Lucas 7
Rennell-Bellona (MNV) vs AAI
1 Nimaa 'oti i te gea a Jesus i ba'i hai 'anga nei ki te 'apitanga noko ma hakagongo kia te Ia, kae hano ki Capernaum.
1 Jesu tur etei eo binan sabuw hinowar in sasawar ufunamaim na Capernaum tit.
2 Te kunga na noko iai te launatasi guani o te tugi tau'a noko hu'ai ma'ine kinai tena hakahua, ka na masaki o hitaiaki ke mate.
2 Nati’imaim Roman baiyowayan orot ukwarin ana akirwairafin isan biyabow kwanekwan i sawow gagamin bai morobomih biwa’an.
3 Te tugi tau'a na gongo ia Jesus ma te tuku eia kogaa i na 'agiki o na Jew o boo kia te Ia, o he haka ene 'aki kinai ke a'u a Jesus o haka ma'ugi tena guani.
3 Baise Jesu na nati’imaim titit ana tur nonowar ana maramaim, Jew hai orot gagamih iyunih hin Jesu biyan hitit ana akir wairafin baiyawasin isan Jesu hifefeyan.
4 Te gholoba noko boomai ai kigatou kia Jesus, ko kigatou noko hu'ai he sasaka 'aki kia te Ia o hai atu kinai, “Te pegea nei e hu'ai maa'ogi ke 'aabaki kinai Koe,
4 Basit Jew hai orot gagamih hina Jesu biyan hitit turobe’emaim hifefeyan hio, “Iti orot ana yababan i ekokok kwanekwan o baibais initin ana akir wairafin iniyawas.
5 iteme'agaa koia e hu'ai ma'ine ki tematou kakai 'anga nei, ma te haka tu'u ma'u eia tematou Hage hai paaunga.”
5 Anayabin ata sabuw isah i yabow, aki ai Kou’ay Bar wowab.”
6 Ma te tata'o a Jesus ia te kigatou.
6 Basit bairi hin, naatu hina bar hibiyubin auman, baiyowayan orot ana ofonah afa iyunih hin Jesu biyan hitit hio, “Regah aki ai of iti na’atube eo, Aisim inan a nababan, anayabin ayu men orot gagamu boro inan au bar inatit.
7 Tenei te hai 'anga e maanatu ake ai au e he'e 'aonga taku hinatu kia te Koe, ka manga gea mai kinai i he kupu, ka ke ma'ugi toku guani.
7 Na’atube ayu auman taiyuwu ai’itu ayu men orot gewasu boro anan nanamaim anatit, baise akokok turawat nao au akir wairafin boro nayawas.
8 Iteme'agaa ko au ma'u te pegea hakahua e pegea, kae sui au o hakahua eau kogaa pegea hai tau'a. Nimaa hai atu au ki tenei: ‘Hinatu!’ koia ka hano. Nimaa hai atu ma'u au ki tegaa, ‘A'u!’ koia ka a'u. Nimaa kaunaki eau toku guani o hai atu kinai, ‘Hai atu te hai 'anga na!’ ka maa'ogi ia o hai.”
8 Anayabin ayu auman baiyowayah orot isah, au fair ema’am, orot ta aniyun anao, ‘Ni’imaim kwen.’ I boro nan, naatu orot ta isan anao, ‘Iti’imaim kuna.’ I boro nan, naatu au akir wairafin orot ta isan anao, ‘Iti kusinaf.’ I boro nasinaf.”
9 Nimaa haka gongo a Jesus ki te hai 'anga nei, ko Ia noko gege ma'ugi ai ma te keu iho ki te 'apitanga noko tata'o ia te Ia o hai atu kinai, “Ko Au e hai atu kia te koutou, e he'e kite e Au he pegea ke konei na sano i Israel.”
9 Jesu iti orot ana tur nonowar ifofofor men kafaita, naatu tatabir sabuw hi’ufunun bairi hinan iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen Israel wanawananamaim ama areremor, men kafa’imo orot ta ana baitumatum iti na’atube aitinimih.”
10 Nimaa giu na pegea noko kaunaki o boo kia Jesus o hetae atu ki te hage o kite e kigatou te guani kua ma'ugi.
10 Imaibo orot kob nayah himatabir maiye hin bar hititit, akir wairafin yawas ma’am hi’itin.
11 Noko he'e taunga gogoa, kae ghali a Jesus o hano ki te manaha e mate tena ingoa ko Nain. Ona pegea haka ako ma te hu'ai tu'uganga noko tata'o ia te Ia.
