Romanos 11
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs NVT
1 Pero cábøch nmänaꞌanaꞌañ coo judíoshajxy tøø ñajtshixøꞌøyii jaꞌa Diósäm. Caj pues, caj tiähoocnajtshixøꞌøyyä; paquiä hajxy ñajtshixøøyyä. Haa caꞌa, judíoshájpøch høøc̈hpä. Abrahámhøch nhaphajt ndeedyhajt. Y jaꞌa Benjamínhajpä, møød jeꞌec̈h nhaphajty ndeedyhajty. Jaꞌa Abraham yhap yhoc jeꞌebä, jaꞌa Benjamínhajpä.
1 Então pergunto: Deus rejeitou seu povo, a nação de Israel? Claro que não! Eu mesmo sou israelita, descendente de Abraão e membro da tribo de Benjamim.
2 Cab højtsä Dios tøø xñajtshixøꞌøy, højts judíoshajpä. Hix̱, jequiän højtsä Dios xyajnähdijy coo højts hänajty xquiuꞌughadaꞌañ. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän coogä Elías jaꞌa miägunaax̱ jecy ñäxøꞌøwøøyy, jaꞌa judíoshajxy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty quiaꞌa mäbøgaam̱biä. Jaꞌa Elías, jequiän jeꞌe quiuguex̱yhajtä Diósäm. Piaꞌyaax̱ypä Elías jaꞌa Dios hänajty coo jaduhṉ miänäxøꞌøwøøyy:
2 Não, Deus não rejeitou seu povo, que conheceu de antemão. Vocês sabem o que as Escrituras dizem a esse respeito? O profeta Elias se queixou a Deus sobre o povo de Israel, dizendo:
3 “Dios, yøꞌø judíoshajxy, haxøøg hajxy tøø jiatcøꞌøy. Tøø miic̈h mguguex̱yhajxy xyaghoꞌcä. Tøø tsaamaaꞌxy hajxy yajmaꞌady maa animalhoꞌogy hajxy hijty ñoꞌoguiän coo miic̈h hajxy hijty xwyiingudsähgøꞌøy. Nägøx̱iä jäyaꞌayhajxy tøø yaghoꞌogyii, jaꞌa miic̈h hajxy hijty xwyiingudsähgøøbiä. Nidiúhm̱høch tøø nmähmøꞌøy jujcy. Høøc̈hpaady hajxy xjia wiꞌi yaghoꞌogaam̱bä”, nøm̱ä Elías jaꞌa Dios jecy ñämaayy.
3 “Senhor, eles mataram teus profetas e derrubaram teus altares. Sou o único que restou, e agora também procuram me matar”.
4 Mänitä Dios yhadsooyy: “Caj tiøyyä cooc̈h miic̈h nidiuhm̱ xjiaac wiingudsähgøꞌøyñä. Jéꞌenøc̈hä jäyaꞌayhajxy xwyiingudsähgøꞌøyñä jaꞌa hajxy näjuxtujmilpä. Cabä Baal hajxy wyiingudsähgøꞌøy. Quepychech jeꞌe jaꞌa Baalhajpä”, nøm̱ä Dios jecy miänaaṉ̃.
4 E vocês se lembram da resposta de Deus? Ele disse: “Ainda tenho outros sete mil que jamais se prostraram diante de Baal”.
5 Jaꞌa judíoshajxy, jequiän hajxy jaduhṉ yajnähdijjä jaꞌa Diósäm coo hajxy hänajty quiuꞌughadaꞌañii. Paady hajxy jaduhṉ quiuꞌughadyii coo Dios hojioot jiaanc̈h tehm̱ miøødä. Pero näweeṉ̃tiä judíos jaꞌa Dios miädiaꞌagy hajxy miäbøjcä, caj ñämayyä. Jädaꞌanäbaadyñä, jiinä judíos jaꞌa Dios miädiaꞌagy hajxy näjeꞌe miäbøjcä. Jeꞌenä hajxy quiuꞌughadyiinä jaꞌa Diósäm. Coo hajxy jaduhṉ ñäxuuc̈hii, paady hajxy jeꞌenä wioow̱hidyii, jaduhṉä Dios miädiaꞌagy tehṉgajnä miäbǿjcäxät.
