Mateus 19
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NTLH
1 Mänitä Jesús jim̱ chohṉ̃ Galilea. Mänit jim̱ ñøcxy Judeanaaxooty. Jím̱äts jeꞌe Jordánmøjnøøhawiimb maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän.
1 Depois de dizer isso, Jesus saiu da Galileia e foi para a região da Judeia que fica no lado leste do rio Jordão.
2 Mänitä jäyaꞌayhajxy may piaduꞌubøjcy. Mänit hajxy yajmøcpøjcä jaꞌa Jesúsäm.
2 Uma grande multidão o seguiu, e ali ele curou os doentes.
3 Mänitä Jesús ñämejtsä jaꞌa fariseoshajxy näjeꞌebä. Mänitä Jesús hajxy miäyajtøøyy: ―Nej, hoy jaduhṉ coo jäyaꞌay jaꞌa tioꞌoxiøjc näꞌä nägoobä yhøxmádsädä. Paady hajxy jaduhṉ miänaaṉ̃, jia jøjcapxøꞌøwaaṉ jaꞌa Jesús hajxy jaduhṉ.
3 Alguns fariseus chegaram perto dele e, querendo conseguir alguma prova contra ele, perguntaram: — Será que pela nossa
4 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Nej, cajnä jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mgapxyñä. Jiiby jaduhṉ myiṉ̃ coo jaꞌa Dios jäyaꞌay jecy quiunuuꞌxy yaꞌadioꞌoxy.
4 Jesus respondeu:
5 Paadiä yaꞌadiøjc jaꞌa tiaj jaꞌa tieedy hajxy ñähgueecnä, coo jaꞌa toꞌoxiøjc hajxy wyiingpøjnä. Nämetsc hajxy jaduhṉ ñimiøødtsänaꞌawáaṉänä.
5 E Deus disse: “Por isso o homem deixa o seu pai e a sua mãe para se unir com a sua mulher, e os dois se tornam uma só pessoa.”
6 Jaduhṉ hajxy yhidaaṉnä nebiä tuꞌqueꞌexpän. Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy myajniyhøxmadsǿøjät pønjaty jaꞌa Dios jaduhṉ tøø quiunuuꞌxy coo hajxy ñimiøødtsänaꞌawǿøjät ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
6 Assim já não são duas pessoas, mas uma só. Portanto, que ninguém separe o que Deus uniu.
7 Mänitä Jesús hajxy miäyajtǿøgumbä: ―Tii jaꞌa Moisés jaduhṉ coo miänaaṉ̃ coo jaꞌa toꞌoxiøjc yhøxmadsǿøjät cuhdujthaam.
7 Os fariseus perguntaram: — Nesse caso, por que é que Moisés permitiu ao homem mandar a sua esposa embora se der a ela um documento de divórcio?
8 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Coo jaꞌa mgopc‑hajxy jaduhṉ wyiꞌi xiex̱ä, paadiä Moisés hajxy jaduhṉ xquiuhdujtmooyy coo jaꞌa mdoꞌoxiøjc hajxy mhøxmádsät. Pero cabä Dios jaduhṉ quiunuuꞌxy.
8 Jesus respondeu:
9 Cab jaduhṉ yhoyyä coo wiingtoꞌoxiøjc mwiingpøjtägátsät, pø näꞌä nägoobä jaꞌa mdoꞌoxiøjc hänajty tøø mhøxmach. Ni jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo høxmachtioꞌoxiøjc mwiingpǿgät.
9 Portanto, eu afirmo a vocês o seguinte: o homem que mandar a sua esposa embora, a não ser em caso de adultério, se tornará adúltero se casar com outra mulher.
10 Mänitä Jesús ñämaayyä jaꞌa miäguꞌughajpähajxy: ―Maas hoyyädaꞌa jaduhṉ coo mgaꞌa näꞌägädä pǿgät.
10 Os discípulos de Jesus disseram: — Se é esta a situação entre o homem e a sua esposa, então é melhor não casar.
11 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Cab hajxy nägøx̱iä wyiinjuøꞌøwaꞌañ hädaaduhm̱bä. Jayooyyä hajxy jaduhṉ wyiinjuøꞌøwaꞌañ pønjaty jaꞌa Dios jaduhṉ tøø yajwiinjuøꞌøy.