11 Nati ufunamaim sabuw rau’ay gagamin na’in, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar wabin Nain imaim hitit.
12 Nimaa hitaiaki Ia ke hetae ki te aga ki goto i te manaha, te pegea e mate e 'amo iho ki taha. Koia te tama e tasi a te tinana, ka koia te hahine magepe. Noko hu'ai 'api pegea i te manaha noko manga haka pata kia te ia.
12 Jesu na bar merar ana fur awan titit auman, kwafur babin natun orot ta’imonamo morob, sabuw rau’ay gagamin na’in kwafur babin hibai hirerey auman natun hi’abar hititit bairi hitar.
13 Te gholoba noko ina 'atu ai te Hakahua ki te hahine, te uso o'ona noko hu'ai 'agoha kinai ma te hai atu kinai, “Noka te tangi.”
13 Jesu nuw kwafur babin i’itin ana maramaim dogoron wanawanan yababan awankaratan naatu kwafur isan eo, “Babin men inarerey.”
14 Kae hano a Jesus o 'oso ki te peenanga o te pegea mate, ma te tutu'u haka ma'u na pegea noko 'amo e kigatou, kae hai atu a Jesus, “Tama, ko Au e hai atu kia te koe: 'Aga ake!”
14 Imaibo na sabuw biyah tit eof ir sum butubun, sabuw orot hi’abar hinan hinutanub hibat, Jesu orot murubin isan eo, “Orot boubun kumisirimih ayu ao!”
15 Te pegea na mate noko 'aga o noho o noko manga haka hegeu, ma te a'u a Jesus o 'abange haka hoki kia te tinana.
15 Orot murubin inu’in yawas misir mare ma tur eo. Jesu nawiy hairi hin hinah itin.
16 Ko ba'i pegea noko hu'ai he gege ma'ugi 'aki o haka e'eha e kigatou ia te 'Aitu, o kogaa agatou to'o, “Te hu'ai taauga kua haka 'agitino i 'ago ia te kitatou.” Ma te kogaa agatou to'o ma'u, “Ko te 'Aitu kua a'u ke 'aabaki ki ona pegea.”
16 Sabuw etei orot murubin yawas mimisir hi’itin hai bir ra’at baise God ana merar hiyi wabin hibora’ara’ah hio, “Dinab orot fairin anababatun wanawanatamaim tit! God ana sabuw baiyawasih isan na!”
17 Te gongo o Jesus na mahoga i ba'i kunga i Judea, ma ba'i kunga henua noho mugheghi.
17 Jesu iti sisinaf ana tur ra’at tafaram Judea wanawanan hima’am etei hinowar na’atube tafaram nati sisibinamaim hima’am auman hinowar.
18 Na pegea haka ako o John noko 'atigongo kia te ia i te ta'u hai 'anga nei, ma te ngege atu a John i te toka gua i ona pegea haka ako, o boomai kia te ia,
18 — ausente —
19 ma te haka to'o eia o boo kia te Hakahua ke haka anuanu kinai, “Tenaa Koe manga mata ai ke a'u, po ko kimatou manga koi hitagi i he pegea 'aatea?”
19 — ausente —
20 Nimaa boomai gua pegea kia Jesus, o hai atu kinai, “Ko John e haka to'o mai eia ia te kimaaua o boomai kimaaua haka anu kia te Koe, po tenaa Koe manga mata ai ke a'u, po ko kimatou koi hitagi i he pegea 'aatea?”
20 Iti na’atube eo imaibo hina Jesu biyan hitit ana tur hi’owen hio, “Aki John Baptist o baibatiyimih iyafari ana, imih akokok inao ananowar, John o isa eo anonowar o iti ina, o aki boro orot ta isan anama anakaif.”
21 Te gholoba na, ko Jesus noko manga haka ma'ugi ai e Ia ba'i pegea masasaki i ba'i sa'o saga mou hage, ma te pagepage e Ia na haagiki songo, ma te lugaluga e Ia na mata o na pegea kikibi.
