Lucas 9
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NTLH
1 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøød miøjyaax̱y jaꞌa hajxy nämajmetspä. Mänitä cuhdujt hajxy miooyyä coo jaꞌa møjcuꞌubaꞌammøødpä hajxy nägøx̱iä yajnähwáꞌadsät. Møødä mäjaa hajxy mióoyyäbä coo jaꞌa paꞌamjäyaꞌay hajxy yajmøcpǿgät.
1 Jesus chamou os doze discípulos e lhes deu poder e autoridade para expulsar todos os demônios e curar doenças.
2 Mänit hajxy wyiinguejxä coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yajwáꞌxät, coo jaꞌa paꞌamjäyaꞌay hajxy yajmøcpǿgät. Jaduhṉ hajxy miädiáꞌagät coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
2 Então os enviou para anunciarem o Reino de Deus e curarem os doentes.
3 Mänit hajxy ñämaayyä: ―Cab hajxy tii mmänǿcxät, ni cuhdajt, ni pijty, ni tsajcaagy, ni xädøꞌøñ. Tuꞌxojxc‑hajtiä jaꞌa mwit hajxy mmänǿcxät, caꞌa mietscä.
3 Ele disse:
4 Homiädyii tøjcä hajxy mmejtstáꞌagät, jim̱ hajxy mmähmǿꞌøwät høxtä coonä hajxy jim̱ jadähooc mwiimbídät.
4 Quando vocês entrarem numa cidade, fiquem na casa em que forem recebidos até irem embora daquele lugar.
5 Y coo hajxy maa xquiaꞌa yajtøjtägøꞌøwáꞌanät, mänit hajxy jim̱ mdsóonät maa jaꞌa cajptän. Mänitä mdecy hajxy mwiinwóbät nebiä hijxtahṉd jaduhṉ miähmǿꞌøwät coo mijts tøø xquiaꞌa yajtøjtägøꞌøy ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
5 Mas, se forem mal recebidos, saiam logo daquela cidade. E na saída sacudam o pó das suas sandálias, como sinal de protesto contra aquela gente.
6 Mänit hajxy tiuꞌubøjcy. Wiinduhm̱yhagajpt hajxy hänajty wiädity Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä, paꞌamjäyaꞌay‑yajmøcpøjpä.
6 Os discípulos então saíram de viagem e andaram por todos os povoados, anunciando o evangelho e curando doentes por toda parte.
7 Jaꞌa Herodes hänajty jim̱ tuum̱b gobernador. Mänit miädoyhajty nebiatiä Jesús jaꞌa hijxtahṉd hänajty yajcähxøꞌøguiän. Cab hänajty ñajuøꞌøy nebiä wyiinmahñdyhádät. Hix̱, näjeꞌe hajxy hänajty miänaꞌañ cooc tyijy jaꞌa Juan hänajty tøø jiujypiøcy. Hix̱, tøø jaꞌa Juan hänajty yaghoꞌogyii.
7 Herodes, o governador da Galileia, ouviu falar de tudo o que estava acontecendo e ficou sem saber o que pensar. Pois alguns diziam que João Batista tinha sido ressuscitado,
8 Näjeꞌe hajxy hänajty miänaam̱bä cooc tyijy jeꞌe Elías, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä. Näjeꞌe hajxy hänajty jiaac mänaam̱bä cooc tyijy jaꞌa jecyjiäyaꞌay tøø jiujypiøcy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä.
8 outros diziam que Elias tinha aparecido, e outros ainda que um dos antigos profetas havia ressuscitado.
9 Mänitä Herodes miänaaṉ̃: ―Høøc̈hä Juan nyajyoꞌpujxä. Pøṉädaꞌa jaduhṉ wädijp. Madiúꞌujøch jaduhṉ nmädoy yajcähxøꞌøgy. Jiaanc̈h tehm̱ yhixaam̱biä Herodes jaꞌa Jesús hänajty.