5 O mesmo acontece hoje, pois uns poucos do povo de Israel permaneceram fiéis, escolhidos pela graça de Deus.
6 Jaduhṉä judíoshajxy yajnähdijjä coo jaꞌa Dios miädiaꞌagy hajxy miäbǿjcät jaꞌa Jesucristocøxpä. Paady hajxy jaduhṉ yajnähdijjä jeꞌeguiøxpä coo Dios hojioot miøødä, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo hajxy hoy jiäyaꞌayhaty. Coo jäyaꞌayhajxy häxøpy ñäxuuc̈hii jaꞌa Diósäm jeꞌeguiøxpä cooc tyijy hajxy hoy jiäyaꞌayhaty, cab hajxy jaduhṉ cu nmänáaṉäm coo Dios hojioot miøødä.
6 E, se a escolha se dá pela graça de Deus, então não se baseia nas obras deles, pois nesse caso a graça deixaria de ser o que verdadeiramente é, ou seja, gratuita e imerecida.
7 Hix̱, näjeꞌe judíoshajxy yajnähdijjä coo hajxy ñähwáꞌadsät näweeṉ̃tiä. Jaduhṉä Dios miädiaꞌagy hajxy miäbøjcä jaꞌa Jesucristocøxpä. Jaꞌa judíoshajxy nämaybä, cab hajxy jaduhṉ yajnähdijjä, hoy hajxy hänajty jaduhṉ jia wiꞌi ñähwaꞌadsaꞌañ. Hix̱, xejx jaꞌa quiopcä tiaatsc‑hajxy jaduhṉ. Cabä Dios miädiaꞌagy hajxy miäbøjcä jaꞌa Jesucristocøxpä.
7 Portanto, a situação é esta: a maioria do povo de Israel não encontrou o que tanto buscava, mas uns poucos, aqueles que Deus havia escolhido, o encontraram, enquanto o coração dos demais foi endurecido.
8 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Tøø quiopcä tiaatsc‑hajxy yajxéjxäxä jaꞌa Diósäm. Jaduhṉ hajxy yhity nebiä wiindspän nebiä cuhnatpän høxtä jädaꞌanäbaadyñä.”
8 Como dizem as Escrituras: “Deus os fez cair em sono profundo. Até hoje, fechou-lhes os olhos para que não vejam, e tapou-lhes os ouvidos para que não ouçam”.
9 Jaduhṉä David jecy quiujahbiä:
9 Da mesma forma, Davi disse: “Que sua mesa farta se transforme em laço, em armadilha que os faça pensar que tudo vai bem. Que seus privilégios os façam tropeçar, e que recebam o que merecem.
10 Ween hajxy jaduhṉ jiaty nebiä wiindspän nebiä xoodspän.
10 Que seus olhos se escureçam para que não vejam, e que suas costas fiquem encurvadas para sempre”.
11 Hoorä, nämayyä judíoshajxy tøø quiaꞌa mäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä. Pero cab hajxy nägøx̱iä ñajtshixøꞌøwaꞌañii jaꞌa Diósäm. Cab hajxy nägøx̱iä quiumädow̱aꞌañ. Pero jaduhṉä Dios wyiinmaayy coo jäyaꞌayhajxy ween miäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Coo jaꞌa caꞌa judíoshajxy ñähwaatsnä, paadiä judíoshajxy näjeꞌe jia mänaam̱bä coo hajxy ween ñähwáatspät.
11 Acaso o povo de Deus tropeçou e caiu sem possibilidade de se levantar? Claro que não! Foram desobedientes e, por isso, Deus tornou a salvação acessível aos gentios, para que seu próprio povo sentisse ciúme.
12 Coo judíoshajxy quiaꞌa mäbøjcy jaꞌa Jesucristocøxpä, paady hajxy paquiä ñajtshixøøyyä jaꞌa Diósäm. Pero mänitä Dios wyiinmaayy coo jäyaꞌayhajxy ween ñähwaꞌac̈h wiinduhm̱yhagajpt, jaꞌa hajxy cajpä judíos. Paadiä judíos jaꞌa quiopcä tiaatsc‑hajxy yajxéjxäxä jaꞌa Diósäm. Paadiä hoyhajtä weenhajt hajxy quiaꞌa mooyyä jaꞌa Diósäm. Cu miooyyä hajxy jaduhṉ coo hajxy cu miäbøjcy jaꞌa Jesucristocøxpä. Pero jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, jaꞌa hajxy jim̱ tsänaabiä wiinduhm̱yhagajpt, jeꞌedsä hoyhajtä weenhajt mäbøcypiä mooyyä. Hoorä, habaadaam̱b jaduhṉ coo judíoshajxy miäbøgaam̱bä jaꞌa Jesucristocøxpä. Mänit hajxy jeꞌe ñähwaꞌadsaam̱bä. Jaanc̈h tehm̱ jiootcujc hajxy jaduhṉ yhidáaṉnäbä. Mänitä jäyaꞌayä hoyhajtä weenhajt hajxy maas may jiaac moꞌowaꞌañii wiinduhm̱yhagajpt.
