaꞌan ri jnuꞌun ja jani ini maa ri.
17 Se alguém quiser fazer a vontade de Deus, há de saber se a doutrina é dele, ou se eu falo por mim mesmo.
18 Chi nu na kaꞌan vixi ɨɨn yɨvɨ ja kuu maa i, ti jandaa ni kuu ja nduku i ja na nakuaꞌa yɨvɨ ja yɨñuꞌun nuu i. Ko ruꞌu, chi suꞌva kuni ri ja na nakuaꞌa i ja yɨñuꞌun nuu maa Yandios, chi maa ya ni taji ruꞌu ti ndiso jniñu ri nuu ya. Yukan kuu ja kaꞌan ri niña jnuꞌun ndaa, ti tu jajnaꞌan ini ri xndoñaꞌan ri.
18 Quem fala por si mesmo busca a sua própria glória; mas o que busca a glória daquele que o enviou, esse é verdadeiro, e não há nele injustiça.
19 Ka kaꞌan vixi ra ja Moisés kuu ja ni jaꞌa Ley Yandios nuu ra naa ra. Ti nu jandaa kuu, ¿ndoo kuu ja ni ɨɨn ra tu ka kuni siuku Ley yukan nusa? ¿Xi ndoo kuu ja ka kuni kaꞌni ra ruꞌu, ti ruꞌu kuu ja kaꞌan jnuꞌun Yandios nuu ra naa ra jaꞌa? ―ni kachi ya.
19 Não vos deu Moisés a lei? no entanto nenhum de vós cumpre a lei. Por que procurais matar-me?
20 Ti ni ka na ndeokani yɨvɨ un siaꞌan: ―Ja kaꞌan ra siaꞌan va kancha ɨɨn tachi uꞌu jiin ra. ¿Xi nau chaa kuu ja ka kuni kaꞌni roꞌo nu? ―ni ka kachi da.
20 Respondeu a multidão: Tens demônio; quem procura matar-te?
21 Ti ni kachi Jesús: ―Ni saꞌa ri ɨɨn jniñu ñaꞌnu ja ni kuu ɨɨn kɨvɨ ndetatu, ti yukan ni kuu ja ni ka jini ra naa ra.
21 Replicou-lhes Jesus: Uma só obra fiz, e todos vós admirais por causa disto.
22 Ni xndoo Moisés ɨɨn jnuꞌun ja na saꞌa ra ɨɨn seña nuu yɨkɨ kuñu suchi yɨɨ kuachi vasu ɨɨn kɨvɨ ndetatu. Ko ansu maa Moisés ni saꞌa yukan, chi undi janaꞌan ga vaji jnuꞌun un ja kuu ley ni jaꞌa Moisés ja kuu kɨvɨ ndetatu. Ti siaꞌan ka siin tu roꞌo naa ra, chi ka saꞌa ra jniñu un vasu ɨɨn kɨvɨ ndetatu.
22 Moisés vos ordenou a circuncisão {não que fosse de Moisés, mas dos pais}, e no sábado circuncidais um homem.
23 Ka siin ra jnuꞌun un naa ra, vasu ɨɨn kɨvɨ ndetatu, chi ka ndiyo ini ra ja siuku ra Ley Moisés. Ko suꞌva ni ka kuɨtɨ ini ra nuu ri ja ni saꞌa ri tajna ɨɨn yɨvɨ kuꞌu ja ni kuu kɨvɨ ndetatu un.
23 Ora, se um homem recebe a circuncisão no sábado, para que a lei de Moisés não seja violada, como vos indignais contra mim, porque no sábado tornei um homem inteiramente são?
24 Ti siaꞌan ka kankuachi ra sɨkɨ ri naa ra. Ko na kachi ri ja tukaa ga kani ini ra siaꞌan, chi suꞌva kani ini nu ka siuku ndaa yɨvɨ naa i xi tu. Yukan kuu ja koto ma kankuachi ra sɨkɨ yɨvɨ nu tu ka iyo kuachi i ―ni kachi Jesús.
24 Não julgueis pela aparência mas julgai segundo o reto juízo.
25 Yukan na ti sava yɨvɨ ñuu Jerusalén un, ka jikajnuꞌun jnaꞌan i: ―¿Ti ansu chaa jaꞌa kuu ja ka nanduku chaa ka kuñaꞌnu un ja kaꞌni da nu?