21 Nati ana veya’amaim Jesu sabuw maumurih na’in hai sawow yumatah ta ta, naatu demon kauh hiyen hima hibiwawa’anih etei biyawasih. Naatu sabuw moumurih na’in matah fim iwa’an matah higewasin hinuwanuw.
22 Nimaa haka tau a Jesus ki gua pegea noko haka to'o mai e John o boomai, o hai atu kinai, “Giu atu o hogahoga kia John i nia kua hiina'i kinai kougua ma te haka gongo kinai: Na pegea kikibi kua hiina'i, na pegea seu kua lango, na pegea kahoa kua mahu, na pegea tugi kua haka gongo, na pegea mamate kua maa'ugi giu, ma te Gongo Gaoi kua tohi'aki ai ki na pegea lae.
22 Imih Jesu John ana bai’ufununayah iyafutih eo, “Kwamatabir kwan abisa kwa’i’itah John ana tur kwa’owen. Sabuw matah fim higewasin tinuwanuw, ah kafikafirih higewasin hibat tereremor, kokom ani’anih biyah igewasin, tainih gugurih higewasin tur tenonowar, naatu sabuw morobone abiyawasih, tur gewasin i yababan sabuw isah abibinan.
23 Haka gaoi ki te pegea e he'e tootoo baasi'a ia te Au.”
23 Sabuw iyab erekasiy auman ayu tibitutumu i boro men baigegewasin hinab!”
24 Nimaa 'oti i te giu gua pegea o John, kae haka tu'u te haka hegeu a Jesus ki te 'apitanga i na noho o John, o hai atu kinai, “Niaa te boo koutou ki te tugatea ke hiina'i kinai? Te kaso hatu e pusi e te oko o maloku?
24 Kob nayah himatabir John isan hinan ufut, Jesu tatabir sabuw rau’ay gagamin hina hima’am ibatiyih eo, “Arar yan John abisa sisinaf itinamih kwatit kwan? Kotar wadar bi’inuwas itinamih kwan?
25 Nimaa si'ai, 'ai niaa te noko boo koutou ke hiina'i kinai? Te tangata e haka gosigosi i na ake hu'ai maatanga gaoi? Si'ai, na pegea e haka gosigosi i na ake hu'ai maatanga gaoi i te ga'u me'a haka saga ka manga kite ai i na hage o na hakahua ga'u.
25 Abisa itinamih kwatit kwan? Orot sawar wairafin e’abur gewas ma’am itinamih kwan? En anayabin sabuw hai abur gewasin i bar gewasihimaim tema’am.
26 Ka niaa te noko boo koutou ke hiina'i kinai? Te taauga? E maa'ogi, e hai atu Au kia te koutou, koia e sigi i na taauga.
26 Imih kwao anowar. Abisa itinamih kwan? Dinab orot? Turobe, baise a tur ana’owen, iti orot i dinab oro’orot etei tafahimaim.
27 Tenei te pegea noko 'atigongo ai na Kanukanu Tapu o hai ake,
27 Anayabin John isan, God iti na’atube eo Buk Atamaninamaim hikirum,
28 Ko Au e hai atu kia te koutou, ko John e hu'ai hua'eha o sigi i ba'i pegea sosopo i te kege nei, ka he pegea e hua'iti'iti i te Hakahua 'anga a te 'Aitu, koia e hu'ai hua'eha o sigi ia John.”
28 Jesu iban eo maiye, “‘Tur anababatun a tur ao’owen, baibin hitatoub wanawanahimaim, orot men yait ta John natabirimih. Baise orot ta God ana aiwobomaim taiyuwin bikafai i John natabir.”
29 Ko ba'i pegea, ma na pegea tibu takis ma'u noko haka gongo ki na gea 'anga a Jesus, ma te na'a ai e kigatou na paaunga a te 'Aitu e hu'ai gaoi, iteme'agaa ko kigatou na 'oti i te haa gogomi e John.
29 Sabuw etei, kabay o’onayah auman tur hinonowar ana maramaim, hiorereb God ana ef i turobe mutufurin, anayabin iti sabuw etei’imak i John bapataito itih.
30 Ka na Pharisee ma na ako o na tagangonga noko he'e siahahai ki na gaataki a te 'Aitu kia te kigatou, iteme'agaa na he'e haa gogomi e John.
