Atos 10
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs AAI
1 Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug chänaꞌay Cesarea, jaꞌa hänajty xøhajpä Cornelio. Soldado‑wiindsǿṉ hänajty tiuum̱by. Italia jaꞌa soldadohajxy hänajty chooñ. Nämayyä soldadohajxy hänajty jim̱ yhity Cesarea.
1 Caesarea imaim orot wabin Cornelius Rome baiyowayah hai orot ukwarin baiyow ana kou’ay wabin Italian Regiment.
2 Hoyyä Cornelio jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy møødä yhuung møødä tioꞌoxy. Hojiootä Cornelio hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøød. Nax̱iä judíoshajxy hänajty piuhbedyii xädøꞌøñhaam, jaꞌa hajxy hänajty häyoobä. Jabom̱‑jabom̱ä Cornelio hänajty Dyiospaꞌyaꞌaxy.
2 Cornelius i God ana orot ta, i ana nibur tutufin etei God hikwakwafir, baibais gagamin maiyow yababan wairafih bitih, naatu mar etei God isan yoyoyoban. Cornelius eyoyoyoban|alt="Cornelius praying" src="cn01943B.tif" size="col" loc="Act 10.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.2"
3 Mänacyxiøø hänajty jaduhṉ, jim̱ä Cornelio hänajty tiuṉ̃ xiajy tøgooty, mänitä Diosmoonsä tuꞌug ñäguehx̱tøøꞌxy maa Cornelio hänajtiän. Tsajpootyp jaꞌa Diosmoonsä hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Mänitä Diosmoonsä jaꞌa Cornelio ñämaayy:
3 Veya ta rabirab three korok na’atube matan hibora’ah God ana tounamatar na run wabin su’ub eo, “Cornelius!”
4 Coo jaꞌa Cornelio jaꞌa Diosmoonsä jaduhṉ yhijxy, chähgøøyy jaduhṉ. Jejcy‑juøøby miäheeꞌpnaayy. Mänit miäyajtøøyy:
4 Cornelius matan takiyat itinkikin erebirubir auman eo, “Regah abisa kukokok?”
5 — ausente —
5 Imih boun orot afa iniyafarih hinan Joppa orot Simon, wabin ta Peter, i hinanawiy bairi hinan.
6 — ausente —
6 Simon bobaituw kanabihimaim sawar yumatah ta ta sakirayan i ana baremaim bairi tema’am, ana bar tor rewan ebatabat.”
7 Coo jaꞌa Diosmoonsä wyiimbijnä, mänitä Cornelio jaꞌa mioonsä metsc quiuyaaxøøyy møødä soldado tuꞌug. Dioswiingudsähgøøbiä soldado hänajty. Miøødnijiootpáatäbä Cornelio jaꞌa soldado hänajty.
7 Basit tounamatar hairi hio inan ufut, Cornelius ana bowayah orot rou’ab naatu baiyowayah orot ta’imon e’af ayuwih. Iti baiyowayan orot auman i God ana orot, Cornelius biyan ana tafafarayan orot.
8 Mänitä Cornelio quiøx̱y yajmøødmädiaacy waam̱baty hänajty tøø ñämaꞌayii jaꞌa Diosmóonsäm. Mänitä Cornelio jaꞌa mioonsä jim̱ quiejxy Jope nädägøøg møødä soldado.
8 Sawar etei himamatar na’atube hai tur eowen, basit iyafarih hin Joppa hitit.
9 Cujaboom cujyxiøø, jim̱ hajxy hänajty tiuꞌuyoꞌoyñä. Ja ween hajxy hänajty jim̱ quiaꞌa mech Jope. Y jaꞌa Pedro, mänit jim̱ wyiimbejty tøjnähgøxp Diospaꞌyaax̱pä.