25 Diziam então alguns dos de Jerusalém: Não é este o que procuram matar?
26 Ko jaꞌa ni kancha da ti kaꞌan da nuu chitu un, ¿ti ndoo tundo ka saꞌa chaa ka kuñaꞌnu un jiin da nusa? ¿Ndoo tu ka jasɨ da ja kaꞌan chaa jaꞌa? Va xi ka ndoꞌo ini chaa ka kuñaꞌnu un ja maa chaa jaꞌa kuu Cristo ja ni taji Yandios, ja na saꞌa jniñu ñaꞌnu.
26 E eis que ele está falando abertamente, e nada lhe dizem. Será que as autoridades realmente o reconhecem como o Cristo?
27 Ko yoꞌo chi ka jini vaꞌa yo nanu vaji chaa jaꞌa. Ko kɨvɨ na chaa Cristo ti ni ɨɨn yo tu kuni na ichi kii ya ―ni ka kachi yɨvɨ un.
27 Entretanto sabemos donde este é; mas, quando vier o Cristo, ninguém saberá donde ele é.
28 Ti yukan ni kaꞌan jaa Jesús nuu ni xnaꞌan ya yuxeꞌe veñuꞌun un, ti ni kachi ya: ―¿Va nu ja ka jini ra nau ja kuu ri nu? ¿Xi ka jani ini ra ja nanu vaji ri xino? Ko ansu vaji ri ti kancha ri ñuyɨvɨ jaꞌa ja so ja kuu ini maa ri. Ti ansu siaꞌan kuu. Chi suꞌva maa Yandios, ni kuu ini ya ja ni taji ya ruꞌu. Ti roꞌo naa ra tu ka jini kuɨtɨ ra nasa kaa Yandios, ti ni tu ka jini ra nasa kaa jniñu saꞌa ya.
28 Jesus, pois, levantou a voz no templo e ensinava, dizendo: Sim, vós me conheceis, e sabeis donde sou; contudo eu não vim de mim mesmo, mas aquele que me enviou é verdadeiro, o qual vós não conheceis.
29 Ko ruꞌu, chi jini vaꞌa ri nasa kaa Yandios, chi vaji ri undi nuu kancha maa ya. Maa ya kuu ja ni taji ruꞌu vaji ri, ti ndiso jniñu ri nuu ya ―ni kachi Jesús nuu yɨvɨ un naa i.
29 Mas eu o conheço, porque dele venho, e ele me enviou.
30 Yukan na ti ni ka nduku da nasa jnɨɨ da ya ti chondee da ya vekaa. Ko ni ɨɨn da tu ni kuu jnɨɨ da ya naa da, chi vanuxia tujaꞌi jaa maa kɨvɨ ni kachi maa Yandios ja kuu ya. Tujaꞌi jaa hora ya.
30 Procuravam, pois, prendê-lo; mas ninguém lhe deitou as mãos, porque ainda não era chegada a sua hora.
31 Ti kuaꞌa xaan yɨvɨ kaꞌiin yukan ni ka kandixia i ya, ti ni ka kejaꞌa ka kaꞌan i: ―Jandaa ndixia kuu ja chaa jaꞌa kuu Cristo ni taji Yandios ja saꞌa jniñu ñaꞌnu, chi kaꞌan ɨɨn jnuꞌun ja siaꞌan saꞌa Cristo nu na chaa ya. Ti va tu nau ɨnga jniñu saꞌa Cristo ja tu kuu saꞌa chaa jaꞌa ―ni ka kachi yɨvɨ naa i.
31 Contudo muitos da multidão creram nele, e diziam: Será que o Cristo, quando vier, fará mais sinais do que este tem feito?
32 Yukan na ti chaa fariseo un jiin sutu ka kuñaꞌnu un, ni ka taji da policía ka ndito veñuꞌun un, ja na kin jnɨɨ da Jesús. Chi ni ka jinisoꞌo chaa fariseo un ja ka jantaꞌu yɨvɨ jnuꞌun kaꞌan ya. Yukan kuu ja ni ka taji da policía ja na jnɨɨ da Jesús.
32 Os fariseus ouviram a multidão murmurar estas coisas a respeito dele; e os principais sacerdotes e os fariseus mandaram guardas para o prenderem.
33 Ti ni kachi Jesús: ―Jaku ni ga kɨvɨ kuncha ri jiin ra naa ra. Yukan na ti kinoꞌon tuku ri nuu kancha ɨɨn ja ni taji ruꞌu vaji ri.
