Atos 7
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs ARIB
1 Mänitä teedywiindsøṉä Esteban miäyajtøøyy:
1 E disse o sumo sacerdote: Porventura são assim estas coisas?
2 Mänitä Esteban yhadsooyy:
2 Estêvão respondeu: Irmãos e pais, ouvi. O Deus da glória apareceu a nosso pai Abraão, estando ele na Mesopotâmia, antes de habitar em Harã,
3 Mänitä Dios jaꞌa Abraham ñämaayy: “Mdsóonäp yaa maa mnaax̱ maa mgajptän. Mnähguéꞌegäbä mjujy mmäguꞌug. Jim̱ mnǿcxät maac̈h miic̈h nwoonøcxaꞌañän. Mänítøch miic̈h jim̱ nyajnähixǿꞌøwät maa mdsänaadiaacpǿgät”, nøm̱ä Abraham jecy nämaayyä.
3 e disse-lhe: Sai da tua terra e dentre a tua parentela, e dirige-te à terra que eu te mostrar.
4 Mänitä Abraham jim̱ jiaanc̈h tsohṉnä Mesopotamia. Mänit jim̱ ñøcxy tsänaadiaacpøjpä Harán‑naaxooty. Pero cab jim̱ jejcy yhijty Harán‑naaxooty. Coo Abraham tieedy yhoꞌcy, mänit jim̱ chóhṉgumbä. Mänitä Dios jaꞌa Abraham yaa wioomejch hädaa yaabä naax̱ hädaa yaabä cajpt maa hajxy jädaꞌahaty nhíjtäm.
4 Então saiu da terra dos caldeus e habitou em Harã. Dali, depois que seu pai faleceu, Deus o trouxe para esta terra em que vós agora habitais.
5 Pero cabä Dios jaꞌa Abraham cuhdujt ñäꞌägä mooyy ni weeṉ̃tiä coo yaa chänaadiaacpǿgät. Jaduhṉä Abraham cuhdujt ñäꞌä mooyyä coo yaa ñäꞌä hahídät. Mänitä Dios jaꞌa Abraham yajwiinwaaṉøøyy coogä cuhdujt hänajty mioꞌowaꞌañ coo yhap yhoc‑hajxy yaa chänáañät coo Abraham hänajty tøø yhoꞌogy, hoyyä Abraham yhuung hänajty quiaꞌa jagä jiijä mänaa jaduhṉ yajwiinwaaṉøøyyän.
5 E não lhe deu nela herança, nem sequer o espaço de um pé; mas prometeu que lha daria em possessão, e depois dele à sua descendência, não tendo ele ainda filho.
6 Jaduhṉä Dios jiaac mänaaṉ̃ coogä Abraham yhap yhoc‑hajxy hänajty wiingnaaxooty nøcxy yhadsänaꞌawaꞌañ, møød coog hajxy hänajty yhidaꞌañ nebiä cudoogøꞌøybän mädaax̱mägoꞌxjumøjt, møød coog hajxy tsaac̈htiuṉ̃ yhidaꞌañ.
6 Pois Deus disse que a sua descendência seria peregrina em terra estranha e que a escravizariam e maltratariam por quatrocentos anos.
7 Mänitä Dios miänáaṉgumbä: “Coo miic̈hä mhapä mhoc‑hajxy hänajty tøø yagjaamduṉ̃ tøø yajtsaac̈htiuṉ̃, mäníthøc̈hä jäyaꞌay nyajcumädow̱aꞌañ, jaꞌa miic̈hä mhapä mhoc hänajty tøø xjiaamduuṉ tøø xchaac̈htiúuṉäbä. Mänitä mhapä mhoc‑hajxy jim̱ choonaꞌañ. Mänit hajxy yaa myinaꞌañ. Yaac̈h hajxy jaduhṉ xwyiingudsähgøꞌøwaꞌañ.”