9 Mar to orot efamaim hina Joppa hibiyubin auman, Peter auyit yen in bar tafan yoyoban isan.
10 Jaanc̈h tehm̱ yähóꞌcäbä Pedro hänajty. Jaguiay hänajty jeꞌeduhṉ. Jim̱ä quiay hänajty yaghoyǿøyyäxä. Mänit jaduhṉ wyiinhijxy
10 Basit bayumih morob ana kok i bay taa, bay hibogaigiwas bifotamih i matan taratan.
11 coo jaꞌa tsajt hänajty tøø yhawaꞌac̈h. Mänit jaduhṉ yhijxy coo tii jaduhṉ quiuhdøøñaxyii nebiä poobwit crutypän. Mädaax̱c‑hitä poobwit hänajty xiojtsøꞌøguiä. Jaduhṉ hänajty miänooṉnaꞌay.
11 Mar botawiy naatu sawar ta rar gagamin na’atube umasusun kwafe’en hikuhamihamiy re me yan titit itin.
12 Madiuꞌu animalhajxy hänajty jim̱ quiähxøꞌøgy poobwittøguiøxp, møødä hamädaax̱tecypiähajxy, møødä tsahṉ̃dy, møødä muuxy.
12 Nati wanawanan for yumatah ta ta, kok uma’ar, gabunam, naatu kutor mamu. Peter matan hibora’ah masanuw kakafih biyah gubagug auman itah|alt="Peter’s vision" src="cn01945B.tif" size="col" loc="Act 10.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.12"
13 Mänitä Dios jaꞌa Pedro ñämaayy:
13 Orot fanan nowar eo, “Peter kumisir iti sawar kurouw ku’aa.”
14 Mänitä Pedro yhadsooyy:
14 Baise Peter iya’afut eo, “Men karam Regah, ayu men kafai sawar iti na’atube karitanih eregubagub auman aa’umih.”
15 Mänitä Pedro ñämáayyägumbä:
15 Orot fanan iban bairou’abin e’af maiye, “Sawar abisa God eorereb gewasin rarouw men o a notamaim kakafin inarouw inao.”
16 Tägøøghoocä Pedro jaduhṉ miägapxä, mänit yhijxy coo jaꞌa poobwit chajpéjcumbä tsajpootyp.
16 Sawar iti na’atube mar tounu matar, imaibo naniyan meyemeye sawar matabir maiye yen mar run.
17 Wyiꞌi tiajpy wyiꞌi miaabiä Pedro hänajty tiiguiøxpä hänajty jaduhṉ coo tøø wyiinhix̱y. Y jaꞌa Cornelio quiugapxyhajxy, tøø jaꞌa Simón jaꞌa tiøjc hajxy hänajty piáatänä.
17 Peter matan hibora’ah sawar iti i’itin anayabin so’ob isan kasiy ma binotanot, orot Cornelius iyafarih hinan bar hitita’ur hina fur awan hibat.
18 Mänit hajxy møc quiugapxøøyy pø jiibiä Simón Pedro jiaanc̈h hity.
18 Hi’afariy hibatiyih hio, “Orot wabin Simon Peter iti a baremaim ema’am?”
19 Y jaꞌa Pedro, jeꞌenä hänajty wyiꞌi tiajy wyiꞌi miay tiiguiøxpä hänajty jaduhṉ coo tøø wyiinhix̱y. Mänitä Dioshespíritu jaꞌa Pedro ñämaayy:
19 Peter matan hibobora’ah isan boro’ika ma binotanot, Anun Kakafiyin iu eo, “Simon, orot nah tounu o tenunuwihi.
20 Mänac, nøcx yøꞌø hänaꞌc yajtøjtägøꞌøw. Hoy jaduhṉ coo mbanǿcxät coo hajxy hänajty wyiimbidaꞌañ. Hix̱, høøc̈h yøꞌø hänaꞌc jaduhṉ tøø nguex̱y coo miic̈h jaduhṉ xwioonǿcxät maa jaꞌa quiajpthajxiän.