11 Jesus respondeu:
12 Näjeꞌe jaꞌa yaꞌadiøjc‑hajxy maꞌad myiṉ̃guiaꞌay; paady hajxy quiaꞌa ñibiøgyii. Näjeꞌe hajxy yajtsucy. Coo jaꞌa Dios hajxy wyiingudsähgøꞌøwaꞌañ, paady hajxy näjeꞌe quiaꞌa nibiøgyii. Pøṉ jaduhṉ meeꞌxtugaam̱b, ween mieeꞌxtucy.
12 Pois há razões diferentes que tornam alguns homens incapazes para o casamento: uns, porque nasceram assim; outros, porque foram castrados; e outros ainda não casam por causa do
13 Mänitä pigänaꞌc‑hajxy näjeꞌe wioomejtsä maa jaꞌa Jesús wyiinduumän nebiä Jesús jaꞌa hoyhajt jaduhṉ mióꞌowät. Pero cabä Jesús jaꞌa miäguꞌughajpähajxy jaduhṉ yhojiäwøøyy. Mänit hajxy yhojjä, jaꞌa pigänaꞌc hajxy hänajty tøø wiooméchäbä.
13 Depois disso, algumas pessoas levaram as suas crianças para Jesus pôr as mãos sobre elas e orar, mas os discípulos repreenderam as pessoas que fizeram isso.
14 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Caj, wéenhøch jaꞌa pigänaꞌc‑hajxy xñämech. Caꞌa hajxy mhojy. Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ mmäbǿgät nebiä pigänaꞌc‑hajxy miäbøquiän, mänitä Dios hajxy jaduhṉ xyhuunghádät.
14 Aí ele disse:
15 Coo jaꞌa Jesús jaꞌa pigänaꞌc‑hajxy hänajty tøø mioꞌoy jaꞌa hoyhajt, mänit jim̱ chohṉ̃.
15 Então Jesus pôs as mãos sobre elas e foi embora.
16 Mänitä Jesús jäyaꞌay tuꞌug ñämejtsä. Mänit miäyajtøøw̱ä: ―Wiindsǿṉ, tii hóybøch ndúnäp nébiøch njugyhádat cøjxtaꞌaxiøø nebiä Dios jiugyhatian.
16 Certa vez um homem chegou perto de Jesus e perguntou: — Mestre, o que devo fazer de bom para conseguir a vida eterna?
17 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Tiic̈h jaꞌa hoybä coo xmiäyajtøy. Caj pøṉ jaduhṉ yhoyyä; jagooyyä Dios jaduhṉ yhoyyä. Pø chojpy jaꞌa mjoot jaduhṉ coo mjugyhádat cøjxtaꞌaxiøø nebiä Dios jiugyhatian, mgudiúnäp jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ.
17 Jesus respondeu:
18 Mänitä craa miänaaṉ̃: ―Mädyiibä. Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Caj mjäyaꞌay‑yaghóꞌogät; caj mméedsät; caj pøṉ mnähøønǿꞌøwät;
18 — Que mandamentos? — perguntou ele. Jesus respondeu:
19 mwiingudsähgǿꞌøwäp jaꞌa mdaj jaꞌa mdeedy; mmøødnijiootpaadǿøjäp jaꞌa mmäjøøn jaꞌa mmädøjc hamuumduꞌjoot.
19 respeite o seu pai e a sua mãe e ame os outros como você ama a você mesmo.”
20 Mänitä craa miänaaṉ̃: ―Tøøc̈h jaduhṉ ngøx̱y cudiuṉ̃. Múutsnøch hänajty cooc̈h jaduhṉ ngudiuuṉdsohṉ̃. Tijátyhøch jaduhṉ ngaꞌa cudiuum̱yñä.
20 — Eu tenho obedecido a todos esses mandamentos! — respondeu o moço. — O que mais me falta fazer?
21 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Pø mjaanc̈h cudiunaam̱by hoy yajxóṉ, nøcx yøꞌø mjeꞌe cøx̱y toog. Mänitä häyoobädøjc mnäꞌä móꞌowät cøx̱iä. Jaduhṉ jim̱ mdägǿꞌøwät tsajpootyp. Mänítøch jaduhṉ xpiaduꞌubǿgät.