7 Mas eu julgarei a nação que os tiver escravizado, disse Deus; e depois disto sairão, e me servirão neste lugar.
8 Coo Dios jaꞌa Abraham jaduhṉ yajmøødmädiaacy, yajcuhdujc hajxy jaduhṉ neby hajxy jaduhṉ miädiaaquiän. Mänitä Dios jaꞌa Abraham yhanehm̱y coo Abrahamhajxy yajcircuncidarhádät, møødä yhuunghajxy, møødä yhapä yhoc‑hajxy. Jaduhṉä hijxtahṉd miähmøøyy coo Dios jaꞌa Abraham jaduhṉ miøødyajcuhdujcy. Paadiä, coo Abraham yhuung Isaac jiaanc̈h miiṉ̃ jiaanc̈h cahy, cuductujxøø jaꞌa Abraham jaꞌa yhuung jiaanc̈h circuncidarhajty. Y coo Isaac hänajty tøø miøjjøꞌøy, jaduhṉä yhuung Jacob tiuum̱bä. Y jaꞌa Jacob, jaanä jaduhṉä ñøøx miajc yajpanøcxpä, jaꞌa nämajmetspä, jaꞌa højts jecy nhaphajt ndeedyhájtämbä.
8 E deu-lhe o pacto da circuncisão; assim então gerou Abraão a Isaque, e o circuncidou ao oitavo dia; e Isaque gerou a Jacó, e Jacó aos doze patriarcas.
9 ’Jueꞌe Jacob yhuung hänajty tuꞌug xiøhaty José. Coo José hänajty jiaanc̈h tehm̱ chogyii jaꞌa tiéediäm, paadiä José yhajchhajxy jiootmaꞌty. Mänitä José jim̱ quiudoogøøyyä Egipto‑naaxooty. José yhajchhajxy jaduhṉ jatcøøyy. Pero tehṉgahnä Dios jaꞌa José hänajty cwieendähaty.
9 Os patriarcas, movidos de inveja, venderam José para o Egito; mas Deus era com ele,
10 Coo José hänajty hoyhoy tøø chaac̈htiuñii, mänit yajnähwaatsä jaꞌa Diósäm. Mänitä José wiinmahñdy miooyyä. Mänitä Dios miänaaṉ̃ coo José quiumayǿøjät jaꞌa Faraóngäm, jaꞌa hänajty jim̱ tuum̱bä gobiernä Egipto‑naaxooty. Mänitä Faraón jaꞌa José wyiinguejxy coo José jim̱ yhanéꞌemät mäduhṉ̃tiä Egipto‑naax̱, møød jim̱baady maa Faraón tiøjcän.
10 e o livrou de todas as suas tribulações, e lhe deu graça e sabedoria perante Faraó, rei do Egito, que o constituiu governador sobre o Egito e toda a sua casa.
11 ’Mänitä yuuxøø hoyhoy jiajtä jim̱ Egipto møød jim̱ Canaán‑naaxooty. Mänit højtsä nhapä ndeedyhajxy jiaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøjcy jaꞌa yuugøxpä, coo cay huꞌugy hänajty jim̱ quiaꞌa hijnä.
11 Sobreveio então uma fome a todo o Egito e Canaã, e grande tribulação; e nossos pais não achavam alimentos.
12 Pero coo Jacob jaduhṉ miädoyhajty coo trigo hänajty jim̱ yajpaady Egipto, mänitä ñøøx miajc jim̱ quiejxy trigojuubiä. Coo Jacob yhuunghajxy yhooc̈hohṉ̃ jayøbajt, cabä José choj høxcajpä jaꞌa yhájchäm.
12 Mas tendo ouvido Jacó que no Egito havia trigo, enviou ali nossos pais pela primeira vez.
13 Coo hajxy miämetsc‑hoocpä yhoodiägajch, mänitä José ñiñägapxä. Mänit yhøxcájpänä. Mänitä Faraón ñajuøøñä coo José yhajchhajxy hänajty jeꞌe.
13 E na segunda vez deu-se José a conhecer a seus irmãos, e a sua linhagem tornou-se manifesta a Faraó.
14 Mänitä José quiapxyñäguejxy coo tieedyhajxy jiiby ween miänacy Egipto, møødä jiujy miäguꞌughajxy nägøx̱iä. Jueꞌe hajxy hänajty nägøx̱iä, nädägøøghiiꞌxcumajmocx.