12 Se os gentios foram enriquecidos porque os israelitas fracassaram ao rejeitar a salvação que Deus lhes oferece, imaginem como será maior a bênção para o mundo quando Israel for plenamente restaurado!
13 Mijts jaduhṉ caꞌa judíoshajpä, mijts nyajwiinmädiaagǿøñäp. Dióshøch jaduhṉ tøø xwyiinguex̱y cooc̈hä miädiaꞌagy jim̱ nyajwáꞌxät maa mijtsän. Xtiuuṉgmóoyyhøc̈hä Dios jaduhṉ. Nägøꞌø nädécypiøc̈hä nduuṉg jaduhṉ nnäꞌägä tuṉ̃,
13 Dirijo-me especialmente a vocês, gentios. E, uma vez que fui designado apóstolo aos gentios, enfatizo isso
14 ween mijts nämay mmäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä, ween mijtsä judíos jaduhṉ xpiahix̱y. Coo mijtsä judíos jaduhṉ xyhíxät coo mijtsä Dios jaꞌa hoyhajtä weenhajt tøø xmioꞌoy, mänitä judíoshajxy miäbøgaam̱bä jaꞌa Jesucristocøxpä. Høøc̈h nmägunaax̱hajxy jeꞌe jaꞌa judíoshajxy. Ween hajxy jaduhṉ ñähwáatspät neby mijts tøø mnähwaꞌac̈hän.
14 porque desejo que, de algum modo, o povo de Israel sinta ciúme e assim eu possa levar alguns deles à salvação.
15 Coo judíoshajxy quiaꞌa mäbøjcy jaꞌa Jesucristocøxpä, paady hajxy ñajtshixøøyyä jaꞌa Diósäm. Paadiä Dios hänajty tøø wyiinmay coo mijtsä miädiaꞌagy mmäbǿjcänät, pønjaty jaduhṉ caꞌa judíospä. Y coo judíoshajxy jaduhṉ miäbǿjpät jaꞌa Jesucristocøxpä, mänit hajxy quiuhbøgáaṉägumbä jaꞌa Diósäm. Mänit hajxy yagjugyhadaꞌañii homiänaajä jaꞌa Diósäm neby jaayaꞌay jiugyhatiän.
15 Pois, se a rejeição deles possibilitou que o resto do mundo se reconciliasse com Deus, a aceitação será ainda mais maravilhosa. Será vida para os que estavam mortos!
16 Jaꞌa judíoshajxy, jaꞌa Abraham hajxy jecy yhaphajt tieedyhajt. Yhaadshajt tyictshajt jaꞌa Abraham hajxy jaduhṉ. Jéquiänä Dios jaꞌa Abraham quiuꞌughajty. Paadiä judíoshajxy jädaꞌahaty quiuꞌughájtäbä jaꞌa Diósäm. Jaduhṉ mäwiinä Abraham miäbaady nebiä quepytyictsän. Y jaꞌa judíoshajxy, jaduhṉ mäwiin hajxy miäbaatpä nebiä quepyhaaꞌxän.
16 Se a parte da massa entregue como oferta é santa, então toda ela é santa. E, se as raízes da árvore são santas, os ramos também o serão.