30 Baise Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah God abisa sinafumih kokok i hikwahir men hisinaf naatu John ana bapataito hikwahir.
31 Ko Jesus noko konei na gea ma'u, “E hai kau kohea na haka papata 'ia na pegea o te 'atu tangata nei? E kohea na noho a kigatou?
31 “Imih sabuw iti boun tema’am hai itin boro abisa’amaim anayai anao? Hai itinin i mi’itube?
32 Ko kigatou manga noho pe na tama giki manga noho 'aki i te kunga he tau'i 'aki me'a o noko manga he ngengege 'aki kia te kigatou:
32 Sabuw hai itinin i Kek gidigidih urababan tefafafow na’atube. Kek turih boro turahinah isah hio, ‘Aki tabin ana douduf arabirab baise kwa men kwabenabenamih. Naatu aki morob ana ew atatabor, baise kwa men kwarerereyamih.’
33 Ko John Baptist noko a'u o he'e kai utunga o he'e binu ini waeni, ma te hai ake koutou, ‘Koia e iai te 'atua.’
33 John Baptist nan ana veya’amaim yohar bay, harew fokarih men eaa tomatom, naatu kwa kwao, ‘Iti orot i demon kaun hiyen!’
34 Nimaa a'u te Hosa o Pegea o kai ma te binu, ma te hai ake koutou, ‘Ko Ia te pegea sia kai ma te sia binu waeni, ka ko Ia ma'u te hemasi'inga ana pegea tibu takis ma gaa pegea 'oosongo.’
34 Baise Orot Natun na bay harew eaa tomatom kwa kwao, ‘Iti orot i ana bay aa naatu ana harew tom kakafin, kabay o’onayah naatu sabuw bowabow kakafih sinafuyah hai begon!’
35 Na pegea kua ga'u e kigatou te 'igo'igo o te 'Aitu, e haka 'agi e kigatou e maa'ogi.”
35 Baise God ana ukwar rerekab i sabuw iyab hikok tebaib isah ebiturobe.”
36 Te launatasi i na Pharisee noko haka pogo eia ia Jesus ke kai haka pigi kia te ia, ma te hano Ia o ugu ki te hage o te Pharisee o noho ki te kunga kai.
36 Pharisee orot ta wabin Simon Jesu ifefeyan na ana baremaim hairi bay aa isan, basit Jesu na orot ana bar run hairi hima bay hi’aa.
37 Nimaa na'a e te hahine 'oosongo noko i te manaha, ko Jesus manga kai i te hage o te Pharisee, ma te to'o mai eia te mi'i poati, tena ingoa te alabasta, noko iai te bai hu'ai tutuu gaoi.
37 Babin ta bowabow kakafin wairafin nati bar meraramaim ma’am, Jesu Pharisee ana baremaim ma bay eaa ana tur nowar, basit re kibub wabin alabaster kabayamaim hikwak biya rarouw yamurin gewasin hisuwai batabat bai na
38 Koia noko tu'u mai tu'a ia Jesus o pata i na ba'e, o noko manga tangi ma te basuu eia na ba'e o Jesus i na go'imata o'ona, ma te sogosogo eia i na gau 'ugu o'ona, ma te sosongi i na ba'e kae gigingi kinai eia te bai tutuu gaoi.
38 Jesu ufunane bat, anamaim rerey maturin re an hihuruf, naatu kwafure aribunamaim Jesu an sasam naatu an mamay. Imaibo raiy bai Jesu anamaim isuwai re.
39 Te gholoba na ina 'atu ai te Pharisee noko haka pogo eia ia Jesus ki te hai 'anga nei, koia noko konei ana tegeu'a ake, “Te pegea nei poi te taauga, manga 'aonga te na'a e Ia po te hahine aa te 'oso kia te Ia, ma te na'a ma'u e Ia koia te hahine 'oosongo ina.”
39 Iti na’atube sisinaf Pharisee orot i’itin ana maramaim, nuhinamaim not eo, “Iti orot dinab mowan na’at iti babin ebubutubun boro taso’ob, naatu boro taso’ob iti babin i yait, anayabin iti babin i bowabow kakafin wairafin!”