14 Então José mandou chamar a seu pai Jacó, e a toda a sua parentela-setenta e cinco almas.
15 Mänitä Jacobhajxy jiiby jiaanc̈h hädaacnä Egipto møødä yhuunghajxy. Jiiby hajxy nägøx̱iä yhoꞌtaacy, jaꞌa hajxy jecy nhaphajt ndeedyhájtämbä.
15 Jacó, pois, desceu ao Egito, onde morreu, ele e nossos pais;
16 Cujequiä Jacob piajc‑hajxy yagjødsohṉnájxäxä møødä José piajc. Jim̱ä piajc‑hajxy yajnǿcxäxä maa cajpt hänajty xiøhatiän Siquem. Jim̱ hajxy hoy ñaax̱tägøødiägach maa Abraham jaꞌa naax̱ hänajty tøø jiuyyän. Jaꞌa Hamor yhuungä naax̱ hajxy tooꞌc.
16 e foram transportados para Siquém e depositados na sepultura que Abraão comprara por certo preço em prata aos filhos de Emor, em Siquém.
17 ’Coo hänajty yhabaadaaṉnä coo Dios hänajty yajtøjiadaꞌañ nebiä Abraham hänajty tøø yajwiinwaaṉøꞌøyiijän, tøø højtsä nhaphájtämä ndeedyhájtämhajxy hänajty miayøøñä jim̱ Egipto.
17 Enquanto se aproximava o tempo da promessa que Deus tinha feito a Abraão, o povo crescia e se multiplicava no Egito;
18 Mänitä wiinggobiernä jim̱ tiägøøyy tuum̱bä Egipto‑naaxooty. Cabä gobiernä miøjpädaacy nebiä José hänajty tøø tiuṉ̃än.
18 até que se levantou ali outro rei, que não tinha conhecido José.
19 Mänit højtsä nhaphájtämä ndeedyhájtämhajxy wyiinhøhṉä. Jaꞌa gobiernä jaduhṉ mäwiinhøhṉ. Mänit hajxy jiaamduuṉä chaac̈htiuuṉä. Mänit hajxy yhanehm̱ä hadsip coo yhuung hajxy yhøxtséenät yhøxcónät, jaꞌa naam̱miṉ̃ jaꞌa naam̱mechpä, coo hajxy jaduhṉ ween yhoꞌogy.
19 Usando esse de astúcia contra a nossa raça, maltratou a nossos pais, ao ponto de fazê-los enjeitar seus filhos, para que não vivessem.
20 Mänitä Moisés myiiṉ̃guiahy. Yajxóṉ jiaanc̈h tehm̱ miaaxhuunghajty. Cabä Moisés yhøxtsehṉä nebiä gobiernä hänajty tøø jia haneꞌemiän. Yuꞌuc̈hä Moisés yaghijtä tägøøgpoꞌo tøgooty.
20 Nesse tempo nasceu Moisés, e era mui formoso, e foi criado três meses em casa de seu pai.
21 Coo Moisés hänajty hoy yuꞌuc̈h quiaꞌa hidaaṉnä, mänitä gobiernä tioꞌoxyhuungä Moisés yohbiaaty. Mänit yajtsoocy nebiä hamdsoo huungän.
21 Sendo ele enjeitado, a filha de Faraó o recolheu e o criou como seu próprio filho.
22 Coo Moisés miøjjøøyy, mänitä cuhdujt cøx̱iä yajwiinhixøøyyä nebiä egipcioshajxy hänajty quiuhdujthatiän. Jaanc̈h tehm̱ jiajp jaduhṉ piädsøøm̱y. Jaanc̈h tehm̱ yajxóṉ hänajty quiapxy miädiaꞌagy nebiä jajp nebiä najuøøbiän. Jaanc̈h tehm̱ yhoy hänajty miähaneꞌemy.
22 Assim Moisés foi instruído em toda a sabedoria dos egípcios, e era poderoso em palavras e obras.
23 ’Coo Moisés jiumøjt juxychäguiꞌx yhabejty, mänit wyiinmaadiaacy coo jaꞌa miägunaax̱ nøcxy quiuhixaꞌañ.
