Mateus 14
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NVI
1 Mänitä Herodes miädoyhajty coo jaꞌa Jesús hänajty jim̱ wiädity. Jaꞌa Herodes, jim̱ hänajty jeꞌe guiobernadorhaty Galileanaaxooty.
1 Por aquele tempo Herodes, o tetrarca, ouviu os relatos a respeito de Jesus
2 Mänitä Herodes jaꞌa mioonsä ñämaayy: ―Juan mäyajnäbejpädaꞌa jeꞌe. Tøødaꞌa jiujypiøcy. Paadiä møcmäjaa jiaanc̈h tehm̱ miøødä.
2 e disse aos que o serviam: "Este é João Batista; ele ressuscitou dos mortos! Por isso estão operando nele poderes miraculosos".
3 Tøø jaꞌa Herodes jaꞌa Juan hänajty yajtsumyii. Tøø jaꞌa Juan hänajty quiøꞌøxoc̈hii cadenahaam. Paadiä Juan jaduhṉ chuum̱ä coo jaꞌa Herodes hänajty tøø ñämaꞌay coo jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo jaꞌa Herodes jaꞌa piuhyaꞌay tioꞌoxiøjc miøødtsänáayyät. Jueꞌe jaꞌa Herodes piuhyaꞌay hänajty xiøhaty, Felipe. Jueꞌe jaꞌa Felipe tioꞌoxiøjc hänajty xiøhaty, Herodías.
3 Pois Herodes havia prendido e amarrado João, colocando-o na prisão por causa de Herodias, mulher de Filipe, seu irmão,
4 — ausente —
4 porquanto João lhe dizia: "Não te é permitido viver com ela".
5 Jaduhṉä Herodes hänajty tiajy miay coo jaꞌa Juan hänajty yaghoꞌogaꞌañ. Pero jaanc̈h tehm̱ chähgøøby jaꞌa Herodes hänajty. Jaꞌa cuꞌug hänajty chähgøøby jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa cuꞌughajxy hänajty miänaꞌañ coogä Juan jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty yajwaꞌxy.
5 Herodes queria matá-lo, mas tinha medo do povo, porque este o considerava profeta.
6 Mänitä Herodes jiumøjt jaduhṉ piejtä. Jim̱ä Herodes hänajty yhäñaꞌay møødä pawoy pawichpähajxy. Mänit hajxy tiägøøyy wiinhéjtsäbä. Jaꞌa Herodías yhuung jaduhṉ tägøøyy hejtspä. Mänitä Herodes xiooṉdaacy nägøꞌø nädecypiä.
6 No aniversário de Herodes, a filha de Herodias dançou diante de todos, e agradou tanto a Herodes
7 Mänitä Herodes jaꞌa quix̱y yajwiinwaaṉøøyy: ―Hotyiijä miic̈h xmiäyujwáꞌanät, nmóꞌowäbøch miic̈h jaduhṉ.
7 que ele prometeu sob juramento dar-lhe o que ela pedisse.
8 Mänitä quix̱y jaꞌa tiaj hoy yhawaaṉä. Mänitä tiaj jaduhṉ miänaaṉ̃ coo jaꞌa Juan mäyajnäbejpä quiopc jaduhṉ miäyujwáꞌanät. Mänitä quix̱y jaꞌa Herodes hoy ñämaꞌay: ―Høøc̈hä Juan mäyajnäbejpä quiopc móoyyäc texyjooty.
8 Influenciada por sua mãe, ela disse: "Dá-me aqui, num prato, a cabeça de João Batista".
9 Mänitä Herodes jiootmadiägøøyy nägøꞌø nädecypiä. Pero tøø hänajty miänaꞌañ jäyaꞌawyiinduum coog hänajty yegaꞌañ hotyijatiä. Mänit yhanehm̱y coo jaꞌa Juan quiopc yhøxpújxäxät jiiby pujxtøgooty.
9 O rei ficou aflito, mas, por causa dos juramento e dos convidados, ordenou que lhe fosse dado o que ela pedia
10 — ausente —
10 e mandou decapitar João na prisão.
11 Mänitä Juan quiopc yajnǿcxäxä texyjooty maa jaꞌa Herodeshajxiän. Mänitä quix̱y miooyyä. Mänitä quix̱y jaꞌa tiaj hoy mioꞌoy.
11 Sua cabeça foi levada num prato e entregue à jovem, que a levou à sua mãe.
12 Mänitä Juan ñäxäwaꞌay yoꞌtuc hoy quiǿøyyäxä; jaꞌa Juan miäguꞌughajpähajxy jaduhṉ hoy quiøꞌøy. Mänitä Juan hajxy hoy yajnaax̱tägøꞌøy. Mänitä Jesús hajxy hoy yhawaaṉä cooc jaꞌa Juan hänajty tøø yaghoꞌogyii.