20 Imih kumisir kura’iy bar baban, men a inakutan baise bairi kwanan, anayabin ayu aiyafarih hina.”
21 Mänitä Pedro jiaanc̈h mänajcy. Mänitä Pedro jaꞌa hänaꞌc nädägøøgpä ñämaayy:
21 Peter misir ra’iy naatu iuwih eo, “Ayu orotoban iti kwa ayu kwanunuwuhu, kwa a’an aisim kwana?”
22 Mänit hajxy yhadsooyy:
22 Hiya’afut hio, “Aki i baiyowayan orot ukwarin wabin Cornelius iyafari ana. Iti orot ana yawas i gewasin, naatu God ebibiruw, Jew sabuw etei iti orot i tekakakafiy. Tounamatar kakafiyin iu, o tifefeyani itan ana bar, saise o abisa itao’o i tanowar isan.”
23 Mänitä Pedro jaꞌa hänaꞌc nädägøøgpä ñämaayy coo hajxy tiøjtägǿꞌøwät, møød coo hajxy jim̱ miejtstáꞌagät. Cujaboom hajxy wyiimbijnä näguipxy møødä Pedro. Näjeꞌe jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy pianøcxpä, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Jope.
23 Basit Peter nah tounu buwih bar hirun bairi fai ta’imon hi’in.
24 Cumaax̱c hajxy jim̱ miejch Cesarea. Jim̱ä Cornelio hänajty yhahix̱y, møødä jiujy møødä miäguꞌug, møødä miäguꞌughajpähajxy.
24 Veya baitonin hina Caesarea hitit. Cornelius i ma matan ef i’itin, taintuwan afa e’af ayuwih hina ana baremaim bairi hima Peter hikakaif.
25 Coo jaꞌa Pedro jim̱ miejch maa jaꞌa Cornelio tiøjcän, mänitä Cornelio jaꞌa Pedro yajpooꞌxy. Mänitä Cornelio jaꞌa Pedro wyiinjijcädaacy. Wyiingudsähgøꞌøwaam̱biä Cornelio jaꞌa Pedro hänajty jaduhṉ.
25 Peter na bar rur ana maramaim, Cornelius nanamaim sun yowen kwafir re.
26 Mänitä Pedro jaꞌa Cornelio ñämaayy:
26 Baise Peter imisiruw eo, “Kumisir ayu i orot o na’atube.”
27 Mänitä Cornelio jiaanc̈h tänaayyøꞌcy. Mänit hajxy paquiä miädiaacy. Mänit hajxy tiøjtägøøyy maa jaꞌa Cornelio miäguꞌughajpähajxy hänajty nämay tøø yhamugøꞌøyän.
27 Peter tur busuruf auman Cornelius hairi hirun hin bar wanawanan hitit naatu sabuw kou’ay gagamin na’in hima’am kouh yen.
28 Mänitä Pedro miänaaṉ̃:
28 Iuwih eo, “Kwa etei kwaso’ob Jew hai ofafar men ebibasit boro Ufun Sabuw atinanawani bairi tatitayo’ay. Baise God i’obaiyu aitin ayu men orot ta biyan karitanin o gubagub anarouw anao.
29 Paady, cooc̈hä Cornelio tøø xyajmøjyaꞌaxyii, páadyhøch jaduhṉ tøø ngaꞌa mänaꞌañ cooc̈h hänajty ngaꞌa minaꞌañ. Huuc tuṉä mayhajt, høøc̈h huuc hawáaṉäc tiic̈h jaduhṉ coo tøø xyajmøjyaꞌaxyii.
29 Imih ayu isou tur kwabiyafar, ayu men erekwahir auman anamih. Ayu kwa abibatiy, aisim ayu isou tur kwaiyafar ana?”
30 Mänitä Cornelio yhadsooyy:
30 Cornelius iya’afut eo, “Veya kwafe’en na’atube sawaraka, veya three korok na’atube rabirab au baremaim ayoyoyoban, naniyan meyemeye orot ana faifuw kwes nau’umaim bat eo,
31 Mänítøch xñämaayy: “Cornelio, tøø miic̈hä Dios xmiädoy coo jaduhṉ jabom̱‑jabom̱ mbaꞌyaꞌaxy. Xquiumaaby miic̈hä Dios jaduhṉ coo miic̈hä häyoobädøjc mnäxuuc̈h.