23 Ora, quando ele completou quarenta anos, veio-lhe ao coração visitar seus irmãos, os filhos de Israel.
24 Jim̱ä Moisés jaꞌa miägunaax̱ hänajty tuꞌug chaac̈htiuñii jaꞌa egipcio‑jäyáꞌayäm. Coo Moisés jaduhṉ yhijxy, mänitä miägunaax̱ ñäwaaṉ̃. Mänitä egipcio‑jäyaꞌay yaghoꞌcy, jaꞌa hänajty mädsaac̈htiuum̱bä.
24 E vendo um deles sofrer injustamente, defendeu-o, e vingou o oprimido, matando o egípcio.
25 Paadiä Moisés jaduhṉ jiatcøøyy, jaduhṉ hänajty tiajy miay coo miägunaax̱hajxy hänajty tøø miäbøcy coo Moisés hänajty tøø wyiinguexyii jaꞌa Diósäm coo miägunaax̱ jaduhṉ yajnähwáꞌadsät. Pero cab hajxy jaduhṉ ñäꞌä mäbøjcy.
25 Cuidava que seus irmãos entenderiam que por mão dele Deus lhes havia de dar a liberdade; mas eles não entenderam.
26 Cujaboom, jim̱ä israelitahajxy hänajty nämetsc ñiguioxyii. Coo Moisés jaduhṉ yhijxy, mänit jia mänaaṉ̃ coo hajxy ñiyhøxmadsǿøjät. Mänit miänaaṉ̃: “Mäguꞌughajpädøjc, jueꞌe mijts jaduhṉ, mduꞌugcunaax̱ mijts jaduhṉ. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy jaduhṉ mniguioxǿøjät.”
26 No dia seguinte apareceu-lhes quando brigavam, e quis levá-los à paz, dizendo: Homens, sois irmãos; por que vos maltratais um ao outro?
27 Mänitä Moisés yhøxjahm̱ä tuꞌjäyaꞌay, jaꞌa hänajty mäjädaꞌagaam̱bä. Mänitä Moisés ñämaayyä: “Pøṉ miic̈h tøø xpiädaꞌagy coo højts miic̈h xyhanéꞌemät.
27 Mas o que fazia injustiça ao seu próximo o repeliu, dizendo: Quem te constituiu senhor e juiz sobre nós?
28 Nej, jaduhṉ miic̈h mdaj mmaabiä cooc̈h miic̈h xyaghoꞌogaam̱bä nej miic̈hä egipcio‑jäyaꞌay häxøøyy myaghoꞌquiän.”
28 Acaso queres tu matar-me como ontem mataste o egípcio?
29 Coo Moisés jaduhṉ miädooyy, mänit piäyøꞌcy. Mänit jim̱ ñøcxy jäguem̱ maa naax̱ hänajty xiøhatiän Madián. Mänit jim̱ tiägøøyy hadsänaabiä. Mänitä jäyaꞌay wyiingpøjcy. Mänitä huung hajxy metsc piaaty.
29 A esta palavra fugiu Moisés, e tornou-se peregrino na terra de Madiã, onde gerou dois filhos.
30 ’Coo Moisés hänajty jim̱ tøø yhijnä Madián juxychäguiꞌxjumøjt, mänit jim̱ tiägøøyy wädijpä pactuum, jim̱ mädøyyä maa jaꞌa tuṉ hänajty xiøhatiän Sinaí. Mänitä Moisés yhijxy coo jaꞌa wädsats hänajty tioy. Mänitä Diosmoonsä tuꞌug ñäguehx̱tøøꞌxy jøønhaajiooty. Tsajpootyp hänajty tøø chooñ.
30 E passados mais quarenta anos, apareceu-lhe um anjo no deserto do monte Sinai, numa chama de fogo no meio de uma sarça.