12 Os discípulos de João vieram, levaram o seu corpo e o sepultaram. Depois foram contar isso a Jesus.
13 Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ miädoyhajty cooc jaꞌa Juan tøø yaghoꞌogyii, mänit jim̱ chohṉ̃ barcojooty nidiuhm̱. Mänit ñøcxy hanidiuhm̱duum. Mänitä cuꞌughajxy miädoyhajty cooc jaꞌa Jesús hänajty jim̱ tøø chooñ. Mänitä Jesús hajxy piaduꞌubøjcy cajptooty. Tecy‑yoꞌoy hajxy pianøcxy. Jayøjp hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa Jesús hänajty ñøcxiän. Mänitä Jesús piamejch høx̱haam.
13 Ouvindo o que havia ocorrido, Jesus retirou-se de barco em particular para um lugar deserto. As multidões, ao ouvirem falar disso, saíram das cidades e o seguiram a pé.
14 Coo jaꞌa Jesús piädsøøm̱y barcojooty, mänitä majiäyaꞌay yhijxy. Mänit ñäxuuꞌch. Mänitä paꞌamjäyaꞌay yajmøcpøjcy.
14 Quando Jesus saiu do barco e viu tão grande multidão, teve compaixão deles e curou os seus doentes.
15 Mänittsuu jaꞌa Jesús miäguꞌughajpähajxy piamejch. Mänitä Jesús hajxy ñämaayy: ―Tøø chuujøꞌøy y cabä tøjc yaa. Quejxwiimbit yøꞌø jäyaꞌayhajxy; weenä caagy hajxy nøcxy jiuy cajptooty.
15 Ao cair da tarde, os discípulos aproximaram-se dele e disseram: "Este é um lugar deserto, e já está ficando tarde. Manda embora a multidão para que possam ir aos povoados comprar comida".
16 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Caj, ween hajxy yhity. Mijts jaduhṉ ween myajcáyät.
16 Respondeu Jesus: "Eles não precisam ir. Dêem-lhes vocês algo para comer".
17 Mänit hajxy yhadsooyy: ―Cab højts tii nmøødä. Jagooyyä højts jaꞌa tsajcaagy mägoox̱yä nmøødä chaadsä hacx metscä.
17 Eles lhe disseram: "Tudo o que temos aqui são cinco pães e dois peixes".
18 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Mämiṉxä yøꞌø.
18 "Tragam-nos aqui para mim", disse ele.
19 Mänitä Jesús jaꞌa majiäyaꞌay ñämaayy coo hajxy ween yhøxtaꞌagy møøwyiing. Mänitä tsajcaagy quiøøc̈hooyy møødä hacx. Mänit yuugheeꞌpy cøxp. Mänit miänaaṉ̃: ―Dioscujúꞌuyäp. Mänitä Jesús jaꞌa tsajcaagy yhaguidøøyy. Mänitä miäguꞌughajpähajxy miooyy. Mänit hajxy hoy yajwaꞌxy majiäyaꞌayhagujc.
19 E ordenou que a multidão se assentasse na grama. Tomando os cinco pães e os dois peixes e, olhando para o céu, deu graças e partiu os pães. Em seguida, deu-os aos discípulos, e estes à multidão.
20 Nägøx̱iä hajxy jaduhṉ quiaayy cuꞌuxiä. Mänitä Jesús miäguꞌughajpä tsajcaagyhaguijc hajxy yajpädøꞌcy majmejtscach.
20 Todos comeram e ficaram satisfeitos, e os discípulos recolheram doze cestos cheios de pedaços que sobraram.
21 Nämägoox̱mil hajxy quiaayy haagä yaꞌadiøjc. Hawiingä toꞌoxiøjc‑hajxy møødä pigänaꞌc‑hajxy.
21 Os que comeram foram cerca de cinco mil homens, sem contar mulheres e crianças.
22 Mänitä Jesús jaꞌa miäguꞌughajpä ñämaayy coo hajxy ween tiägøꞌøy barcojooty, coo hajxy ween ñøønajxøꞌøgy. Mänitä Jesús jaꞌa majiäyaꞌayhajxy quiejxwiimbijty.
22 Logo em seguida, Jesus insistiu com os discípulos para que entrassem no barco e fossem adiante dele para o outro lado, enquanto ele despedia a multidão.