9 Mas Herodes disse: — Eu mesmo mandei cortar a cabeça de João. Quem será então esse homem de quem ouço falar essas coisas? E Herodes procurava ver Jesus.
10 Coo jaꞌa Jesús jiamiøødhajxy wyiimbijtägajch, mänitä Jesús hajxy yajmøødmädiaacy nebiaty hajxy hänajty tøø wiädity. Mänit hajxy miøødnøcxä pactuum, jim̱ mäwiingóṉ maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Betsaida.
10 Os apóstolos voltaram e contaram a Jesus tudo o que haviam feito. Então ele os levou consigo, e foram sozinhos para o povoado de Betsaida.
11 Coo jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ miädoyhajty, mänitä Jesús hajxy jim̱ piamejch. Mänit hajxy ñämaayyä coo hajxy jim̱ miähmǿꞌøwät. Mänitä Diosmädiaꞌagy hajxy yajmøødmädiaacä cooc jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Møødä paꞌamjäyaꞌayhajxy may yajmøcpøjcä.
11 Mas as multidões souberam disso e o seguiram. E Jesus os recebeu, falou a respeito do Reino de Deus e curou os que precisavam ser curados.
12 Tsuujǿøñäp hänajty, mänitä Jesús wyiingumedsøøyyä jaꞌa jiamiøødhajxy jaꞌa nämajmetspä. Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Nämaꞌaw yøꞌø jäyaꞌayhajxy coo hajxy nøcxy piooꞌxnä, coo hajxy nøcxy quiayhøxtaꞌay wiingtuum maa jaꞌa cajpt miäwiingoṉän. Yaa maa hajxy nhíjtäm, cabä tii yaa.
12 Estava anoitecendo, e por isso os doze apóstolos foram e disseram a Jesus: — Mande esta gente embora. Eles podem ir aos povoados e sítios que ficam por perto daqui e lá encontrarão o que comer e onde ficar, pois este lugar é deserto.
13 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Huuc yajcay mijts. Mänit hajxy yhadsooyy: ―Cab højts tii nmøødä; jagooyyä højts tsajcaagy mägoox̱c nmøødä møødä hacx metscä. Tøgä nǿcxäp højts njuuyyä jaꞌa hajxy quiayaam̱biä, hoy hajxy jia nämayyä.
13 Mas Jesus respondeu: Os discípulos disseram: — Só temos cinco pães e dois peixes. O senhor quer que a gente vá comprar comida para toda esta multidão?
14 Nämägoox̱mil jaꞌa yaꞌadiøjc‑hajxy hänajty nägøx̱iä. Mänitä Jesús ñämaayy jaꞌa jiamiøødhajxy: ―Nämaꞌaw hajxy ween hajxy yhäñaaguiädaꞌagy naax̱wiin näjuxychäguiꞌxmajcjaty.
14 Estavam ali mais ou menos cinco mil homens. Jesus ordenou aos seus discípulos:
15 Mänit hajxy ñämaayy coo hajxy jaduhṉ yhäñaaguiädáꞌagät. Mänit hajxy yhäñaaguiädaacy nägøx̱iä.
15 Os discípulos obedeceram e mandaram que todos se sentassem.
16 Mänitä Jesús jaꞌa mägoox̱pä tsajcaagy quiooṉdsooyy møødä metspä hacx. Mänit chajheeꞌpy. Mänitä Dios piaꞌyaax̱y, miänaaṉ̃: ―Dioscujúꞌuyäp coo højts hädaa tøø xmioꞌoy. Mänit jaduhṉ yhaguidøøyy. Mänitä jiamiøød miooyy coo hajxy jaduhṉ yajwáꞌxät maa jaꞌa cuꞌugän.
16 Aí Jesus pegou os cinco pães e os dois peixes, olhou para o céu e deu graças a Deus por eles. Depois partiu os pães e os peixes e os entregou aos discípulos para que eles distribuíssem ao povo.