31 Coo jaꞌa Moisés jaduhṉ yhijxy, mänit jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy. Mänitä Dios jaꞌa Moisés ñämaayy:
31 Moisés, vendo isto, admirou-se da visão; e, aproximando-se ele para observar, soou a voz do Senhor:
32 “Høøc̈h Dioshajp. Høøc̈hä Abrahamhajxy jecy xwyiingudsähgøøyy, møødä Isaac, møødä Jacob, jaꞌa miic̈h jecy mhaphajt mdeedyhájtäbä.” Mänitä Moisés tiägøøyy tsäyuubiä. Jaanc̈h tehm̱ chähgøøby hänajty jaduhṉ. Cab hänajty jim̱ ñäꞌägä møjheebaꞌañ maa hänajty miägapxyiijän.
32 Eu sou o deus de teus pais, o Deus de Abraão, de Isaque e de Jacó. E Moisés ficou trêmulo e não ousava olhar.
33 Mänitä Moisés ñämáayyägumbä: “Jeṉ yøꞌø mgøꞌøg. Høøc̈h nwiinduum miic̈h yaa mdänaꞌay.
33 Disse-lhe então o Senhor: Tira as alparcas dos teus pés, porque o lugar em que estás é terra santa.
34 Tøøc̈h nhix̱y cooc̈hä nguꞌughajxy jim̱ jiaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøcy Egipto‑naaxooty. Tøøc̈h nmädoy coo hajxy wyiꞌi jiøꞌøy wyiꞌi xiuuc̈h. Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa ngúꞌughøch nyajnähwaꞌads nyajcuhwaꞌadsaam̱by. Miic̈h jim̱ nguexaam̱by Egipto yajnähwaatspä”, nøm̱ä Dios miänaaṉ̃.
34 Vi, com efeito, a aflição do meu povo no Egito, ouvi os seus gemidos, e desci para livrá-lo. Agora pois vem, e enviar-te-ei ao Egito.
35 Mänitä Esteban jiaac mädiaacy:
35 A este Moisés que eles haviam repelido, dizendo: Quem te constituiu senhor e juiz? a este enviou Deus como senhor e libertador, pela mão do anjo que lhe aparecera na sarça.
36 Mänitä Moisés jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä may yajcähxøꞌcy jim̱ Egipto‑naaxooty. Mänitä miägunaax̱ jim̱ hoy wioobädsøm̱y. Majatiä Moiséshajxy hänajty wiädity, yajcähxøꞌpiä Moisés jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä hänajty, møød jim̱ maa jaꞌa Tsaptsmejjiän, møød jim̱ pactuum. Juxychäguiꞌxjumøjt hajxy jim̱ wiädijty pactuum.
36 Foi este que os conduziu para fora, fazendo prodígios e sinais na terra do Egito, e no Mar Vermelho, e no deserto por quarenta anos.
37 Mänitä Moisés jaꞌa miägunaax̱ ñämaayy: “Nébiøc̈hä Dios tøø xwyiinguex̱iän coo mijts nyajnähwáꞌadsät, jaanä jaduhṉä Dios wiinghänaꞌc wyiinguexaam̱bä, jaꞌa jaac miim̱bä jaꞌa jaac cahbä. Mijtsä mmägunaax̱ jaduhṉ pädsøm̱aam̱b. Nax̱iä miädiaꞌagy hajxy mdehm̱ quiudiúuṉät waam̱baty hänajty miänaꞌanaꞌañ”, nøm̱ä Moisés jecy miänaaṉ̃.
37 Este é o Moisés que disse aos filhos de Israel: Deus vos suscitará dentre vossos irmãos um profeta como eu.
38 Hanäguipxiä Moisés jaꞌa miägunaax̱ jim̱ miøødwädijty pactuum, jaꞌa højts nhaphajt ndeedyhájtäm. Coo hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa tuṉ hänajty xiøhatiän Sinaí, mänitä Diosmoonsä jaꞌa Moisés jim̱ tuꞌug miägapxy, jaꞌa hänajty jim̱ tsohm̱bä tsajpootyp. Mänitä Moisés jaꞌa Diosmädiaꞌagy ñajtscapxøøyyä. Paady jaduhṉ ñajtscapxøøyyä, coo højts jaduhṉ xyajmänähgueegǿøyyämät. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy, cab jaduhṉ mänaaxøø quiuhdägoyyaꞌañ.