33 Disse, pois, Jesus: Ainda um pouco de tempo estou convosco, e depois vou para aquele que me enviou.
34 Kɨvɨ jña ti nanduku ra ruꞌu, ko tu naniꞌin ra ruꞌu. Ti ni tu kuu jakoyo ra nuu kiꞌin ri ―ni kachi ya.
34 Vós me buscareis, e não me achareis; e onde eu estou, vós não podeis vir.
35 Yukan ti chaa hebreo ka kuñaꞌnu un, ni ka kejaꞌa ka jikajnuꞌun jnaꞌan da, ti ka kachi da: ―¿Nachi kiꞌin chaa jaꞌa ja tu kuu naniꞌin yo da nusa? ¿Xi kiꞌin da ɨnga nación nuu kanchuku jnaꞌan yo hebreo jiin yɨvɨ Grecia un nu? ¿Xi kin skuaꞌa da jiin yɨvɨ ñuu jika un nu?
35 Disseram, pois, os judeus uns aos outros: Para onde irá ele, que não o acharemos? Irá, porventura, à Dispersão entre os gregos, e ensinará os gregos?
36 ¿Ti na jnuꞌun kuu ja ni kaꞌan da ja kachi da ja nanduku yo da ti tu naniꞌin yo da, ti ni tu kuu kinkoyo yo nuu kande da un nu? Tu chaku ini yo ndo kuni kaꞌan chaa un ja kaꞌan da siaꞌan ―ni ka kachi da.
36 Que palavra é esta que disse: Buscar-me-eis, e não me achareis; e, Onde eu estou, vós não podeis vir?
37 Kɨvɨ ni ndɨꞌɨ viko un ni kuu ɨɨn kɨvɨ kaꞌnu ga, ni jakuɨñɨ Jesús ti ni kaꞌan jaa ya nuu yɨvɨ kaꞌiin yukan, ti ni kachi ya: ―Nu nau roꞌo ka ichi nducha naa ra, ñaꞌan nuu ri jaꞌa ti na kuaꞌa ri nducha koꞌo ra.
37 Ora, no seu último dia, o grande dia da festa, Jesus pôs-se em pé e clamou, dizendo: Se alguém tem sede, venha a mim e beba.
38 Nu nau ɨɨn yɨvɨ na kandixia ruꞌu, jankɨvɨ ga kendoꞌo jnuꞌun ri kiꞌin, chi jankoo ini añu i, ti kuñɨɨ ja kuu saa ni. Kuu ini i nanu ɨɨn yucha kaꞌnu nu jika ni ga nducha ti jankɨvɨ ichi ―ni kachi ya.
38 Quem crê em mim, como diz a Escritura, do seu interior correrão rios de água viva.
39 Siaꞌan ni kaꞌan Jesús jnuꞌun sɨkɨ Espíritu Santo, chi ni kachi ya nasa kuu kuncha Espíritu jiin yɨvɨ kandixia maa ya. Ko vanuxia tujaꞌi chaa Espíritu Santo, chi tujaꞌi ndaa maa Jesús andɨvɨ nuu nduñaꞌnu ya. Yukan kuu ja tujaꞌi chaa Espíritu Santo ja kuncha ya jiin yɨvɨ naa i.
39 Ora, isto ele disse a respeito do Espírito que haviam de receber os que nele cressem; pois o Espírito ainda não fora dado, porque Jesus ainda não tinha sido glorificado.
40 Sava yɨvɨ kuaꞌa kaꞌiin un ni ka jinisoꞌo i jnuꞌun, ni kaꞌan Jesús, ti ni ka kachi i: ―Jandaa ndixia kuu ja chaa yukan kuu maa Profeta ja kaꞌan jnuꞌun vaji undi nuu maa Yandios ―ni ka kachi i.
40 Então alguns dentre o povo, ouvindo essas palavras, diziam: Verdadeiramente este é o profeta.
41 ―Chaa jaꞌa kuu maa Cristo ja ni taji Yandios, chi ndiso ya ɨɨn jniñu ñaꞌnu ―ni ka kachi i. Ko sava ga i ni ka kachi: ―Tuu, chi ansu ñuu Galilea kii Cristo.