17 Hoorä, nämayyä judíoshajxy tøø quiaꞌa mäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä. Paady hajxy tøø ñajtshixøꞌøyii jaꞌa Diósäm. Jaduhṉ mäwiin hajxy miäbaady nebiä olivohaaꞌx tøø piuhdøjjiän. Jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy coo judíos jaꞌa hoyhajtä weenhajt hajxy quiaꞌa moꞌowáaṉänä jaꞌa Diósäm. Y mijts caꞌa judíospä, jaduhṉ mäwiin hajxy mmäbaatpä nebiä yuuc‑holivohaaꞌxän coo tøø yagjøjheedsøꞌøy maa olivohaaꞌx tøø piuhdøjjiän. Coo hajxy tøø mmäbøjnä, paadiä Dios hajxy xmiooñä jaꞌa hoyhajtä weenhajt.
17 Mas alguns desses ramos, alguns do povo de Israel, foram cortados. E vocês, gentios, que eram ramos de uma oliveira brava, foram enxertados na árvore. Agora, portanto, participam do alimento nutritivo que vem da raiz da oliveira especial de Deus.
18 Pero caj mijtsä judíos hawiinmats mbéxät. Caꞌa hajxy mniguiumayii. Cab hajxy mmänáꞌanät: “Cabä judíoshajxy quiuꞌughájtänä jaꞌa Diósäm. Højtsä Dios xquiuꞌughájtänäp, højts caꞌa judíospä.” Hix̱, Dios mijts jaduhṉ tøø xquiunuuꞌxy jeꞌeguiøxpä coo Abraham jecy quiunuuꞌxä møødä yhap møødä yhoc, jaꞌa judíoshajxy. Coo Dios jaꞌa Abraham jecy cu quiaꞌa cunuuꞌx̱y, ni mijts hijty xquiaꞌa cunuuꞌxaam̱bä.
18 No entanto, não devem se orgulhar de terem sido enxertados no lugar dos ramos que foram cortados, pois é a raiz que sustenta o ramo, e não o contrário.
19 Wehṉdä pøṉ miänáꞌanät: “Yøꞌø judíoshajxy tøø quiaꞌa mäbǿquiäbä jaꞌa Jesucristocøxpä, høøc̈hcøxpä hajxy tøø ñajtshixøꞌøyii jaꞌa Diósäm. Hix̱, páadyhøc̈hä Dios xchocy cooc̈h ngaꞌa judíosä. Cabä judíoshajxy chójcänä jaꞌa Diósäm.”
19 Talvez digam: “Esses ramos foram cortados para abrir espaço para nós”.
20 Tøyhajt jaduhṉ. Paadiä judíoshajxy tøø ñajtshixøꞌøyii jaꞌa Diósäm coo hajxy tøø quiaꞌa mäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä. Y mijts, coo hajxy tøø mmäbøcy, paady mijtsä Dios tøø xquiunuuꞌxy. Pero caꞌa hajxy mniguiumayii coo Dios hajxy jaduhṉ xñäꞌä najtshixǿøbiät. Hix̱, caj mijts hijty hoy mjäyaꞌayhaty. Coo Dios hojioot miøødä, paady hajxy xquiunuuꞌxy.
20 É verdade, mas lembrem-se de que esses ramos foram cortados porque não creram e que vocês estão ali porque creem. Portanto, não se orgulhem, mas temam o que poderia acontecer.
21 Jaanc̈h tehm̱ yajcumayaam̱bä judíoshajxy jaduhṉ. Paady hajxy jaduhṉ ñiguiumayii coo hajxy tøø quiaꞌa mäbøcy coo hajxy tsipcøxp ñäxuudsǿøjät jaꞌa Diósäm. Paady hajxy ñajtshixøøyyä jaꞌa Diósäm, hoyyä Abraham hajxy jecy jia haphajty jia teedyhajty. Jaanä jaduhṉ mijtspä, mijts caꞌa judíospä, coo mijts jaduhṉ mniguiumáayyäbät, mänitä Dios hajxy jaduhṉ xñajtshixǿøbiät.
21 Pois, se Deus não poupou os ramos naturais, também não poupará vocês.
22 Hix̱, jiaanc̈h tehm̱ quiunuuꞌxypä Dios jaꞌa quiuꞌug. Pero pønjatiä Dios tøø ñajtshixøꞌøy, jeꞌeds hajxy jaduhṉ jaanc̈h tehm̱ yajcumädow̱áaṉäp jaꞌa Diósäm. Paady mijtsä Dios xjiaanc̈h tehm̱ quiunuuꞌxy, coo hajxy mmäbøcy. Pero pø cab hajxy jaduhṉ mmäbøgaaṉnä, mänitä Dios hajxy xyajcumädow̱aam̱bä.