38 Este é o que esteve na congregação no deserto, com o anjo que lhe falava no monte Sinai, e com nossos pais, o qual recebeu palavras de vida para vo-las dar;
39 ’Pero cabä Moisés jaꞌa miädiaꞌagy hänajty yajtunáaṉäxä. Jaꞌa højts nhaphajt ndeedyhájtämhajxy hänajty caꞌa cudiunaam̱b. Jaduhṉä jioot hajxy hänajty tøø piädaꞌagy coo hajxy hänajty wyiimbidaꞌañ, coo hajxy hänajty jim̱ ñøcxtägatsaꞌañ Egipto.
39 ao qual os nossos pais não quiseram obedecer, antes o rejeitaram, e em seus corações voltaram ao Egito,
40 Jim̱ä Moisés jaꞌa piuhyaꞌay hänajty tuꞌug xiøhaty Aarón. Coo jaꞌa Moisés hänajty tøø ñøcxy tuṉmøjc, mänitä cuꞌugä Aarón hajxy ñämaayy: “Huuc tuṉä mayhajt, højtsä saandä mejtstägøøg hädiúuṉäc, jaduhṉ højts nwiingudsähgǿꞌøwät. Jeꞌe højts jaduhṉ xwyiinwówäp. Jaꞌa Moisés, jaꞌa højts tøø xwioobädsǿøm̱ämbä jim̱ Egipto‑naaxooty, cab jaduhṉ yajnajuøꞌøy neby jaduhṉ tøø jiaty tøø yhabety”, nøm̱ä Aarón ñämaayyä.
40 dizendo a Arão: Faze-nos deuses que vão adiante de nós; porque a esse Moisés que nos tirou da terra do Egito, não sabemos o que lhe aconteceu.
41 Mänitä saandä hajxy yhädiuuṉ̃ wajhuunghahädiuuṉnax̱y. Mänitä saandä hajxy tiägøøyy wiingudsähgøøbiä. Mänitä animal hajxy tiägøøyy yojxpä jaꞌa saandäcøxpä. Mänitä saandä hajxy wyiinxooṉdaacy, jaꞌa hajxy hänajty hamdsoo tøø yhädiúṉ̃äbä.
41 Fizeram, pois, naqueles dias o bezerro, e ofereceram sacrifício ao ídolo, e se alegravam nas obras das suas mãos.
42 Mänitä Dios jaꞌa tsaanguꞌug piuhwaatsnä. Mänit ñähgueecnä, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa xøø hajxy hänajty tøø tiägøꞌøy wiingudsähgøøbiä møødä poꞌo møødä madsaꞌa. Hix̱, jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa profeta jecy quiujahyyän:
42 Mas Deus se afastou, e os abandonou ao culto das hostes do céu, como está escrito no livro dos profetas: Porventura me oferecestes vítimas e sacrifícios por quarenta anos no deserto, ó casa de Israel?
43 Caj pues, caꞌa yhøøc̈hä.
43 Antes carregastes o tabernáculo de Moloque e a estrela do deus Renfã, figuras que vós fizestes para adorá-las. Desterrar-vos-ei pois, para além da Babilônia.
44 ’Hoorä, mänaa højts nhaphajt ndeedyhájtämhajxy jecy wiäditiän pactuum, carpa‑tøbiaꞌcä Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy. Tsajtøjcä carpa‑tøy hajxy hänajty wiaꞌañ. Hoy ñäꞌä majatiä carpa hajxy hänajty ñäꞌä tøy. Jaduhṉä carpa‑tøy hajxy yhädiuuṉ̃ nebiä Dios jaꞌa Moisés jaꞌa hijxtahṉd jecy yaghijxiän coo jaduhṉ piahädiúnät.