31 ‘Cornelius, ayoyoban God nowar naatu a siwar sabuw yababan wairafih ibitih imaim ana not kusib.
32 Capxyñäguex̱ jaꞌa Simón Pedro jim̱ Jope coo ween yaa myiṉ̃. Jim̱ jaduhṉ yhahäñaꞌay maa jaꞌa craa Simónhajpä tiøjcän, jaꞌa wajhacyajtøøtspä. Mejypiaꞌa mädøyyä chänaꞌay. Coo jaꞌa Simón Pedro yaa miédsät, mänit miic̈h jaduhṉ xmiøødmädiaꞌagaꞌañ.”
32 ‘Orot ta kwiyafar en Joppa imaim orot wabin Simon wabin ta Peter i Simon bobaituw kanabihimaim sawar ta ta sakirayan ana bar tor rewanamaim ema’am biyan etit.’
33 Mänítøch hänaꞌc jim̱ njaanc̈h quejxy coo miic̈h nøcxy xwioy. Hoy jaduhṉ coo tøø mmiṉ̃. Paady højts yaa tøø nhamugøꞌøy coo højts miic̈h mgapxy mmädiaꞌagy nhamädoow̱hidáaṉäm nebiaty miic̈hä Dios tøø xñajtscapxøøyyän coo højts jaduhṉ xyajmøødmädiaactägátsät. Xyhijxp højtsä Dios jaduhṉ coo højts hamuumduꞌjoot nmäbøgaꞌañ ―nøm̱ä Pedro ñämaayyä.
33 Imih o isa tur saisewat aiyafar, naatu gewasin maiyow o ina itit, naatu aki etei God nanamaim Regah sawar etei eo biyuni nowaramih ama akakaif.”
34 Mänitä Pedro tiägøøyy mädiaacpä:
34 Imaibo Peter busuruf binan eo, “Ayu bounabo aso’ob, God men orot babin ta’imon itin yan ebaibimih.
35 Pønjatiä Dios jaduhṉ wiingudsähgøøby hamuumduꞌjoot, pønjaty hojioot møød, jeꞌedsä Dios quiumaaby, homiädyii cajptä hajxy jia tsooñ.
35 Baise orot menan ta ta iyab i tibibiruw naatu abisa gewasin tisisinaf.
36 — ausente —
36 Tur God iyafar na Israel biyah titit i etei kwaso’ob, iti tur gewasin i tufuw Jesu Keriso wanawanamaim ema’am. It etei ata Regah.
37 — ausente —
37 Naatu kwaso’ob sawar abisa Judea wanawanan mamatar, John bapataito isan bibinan ufunamaim iti sawar i Galilee imaim busuruf.
38 Nazaret jaꞌa Jesús hänajty chooñ. Mänitä Dios jaꞌa Jesús jaꞌa yhEspíritu miooyy møødä mäjaa. Jaduhṉä Jesús wyiinguejxä coo wiädítät mayhajtuum̱bä. Pønjaty hänajty pǿjcäp, yajpaꞌamnájxäp hajxy hänajty. Pønjatiä haxøøgpä caꞌa hoybä hänajty møød, yajnähwáatsäp hajxy hänajty. Puhbéjtäbä Jesús hänajty jaꞌa Diósäm.
38 Mi’itube Anun Kakafiyinamaim God Jesu Nazareth matuwan tafan eof nowah naatu fair tafan bisuwai i kwaso’ob. Naatu ana bowabow mi’itube run tit bow yawas gewasin sinaf, sabuw iyab afiy hai fairamaim hima’am etei biyawasih auman i kwaso’ob, anayabin God i hairi hima’am.
39 Højts, hamdsoo højts nhijxy tijatiä Jesús jim̱ tiuuṉ Judea‑naaxooty møød jim̱ Jerusalén. Paady højtsä tøyhajt nmøødä coo tiøyyä. Mänitä Jesús miøjpahbejtä cruzcøxp. Jaduhṉ yhoꞌcy.