22 Observem como Deus é, ao mesmo tempo, bondoso e severo. É severo com os que lhe desobedecem, mas é bondoso com vocês, desde que continuem a confiar em sua bondade. Mas, se deixarem de confiar, também serão cortados.
23 Hoorä, jaꞌa judíoshajxy tøø quiaꞌa mäbǿquiäbä, coo hajxy jaduhṉ miäbǿjpät, mänit hajxy jadähooc quiuꞌughájtägumbät jaꞌa Diósäm. Haa caꞌa, miøødä Dios mäjaa jaduhṉ coo hajxy jaduhṉ quiuꞌughájtägumbät.
23 E, se o povo de Israel abandonar sua incredulidade, será enxertado novamente, pois Deus tem poder para enxertá-los de volta na árvore.
24 Hix̱, jaꞌa judíoshajxy, Abraham hajxy jecy yhaphajt tieedyhajt. Jéquiänä Abrahamhajxy yajnähdijjä jaꞌa Diósäm coog hajxy jaduhṉ quiuꞌughadǿøjät jaꞌa Diósäm, møødä Abraham yhap yhoc‑hajxy, jaꞌa judíoshajxy. Tøyhajt jaduhṉ, paadiä Abrahamhajxy paquiä hoy quiuꞌughadáaṉägumbä Diósäm. Y mijts, jaanä jaduhṉ mijtsä Dios xquiuꞌughájnäbä, hoy mijts hijty jegyhajty xquiaꞌa cuꞌughaty. Paady, caꞌa hajxy mmänaꞌañ cooc tyijy jaꞌa judíoshajxy quiaꞌa cuꞌughajtägatsaꞌañii jaꞌa Diósäm.
24 Vocês eram, por natureza, o ramo cortado de uma oliveira brava. Portanto, se Deus se mostrou disposto a fazer algo contrário à natureza ao enxertá-los em sua árvore cultivada, estará ainda mais disposto a enxertar os ramos naturais de volta na árvore da qual eles fazem parte.
25 — ausente —
25 Irmãos, quero que vocês entendam este mistério para que não se orgulhem de si mesmos. Alguns do povo de Israel têm o coração endurecido, mas isso durará apenas até que o tempo dos gentios se complete.
26 — ausente —
26 E assim todo o Israel será salvo. Como dizem as Escrituras: “O libertador virá de Sião e afastará Israel
27 Cooc̈h hajxy jaduhṉ nyajnähwáꞌadsät, mänit jaduhṉ tiøjiadaꞌañ nébiøch hajxy hijty tøø nyajwiinwaaṉøꞌøyän mänáajøch hajxy nmøødyajcuhduquiän hawiinjem̱y,
27 E esta é minha aliança com eles: eu removerei seus pecados”.
28 Coo judíoshajxy tøø quiaꞌa mäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä, paady hajxy tøø ñajtshixøꞌøyii jaꞌa Diósäm. Y coo hajxy jaduhṉ tøø ñajtshixøꞌøyii, paady mijtsä Dios tøø xyajnähdijy coo hajxy mmäbǿgät jaꞌa Jesucristocøxpä, mijts caꞌa judíospä. Pero, hoyyä judíoshajxy tøø quiaꞌa jagä mäbøcy, tsójcäpnä hajxy jaduhṉ jaꞌa Diósäm jeꞌeguiøxpä coo yhapä tieedyhajxy jecy yajnähdíjjäxä jaꞌa Diósäm coo hajxy quiuꞌughadǿøjät.
28 Muitos do povo de Israel agora são inimigos das boas-novas, e isso beneficia vocês, gentios. No entanto, porque ele escolheu seus patriarcas, eles ainda são o povo que Deus ama.
29 Hix̱, cabä Dios mänaa yhøhṉdaꞌagy. Homiänaajä yajtøjiaty waam̱baty quiapxy miädiaꞌagy. Y coo Dios jaduhṉ jecy miänaaṉ̃ coogä judíoshajxy homiänaajä quiuꞌughadaꞌañii, yejcä Dios jaꞌa tøyhajt jaduhṉ. Hix̱, cabä Dios jaꞌa miädiaꞌagy mänaa yajtägach. Jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo Dios jiaanc̈h yajtøjiadaꞌañ waam̱baty tøø miänaꞌañ jaꞌa judíoscøxpähajxy.