44 Entre os nossos pais no deserto estava o tabernáculo do testemunho, como ordenara aquele que disse a Moisés que o fizesse segundo o modelo que tinha visto;
45 Jaꞌa nhaphajt jaꞌa ndeedyhájtämhajxy, jaꞌa hajxy jaac púhw̱äbä jaac híꞌcäbä, tehṉgahnä cuhdujt hajxy hänajty jiaac panøcxy coo jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy carpa‑tøbiaꞌc. Jaduhṉ hajxy hänajty jiaac paduṉ̃ñä mänaa jaꞌa Josué hajxy jim̱ wioonøcxyiijän wiinghagajpt maa jaꞌa wiingjäyaꞌayhajxy hänajty chänaꞌayän. Coo jaꞌa nhaphajt jaꞌa ndeedyhájtämä naax̱ hajxy ñädägøøyy tsiptuum̱bä, jaꞌa Dioscøxpä hajxy miäjädaacy. Jaꞌa miädsiphajxy, cøjxä ñaax̱ hajxy yhøxpäyøꞌøgy. Y coo jaꞌa David cujecy tiägøøyy gobiernähajpä, jeꞌenä jaꞌa nhaphajt jaꞌa ndeedyhájtämä cuhdujt hajxy hänajty jiaac paduṉ̃ coo jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy carpa‑tøbiaꞌc, jaꞌa hajxy hänajty tøø jiaac tehm̱ piúꞌuyäbä, jaꞌa hajxy hänajty tøø jiaac tehm̱ yhíꞌiguiäbä.
45 o qual nossos pais, tendo-o por sua vez recebido, o levaram sob a direção de Josué, quando entraram na posse da terra das nações que Deus expulsou da presença dos nossos pais, até os dias de Davi,
46 Jaꞌa David, jaanc̈h tehm̱ quiumaabiädsøøm̱ jaayaꞌay maa jaꞌa Diosän. Mänitä David jaꞌa Dios cuhdujt miäyujwaaṉ̃ coo jaꞌa tsajtøjc yhädiúnät maa jaꞌa Jacob yhap yhoc jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ piaꞌyáꞌaxät.
46 que achou graça diante de Deus, e pediu que lhe fosse dado achar habitação para o Deus de Jacó.
47 Caꞌa Diavitä jaꞌa tsajtøjc hädiuuṉ jaꞌa Dioscøxpä. Jaꞌa David jaꞌa yhuung Salomón, jeꞌedsä tsajtøjc jaanc̈h hädiuuṉ.
47 Entretanto foi Salomão quem lhe edificou uma casa;
48 Pero jaꞌa Dios tsajpootypä, cab jaduhṉ tiehm̱ yhity tsajtøgooty, jaꞌa jäyaꞌayhajxy yhädiuum̱biä. Jaduhṉä profeta tuꞌug jecy quiujahy coogä Dios miänaaṉ̃:
48 mas o Altíssimo não habita em templos feitos por mãos de homens, como diz o profeta:
49 Høøc̈h Dioshajp. Yaac̈h nhäñaꞌay tsajpootyp.
49 O céu é meu trono, e a terra o escabelo dos meus pés. Que casa me edificareis, diz o Senhor, ou qual o lugar do meu repouso?
50 Haa caꞌa, høøc̈h cøx̱iä tøø nhuuc hädiuum̱bä mäduhṉ̃tiä yaa tsajpootypä møød jiiby naax̱wiin,
50 Não fez, porventura, a minha mão todas estas coisas?
51 Mänitä Esteban jiaac miänaaṉ̃:
51 Homens de dura cerviz, e incircuncisos de coração e ouvido, vós sempre resistis ao Espírito Santo; como o fizeram os vossos pais, assim também vós.
52 Jaꞌa mijtsä mhapä mdeedyhajxy jaꞌa jecypiä haampiä, quiøx̱y jaamduuṉ quiøx̱y tsaac̈htiuuṉ jaꞌa profetadøjc hajxy jecy, jaꞌa Dios hänajty tøø wyiinguéx̱iäbä coo jaꞌa mädiaꞌagy hajxy yajwáꞌxät coogä Dios jaꞌa yHuung hänajty yaa quiexaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa pojpä cädieey caꞌa møødpä. Høxtä yaghoꞌcä jaꞌa profetadøjc‑hajxy jaduhṉ. Y coo jaꞌa Dios yHuung yaa jiaanc̈h cädaacy, mänit mijts mgøꞌøyejcy coo yaghoꞌogǿøjät.