23 Mänitä Jesús ñøcxy nidiuhm̱ tuṉnähgøxp Diospaꞌyaax̱pä. Coo quioodsøøyy, jim̱nä Jesús hänajty nidiuhm̱ tuṉnähgøxp.
23 Tendo despedido a multidão, subiu sozinho a um monte para orar. Ao anoitecer, ele estava ali sozinho,
24 Jaꞌa Jesús jaꞌa miäguꞌughajpähajxy, mejyquiujc hajxy hänajty tøø miech barcojooty. Møc hajxy hänajty jiøjcubojøꞌøy; paadiä nøø hänajty miøjjädseem̱bejty barcomøjc.
24 mas o barco já estava a considerável distância da terra, fustigado pelas ondas, porque o vento soprava contra ele.
25 Coodsnä Jesús tiuꞌubøjcy tecy‑yoꞌoy. Mejywyiing jaduhṉ yohy. Mänit miejch maa jaꞌa miäguꞌughajpähajxiän.
25 Alta madrugada, Jesus dirigiu-se a eles, andando sobre o mar.
26 Coo jaꞌa Jesús hajxy yhijxy coo hänajty yoꞌoy mejywyiing, mänit hajxy chähgøøbiøjcy. Mänit hajxy chähgøꞌøyaax̱y: ―Haañämädaꞌa yøꞌø.
26 Quando o viram andando sobre o mar, ficaram aterrorizados e disseram: "É um fantasma! " E gritaram de medo.
27 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Caꞌa hajxy mdsähgøꞌøy. Høøc̈h jaꞌa Jesús.
27 Mas Jesus imediatamente lhes disse: "Coragem! Sou eu. Não tenham medo! "
28 Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Wiindsǿṉ, pø miic̈h jaꞌa Jesús, høøc̈h huuc hanéhm̱äc cooc̈h jim̱ mnǿcxät yoꞌoy maa miic̈hän.
28 "Senhor", disse Pedro, "se és tu, manda-me ir ao teu encontro por sobre as águas".
29 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Miṉxä. Mänitä Pedro piädsøøm̱y barcojooty. Mänit tiägøøyy yohbiä mejywyiing. Jim̱ hänajty ñøcxaꞌañ maa jaꞌa Jesúsän.
29 "Venha", respondeu ele. Então Pedro saiu do barco, andou sobre a água e foi na direção de Jesus.
30 Coo jiäwøøyy coo møc piojy, mänit chähgøøbiøjcy. Mänit tiägøøyy quiim̱bä. Mänit yaax̱y: ―Wiindsǿṉ, høøc̈h yajpädsǿøm̱äc.
30 Mas, quando reparou no vento, ficou com medo e, começando a afundar, gritou: "Senhor, salva-me! "
31 Mänitiä jaꞌa Jesús jaꞌa Pedro quiøꞌø miajtsä. Mänit miänaaṉ̃: ―Caj miic̈h mhuuc mäbøjpä. Tiic̈h nmädiaꞌagy coo xquiaꞌa mäbøjcä.
31 Imediatamente Jesus estendeu a mão e o segurou. E disse: "Homem de pequena fé, porque você duvidou? "
32 Coo jaꞌa Jesús tiägøøyy barcojooty møødä Pedro, mänitä poj yuungøøyy.
32 Quando entraram no barco, o vento cessou.
33 Mänitä Jesús hajxy wyiinjijcädaacy. Mänitä Jesús hajxy ñämaayy: ―Tøyhajt miic̈h mDioshuungä.
33 Então os que estavam no barco o adoraram, dizendo: "Verdadeiramente tu és o Filho de Deus".
34 Mänit hajxy miejch mejyhawiimb maa hänajty xiøhatiän Genesaret.
34 Depois de atravessarem o mar, chegaram a Genesaré.
35 Coo jaꞌa Jesús yhøxcajpä jaꞌa jäyaꞌayhajxy jim̱bä, mänitä mädiaꞌagy tiägøøyy wädijpä coo jaꞌa Jesús jim̱ tøø miech Genesaret. Mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy may yajmejtsä maa jaꞌa Jesúsän.
35 Quando os homens daquele lugar reconheceram Jesus, espalharam a notícia em toda aquela região e lhe trouxeram os seus doentes.
36 Mänitä Jesús hajxy miänuuꞌxtaacy coo jaꞌa wyitpaꞌa hajxy ween ñähdooṉä. Coo hajxy jaduhṉ ñähdooṉ̃, mänit hajxy miøcpøjcy.
36 Suplicavam-lhe que apenas pudessem tocar na borda do seu manto; e todos os que nele tocaram foram curados.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.