41 Outros diziam: Este é o Cristo; mas outros replicavam: Vem, pois, o Cristo da Galiléia?
42 Chi kachi nuu tutu Yandios ja Cristo kuu ɨɨn jnaꞌan tata yo David, chaa ni kuu rey undi na janaꞌan. Ti kaku ya ñuu Belén, ñuu nuu ni kaku maa tata yo David undi na janaꞌan xaan tonto ―ni ka kachi i.
42 Não diz a Escritura que o Cristo vem da descendência de Davi, e de Belém, a aldeia donde era Davi?
43 Ti yukan ni ka kuu sava yɨvɨ un, chi tu ni kejnaꞌan ɨɨn nuu ini i sɨkɨ ja nanu vaji Jesús.
43 Assim houve uma dissensão entre o povo por causa dele.
44 Sava i ka kuni jnɨɨ i ya ja na kiꞌin ya vekaa, ko ni ɨɨn i tu ni ka tava ini ja jnɨɨ i ya.
44 Alguns deles queriam prendê-lo; mas ninguém lhe pôs as mãos.
45 Tu ni ka jnɨɨ policía un Jesús. Vaꞌa ga ja ni ka nandeokuñɨ da nuu chaa fariseo un jiin sutu ka kuñaꞌnu un, ti chaa un ni ka jikajnuꞌun da policía un: ―¿Ndo tu ni ka kii ra jiin chaa un? ―ni ka kachi da.
45 Os guardas, pois, foram ter com os principais dos sacerdotes e fariseus, e estes lhes perguntaram: Por que não o trouxestes?
46 Ti ni ka kachi policía un: ―Tuu, chi jnuꞌun kaꞌan da un, tu ni ɨɨn chaa kaꞌan nanu kaꞌan chaa yukan ―ni ka kachi da.
46 Responderam os guardas: Nunca homem algum falou assim como este homem.
47 Ti ni ka kachi chaa fariseo un: ―¿Xi suni ja ni xndaꞌu chaa un roꞌo naa ra nu?
47 Replicaram-lhes, pois, os fariseus: Também vós fostes enganados?
48 Ko ni ɨɨn jnaꞌan yo tu ka kandixia chaa un. Ni ɨɨn yoꞌo ja ka kuñaꞌnu jiin chaa fariseo, tu ka kandixia da naa da. ¿Ti roꞌo, xi ja ni ka kandixia ra chaa un naa ra nu?
48 Creu nele porventura alguma das autoridades, ou alguém dentre os fariseus?
49 Ti yɨvɨ kuaꞌa un chi tu ka jini vaꞌa i ley yo naa yo nanu maa ra naa ra, ti ka kuu i nanu yɨvɨ ni ka jnaꞌnu ndatu. Tu ka jini kuɨtɨ i nava ka saꞌa i ―ni ka kachi da.
49 Mas esta multidão, que não sabe a lei, é maldita.
50 Ti suni yukan kande Nicodemo nuu ni ka ndututu chaa un. Kuu da ɨɨn chaa kuñaꞌnu nuu yɨvɨ hebreo, ja ɨɨn jakuaa ni jaꞌan kaꞌan da jiin Jesús. Ni ndokuɨñɨ da ti ni kachi da jiin naꞌan da un:
50 Nicodemos, um deles, que antes fora ter com Jesus, perguntou-lhes:
51 ―Kachi Ley yo ja tu kuu kankuachi yo sɨkɨ ɨɨn chaa, nu tu kunsoꞌo yo xnaka na jnuꞌun kaꞌan da, nava siaꞌan ti sa kuni yo na kuachi ni saꞌa da ―ni kachi Nicodemo.
51 A nossa lei, porventura, julga um homem sem primeiro ouvi-lo e ter conhecimento do que ele faz?
52 Ti ni ka kachi chaa un naa da: ―¿Va nu suni chaa ñuu Galilea kuu tu roꞌo? Nanduku vii ndaa nuu tutu Yandios, ti kuni vaꞌa ra ja ni ɨɨn chaa kaꞌan jnuꞌun Yandios, tu kenda kuɨtɨ ñuu Galilea ―ni ka kachi da.
52 Responderam-lhe eles: És tu também da Galiléia? Examina e vê que da Galiléia não surge profeta.
53 Yukan na ti ndɨ ɨɨn ndɨ ɨɨn da ni ka nakiꞌin ichi, ti kuan nukoyo da veꞌe da.
53 {E cada um foi para sua casa.}

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.