52 A qual dos profetas não perseguiram vossos pais? Até mataram os que dantes anunciaram a vinda do Justo, do qual vós agora vos tornastes traidores e homicidas,
53 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Moisés cuhdujt jecy miooyy, jaꞌa Diosmoonsä jaꞌa Moisés najtscapxøøyyä, jaꞌa jim̱ tsohm̱bä tsajpootyp, mänit mijtsä mhapä mdeedy jaꞌa cuhdujt hajxy jaduhṉ mioodiägajtsä. Hoyyä Diosmoonsä jaꞌa cuhdujt hajxy jia yejcy, cab hajxy jaduhṉ mgudiuṉ̃ ―nøm̱ä Esteban miädiaacpädøøyy.
53 vós, que recebestes a lei por ordenação dos anjos, e não a guardastes.
54 Coo jaꞌa teedywiindsøṉhajxy jaduhṉ miädooyy nebiä Esteban hänajty miädiaꞌaguiän, mänitä Esteban hajxy jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ miäjootmaꞌty. Høxtä tøøtscädajp hajxy hänajty.
54 Ouvindo eles isto, enfureciam-se em seus corações, e rangiam os dentes contra Estêvão.
55 Pero cabä Esteban jaduhṉ ñäꞌä møjpädaacy. Hix̱, miøødhajpiä Esteban jaꞌa Dioshespíritu hänajty. Mänitä Esteban yuugheeꞌpy tsajpootyp. Mänit jaduhṉ yhijxy coo jim̱ jiaanc̈h tehm̱ yajxoṉä maa jaꞌa Dios yhäñaꞌayän. Mänitä Jesús jaduhṉ yhíjxäbä coo jim̱ yhäñaabiä maa jaꞌa Dios ñähmøjcän yhahooyhaamby.
55 Mas ele, cheio do Espírito Santo, fitando os olhos no céu, viu a glória de Deus, e Jesus em pé à direita de Deus,
56 Mänitä Esteban miänaaṉ̃:
56 e disse: Eis que vejo os céus abertos, e o Filho do homem em pé à direita de Deus.
57 Mäduhṉ̃tiä jäyaꞌayhajxy hänajty yhamädoow̱hity, mänit hajxy ñidiaatsmoꞌxä; haa caꞌa, cab hajxy hänajty tehṉgahnä miädow̱aaṉnä nebiatiä Esteban hänajty miädiaꞌagy. Mänit hajxy tiägøøyy yaax̱pä jojpä møcjaty. Mänitä Esteban yajmujcä.
57 Então eles gritaram com grande voz, taparam os ouvidos, e arremeteram unânimes contra ele
58 Mänit yajnøcxä cajptpaꞌa hadsip. Jaꞌa hänaꞌcä Esteban hajxy hänajty tøø ñähwaam̱bétiäbä, mänitä jiocxwit hajxy nägøx̱iä yhøxchijy. Jim̱ä høxcujc‑hänaꞌc hänajty tuꞌug piadänaꞌay, jaꞌa hänajty xøhajpä Saulo. Mänitä Saulo ñämaayyä coo jaꞌa jiocxwithajxy cwieendähájtäxät. Mänitä Esteban tiägøøyyä caꞌadshóꞌcäbä.
58 e, lançando-o fora da cidade, o apedrejavam. E as testemunhas depuseram as suas vestes aos pés de um mancebo chamado Saulo.
59 Jim̱ä Esteban hänajty quiaꞌadshoꞌogyii, mänit tiägøøyy Diospaꞌyaax̱pä. Mänit miänaaṉ̃:
59 Apedrejavam, pois, a Estêvão que orando, dizia: Senhor Jesus, recebe o meu espírito.
60 Mänitä Esteban jyijcädaacy. Mänit møc yaax̱y:
60 E pondo-se de joelhos, clamou com grande voz: Senhor, não lhes imputes este pecado. Tendo dito isto, adormeceu. E Saulo consentia na sua morte.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.