21 Jesus respondeu:
22 Coo jaꞌa craa jaduhṉ miädooyy, mänit jaduhṉ jiootmadiägøøyy. Hix̱, mäyøø jaꞌa craa hänajty. Mänit wyiimbijnä.
22 Quando o moço ouviu isso, foi embora triste, pois era muito rico.
23 Mänitä Jesús ñämaayy jaꞌa miäguꞌughajpähajxy: ―Näꞌägä tøyhajt mijts nnämaꞌay, tsip jaduhṉ coo mäyøøhänaꞌc jim̱ ñǿcxät tsajpootyp.
23 Jesus então disse aos discípulos:
24 Tøyhajt jaduhṉ, cab jaduhṉ jiaty tsipä coo jaꞌa camello ñáxät xuhñdyjutjooty. Maas tsip coo mäyøøhänaꞌc jim̱ ñǿcxät tsajpootyp.
24 E digo ainda que é mais difícil um rico entrar no Reino de Deus do que um camelo passar pelo fundo de uma agulha.
25 Coo hajxy jaduhṉ miädooyy, mänit hajxy yagjuøøyy. Mänit hajxy ñimiäyajtøøw̱ä: ―Pøṉds jaduhṉ nähwáꞌadsäp.
25 Quando ouviram isso, os discípulos ficaram muito admirados e perguntavam: — Então, quem é que pode se salvar?
26 Mänit hajxy wyiinheeꞌppejtä jaꞌa Jesúsäm. Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Cabä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ ñäꞌä jájpät; pero hotyiijä jaꞌa Dios jaduhṉ jiaty.
26 Jesus olhou para eles e respondeu:
27 Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Wiindsǿṉ, tøø højts cøx̱iä nnähgueꞌegy nhøxyoꞌoy. Tøø højts miic̈h nbaduꞌubøjnä. Tii højts jaduhṉ nbaadaam̱by.
27 Aí Pedro disse: — Veja! Nós deixamos tudo e seguimos o senhor. O que é que nós vamos ganhar?
28 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Näꞌägä tøyhajt mijts nnämaꞌay, coo jaꞌa xøøwiimbä naax̱wiimbä cøx̱iä jieem̱dägátsät, mänítøch jim̱ nøcxy nhøxtaꞌagaꞌañ maa jaꞌa Dios wyiinduumän, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä. Jím̱høch nhaneꞌemaꞌañ. Y mijts, jim̱ hajxy jaduhṉ nøcxy mhøxtaꞌagaam̱bä pønjátyhøch yaa tøø xpiawädity. Cøduꞌug häñaabiejt hajxy jim̱ mbaadaꞌañ, majmetspä. Jim̱ mijts jaꞌa judíoshajxy mhaneꞌemaꞌañ, jaꞌa majmetsc‑hagajptpä.
28 Jesus respondeu:
29 Pønjaty jaꞌa tiøjc jaduhṉ tøø ñähgueꞌegy jaꞌa høøc̈hcøxpä, o jaꞌa piuhyaꞌay jaꞌa piuhdoꞌoxy, o jaꞌa tiaj jaꞌa tieedy, o jaꞌa yhuung jaꞌa tioꞌoxy, o jaꞌa ñaax̱, majiäduhṉ̃tiä piaattägatsaꞌañ, y cøjxtaꞌaxiøø jiugyhadaꞌañ nebiä Dios jiugyhatian.
29 E todos os que, por minha causa, deixarem casas, irmãos, irmãs, pai, mãe, filhos ou terras receberão cem vezes mais e também a vida eterna.
30 Jaꞌa hajxy møjtuuṉgmøødpä jädaꞌahaty, nämay jaꞌa tiuuṉg hajxy yajtägoyyaꞌañ; y jaꞌa møjtuuṉg hajxy jädaꞌahaty caꞌa møødpä, nämay hajxy miøjtuuṉgpaadaꞌañ.
30 Muitos que agora são os primeiros serão os últimos, e muitos que agora são os últimos serão os primeiros.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.