29 Pois as bênçãos de Deus e o seu chamado jamais podem ser anulados.
30 Mijts jaꞌa caꞌa judíospä, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hijty mmädoyyä. Cabä Dios hajxy hijty mwiingudsähgøꞌøy. Y coo judíoshajxy tøø quiaꞌa mäbøcy jaꞌa Jesucristocøxpä, paadiä Dios hojioot miøødä jaꞌa mijtscøxpä.
30 Em outros tempos, vocês, gentios, foram rebeldes contra Deus, mas agora, por causa da desobediência deles, vocês receberam misericórdia.
31 Jädaꞌanäbaadyñä, cabä judíos jaꞌa Dios miädiaꞌagy jädaꞌahaty miäbøgaaṉä jaꞌa Jesucristocøxpä. Coo hajxy jaduhṉ quiaꞌa mäbøgaꞌañ, paady mijtsä Dios xñäxuuꞌtsnä, mijts caꞌa judíospä. Hoorä, coo mijtsä judíos xyhíxät coo mijtsä Dios xñäxuuc̈h, mänit hajxy jaduhṉ miäbøgaam̱bä jaꞌa Jesucristocøxpä. Mänit hajxy ñäxuudsáaṉäbä jaꞌa Diósäm.
31 Agora eles são os rebeldes, e Deus foi misericordioso com vocês, para que eles também participem da misericórdia dele.
32 Jéquiänä Dios jäyaꞌay yhawaaṉä nägøx̱iä coo pojpä cädieey hajxy miøødä, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíoshajxypä. Jaduhṉ hajxy jecy yhawáaṉäxä coo hajxy hawiinmats quiumädów̱ät. Hix̱, paadiä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃, jeꞌeguiøxpä coo jäyaꞌayhajxy hänajty nägøx̱iä ñäxuudsaꞌañii tuꞌcuhdujt, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíoshajxypä. Coo Dios hajxy häxøpy tøø xquiaꞌa näxúuꞌtsäm, nägøx̱iä hajxy hijty ngumädow̱áaṉäm.
32 Pois Deus colocou a todos debaixo da desobediência para que de todos tivesse misericórdia.
33 Jaanc̈h tehm̱ jiajp, jaanc̈h tehm̱ ñajuøøbiä Dios. Cab hajxy hoy nnäꞌägä wiinjuøꞌøwáaṉäm nebiatiä Dios wyiinmay. Hix̱, hojiootä Dios jiaanc̈h tehm̱ miøød coo hajxy nägøx̱iä tøø xñäxúuꞌtsäm, møødä judíoshajxy, møød cajpä judíoshajxy. Nägøx̱iä jaꞌa hoyhajtä weenhajt hajxy xmioꞌowáaṉäm tuꞌcuhdujt.
33 Como são grandes as riquezas, a sabedoria e o conhecimento de Deus! É impossível entendermos suas decisões e seus caminhos!
34 Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Cabä Dios jaꞌa wyiinmahñdy pøṉ ñajuǿøyyäxä. Cabä Dios pøṉ miäyajtøy nebiä wyiinmahñdyhádät.
34 “Pois quem conhece os pensamentos do Senhor? Quem sabe o suficiente para aconselhá-lo?”
35 Cabä Dios pøṉ miänuuꞌxyhaty.”
35 “Quem lhe deu primeiro alguma coisa, para que ele precise depois retribuir?”
36 Hamdsoojootä Dios jaꞌa naax̱wiimbä jecy yhädiuuṉ̃ møødä jäyaꞌay nägøx̱iä. Tijaty yaa jájtäp túuṉäp hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa Dios jaduhṉ hanehm̱b coo jaduhṉ jiadǿøjät, coo jaduhṉ tiunǿøjät. Y tijaty jaduhṉ jadáaṉäpnä tunáaṉäpnä, jaꞌa Dios jaduhṉ yajtøjiadaam̱b nebiaty hänajty tøø wyiinmay. Tsøgä Dios hajxy møj jaanc̈h pädáacäm homiänaajä. Tsøg hajxy homiänaajä wiingudsähgǿøyyäm. Amén.
36 Pois todas as coisas vêm dele, existem por meio dele e são para ele. A ele seja toda a glória para sempre! Amém.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.