40 Ma te haka tau a Jesus o hai atu kia te ia, “Simon, ko Au e siahai kau gea kia te koe i te hai 'anga.”
40 Naatu Jesu eo, “Simon, ayu tur ta anao inanowar.” “Bo i aisim bai’obaiyenayan. Kuo anowar.”
41 Ma te hai atu a Jesus, “Te toka gua pegea noko to'o agaa mane ka ke go sui ki te pegea haiga'a mane. Noko to'o e tegaa te gimanga gau (500) mane, kae to'o e tegaa te katoa haka gima (50) mane.
41 Jesu eo, “Orot rou’ab hin orot ta kabay wairafin biyan kabay isan hifefeyan, basit orot 500 kina bai orot ta itin naatu 50 kina bai orot ta itin.
42 Ka na si'ai he pegea ia te kigaaua ke hai he mane ke tau'i haka hoki ai kia te ia, ma te manga haka noka eia kia te kigaaua ngatahi. Koai gaa ia te kigaaua te noko hu'ai ma'ine kinai?”
42 Baise ana maramaim orot hairi aurih men karam boro orot kabay wairafin ana kabay wan hitay, imih orot kabay matuwan turan hairi’ika wabih bosairen. Imih orot menatan isan i ana yabow ra’at?”
43 Ma te haka tau a Simon o hai atu, “Koau e kogaa aku tegeu'a, te pegea e to'o mane o 'eha ka kua manga haka noka kinai.”
43 Simon Jesu iya’afut eo, “Anotanot orot nati kabay gagamin baibine.” Imaibo Jesu Simon iu, “Nati kuo i turobe.”
44 Ma te keu atu a Jesus ki te hahine kae hai atu kia Simon, “Ko koe e ina mai ki te hahine nei? Taku a'u 'anga ki tou hage nei, ko koe e he'e 'aumai e koe he bai ke huhu'i ai oku ba'e, ka te hahine nei e huhu'i eia oku ba'e i na go'imata o'ona, ma te sogosogo i na gau 'ugu o'ona.
44 Imaibo Jesu tatabir babin isan Simon iu, “Iti babin i’itin? Ayu ana o a bar atit o men au sauwin isan harew iyai’imih, baise iti babin maturinamaim au sauw naatu aribunamaim au sasam.
45 Ko koe e he'e sosongi ia te Au, ka te hahine nei e haka tu'u i te gholoba e ugu mai ai Au ki te hage nei, koia e he'e 'oti tena sosongi i oku tapungao.
45 O men au merar iyi imamayu’umih, baise iti babin a bar aruruka busuruf au mamay men ihamiyimih.
46 Ko koe e he'e gigingi e koe he bai tutuu gaoi ki toku 'ugu, ka te hahine nei kua gigingi eia te bai tutuu gaoi ki oku ba'e.
46 O men olive iroro’onamaim aribu isuwei’imih, baise iti babin raiy yamurin gewasin au’umaim isuwai re.
47 Tenei te hai 'anga e hai atu ai Au kia te koe: Na 'oosongo o te hahine nei e hu'ai 'eha, ka kua haka noka kinai, tenei te hai 'anga e hua'eha ai tena ma'ine. Ka koai e he'e hu'ai haka noka hai 'anga kinai, e hai ke hua'iti'iti ma'u te ma'ine o'ona.”
47 Imih anababatun a tur ao’owen, iti babin ana bowabow kakafin maumurih na’in etei’imak anotanot tawiyen, anayabin ana yabow gagamin na’in ayu itu. Baise orot yait ana bowabow kakafin kikimin anotanotawiyen i ana yabow kikimin.”
48 Ma te hai atu a Jesus ki te hahine, “Ou 'oosongo kua haka noka.”
48 Imaibo Jesu babin isan eo, “A bowabow kakafih etei i anotanotawiyen.”
49 Kogaa i na pegea noko haka pata kia te Ia, noko kogaa agatou to'o, “ 'Ai koai tenei te 'aonga te haka noka na 'oosongo ma'u?!”
49 Sabuw afa bairi hima bay hi’aau, hibusuruf taiyuwih hibabatiyih, “Iti i abi’orot bowabow kakafih notawiyenayan.”
50 Ko Jesus noko hai atu ki te hahine, “Te sano o'ou te haka ma'ugi ia te koe; hinatu ma te goto maagie.”
50 Baise Jesu babin isan eo, “O a baitumatumamaim iyawasi tufuwamaim inatit inan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.