39 Sawar abisa Jew hai me yan naatu Jerusalemamaim sisinaf etei i aki a’itah sif arurubon. Naatu onaf afe’enamaim hikubar momorob auman i aki aso’ob.
40 — ausente —
40 Baise veya tounu ufunamaim God morobone bora’ah maiye naatu iwa’an tit irerereb sabuw hi’itin.
41 — ausente —
41 Men sabuw etei hi’itin, baise sabuw iyab God rurubinihiwat, nati i aki iyab morobone mimisir maiye ufunamaim bairi a’aa atomatomawat.
42 Mänit højtsä Jesús xwyiinguejxy coo højtsä Diosmädiaꞌagy nøcxy nyajwaꞌxy wiinduhm̱yhagajpt jaꞌa Jesúscøxpä, coo jaꞌa Dios jaꞌa Jesús tøø piädaꞌagy coo jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä yajtøyhajtyegǿøjät, yhoꞌoguiä, jiujyquiä.
42 Naatu eobaiyuni tur gewasin sabuw etei isah ana binan hai tur ana’owen Jesu i God Rubin sabuw yawayawasih naatu murumurubih baibabatiyih isan.
43 Jaduhṉä profetadøjc‑hajxy jecy quiujahy coogä jäyaꞌayä piojpä quiädieey hajxy yajnähwaꞌac̈h yajcuhwaꞌac̈hii, pønjatiä Jesús jaꞌa miädiaꞌagy mäbǿjcäp.
43 Dinab orot etei isan hibinan hio sabuw iyab i wabinamaim hinabitumatum boro hai bowabow kakafih nanotawiyen.”
44 Cahnä jaꞌa Pedro hänajty miädiaacpädøꞌøyñä, mänit hajxy nägøx̱iä yhadägøøyy jioottägøøyyä jaꞌa Dioshespíritäm, pønjatiä Pedro jaꞌa miädiaꞌagy hänajty hamädoow̱híjtäp.
44 Peter iti na’atube bat eo inan wanawanan Anun Kakafiyin ra’iy sabuw iyab hima tur hinonowar tar gabuwih.
45 Y jaꞌa judíoshajxy, jaꞌa Pedro hajxy hänajty tøø piamec̈híijäbä, jaꞌa hajxy hänajty mäbøjpä, coo hajxy jaduhṉ yhijxy coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíoshajpä yhadägøøyy jioottägøøyyä, mänit hajxy jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy.
45 Jew baitumatumayah afa Peter bairi Joppa’ane hinan hifofofor men kafaita. God ana usar Anun Kakafiyin Ufun Sabuw auman tafahimaim isuwai re’ere isan.
46 Hix̱, miädoow̱ jaꞌa judíoshajxy jaduhṉ coo jaꞌa caꞌa judíospähajxy hänajty wiinghayuuc miädiaꞌagy. Jaduhṉä Dios hajxy hänajty quiapxpaady coo miøjjä coo jiaanc̈hä.
46 Naatu sabuw menah botabir tur ta ta hio God hibora’ara’ah.
47 Mänitä Pedro jaꞌa judíos ñämaayy:
47 “Iti sabuw boro yait harewamaim bapataito bain isan na’otanih? Anayabin Anun Kakafiyin it tabaib na’atube i auman hibaika.
48 Mänitä Pedro jaꞌa jäyaꞌay caꞌa judíospä jiaanc̈h nämaayy coo hajxy ñäbétät jaꞌa Jesucristocøxpä. Mänit hajxy hoy jiaanc̈h näbety. Mänitä Cornelio jaꞌa Pedro ñämaayy coo Pedro jim̱ jiaac hídät mejtsxøø tägøøgxøø maa jaꞌa Cornelio tiøjcän.
48 Basit iuwih Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibai, naatu Peter veya bai’ab na’atube bairi ma isan hifefeyan nati’imaim bairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.