17 Mänit hajxy nägøx̱iä quiaayy cuꞌuxiä. Majmejtscach jaꞌa caadiuc quiunajxy.
17 Todos comeram e ficaram satisfeitos, e os discípulos ainda encheram doze cestos com os pedaços que sobraram.
18 Wiingxøø hänajty jeꞌebä, jim̱ä Jesús jaꞌa Tieedy hänajty piaꞌyaꞌaxy hanidiuhm̱duum. Jim̱ä jiamiøødhajxy hänajty miøødä. Mänitä Jesús yajtøøyy: ―Nébyhøch jaꞌa cuꞌughajxy xñänøm̱y pǿṉhøch høøc̈h.
18 Certa vez Jesus estava sozinho, orando, e os discípulos chegaram perto dele. Então ele perguntou:
19 Mänit hajxy yhadsooyy: ―Näjeꞌe hajxy miänaꞌañ cooc tyijy miic̈h mJuangä jaꞌa hijty mäyajnäbejpä. Näjeꞌe hajxy miänaam̱bä cooc tyijy miic̈h mhElíasä. Näjeꞌe hajxy jiaac mänaam̱bä cooc tyijy jaꞌa jecyjiäyaꞌay tøø jiujypiøcy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä, y cooc tyijy miic̈h mjeꞌejä.
19 Eles responderam: — Alguns dizem que o senhor é João Batista; outros, que é Elias; e outros, que é um dos
20 Mänitä Jesús yajtǿøgumbä: ―Míjtsäts, nej mijts mmänaam̱bä pøṉ xtyijy høøc̈h. Mänitä Pedro yhadsooyy: ―Diosquex̱y miic̈h.
20 — E vocês? Quem vocês dizem que eu sou? — perguntou Jesus. Pedro respondeu: — O
21 Mänitä Jesús møc miänaaṉ̃ coo hajxy quiaꞌa nägápxät pøṉ hänajty jeꞌe.
21 Então Jesus proibiu os discípulos de contarem isso a qualquer pessoa.
22 Mänitä Jesús miänáaṉgumbä: ―Høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, hoyhóyhøch njaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøgaꞌañ. Cábøch jaꞌa tsajtøjwiindsøṉhajxy xñäꞌägädä wiingudsähgøꞌøwaꞌañ, ni jaꞌa teedywiindsøṉhajxy, ni jaꞌa jäyaꞌayhajxy jim̱ cuhdujtmøødpä tsajtøgooty. Xyaghoꞌogáam̱bøch hajxy, pero cudägøøgxǿøjøch njujypiøgaꞌañ.
22 E continuou:
23 Mänit jiaac mänáaṉgumbä: ―Pønjátyhøch nmädiaꞌagy xpiaduꞌubøgáaṉäp, ween yhamdsoo cuhdujt hajxy ñajtshixøꞌøy, ween hajxy chaac̈hpøjpä jabom̱‑jabom̱ nébiøch ndsaac̈hpøgaꞌañän. Jadúhṉhøch nmädiaꞌagy hajxy hoy xpianǿcxät.
23 Depois disse a todos:
24 Pøṉ jiugyhajt ja wiꞌi yaghoyøꞌøwaam̱b, näꞌägä cuhdägoyyaam̱b jeꞌe. Pero pøṉ jiugyhajt jaduhṉ yajtägoyyaam̱b jaꞌa høøc̈hcøxpä, näꞌägä hodiuum jeꞌe miähmøꞌøwaꞌañ.
24 Pois quem põe os seus próprios interesses em primeiro lugar nunca terá a vida verdadeira; mas quem esquece a si mesmo por minha causa terá a vida verdadeira.
25 Coo hajxy hodiuum mgaꞌa mmähmǿꞌøwät, cab hajxy jaduhṉ mniyaghoyøꞌøwǿøjät, hoy hajxy mja mäyøøjä hädaa yaabä naax̱wiin.
25 O que adianta alguém ganhar o mundo inteiro, mas perder a vida verdadeira e ser destruído?
26 Pǿṉhøch xmiädsähdiuum̱b mǿødhøch nmädiaꞌagyquiøxpä, mänítøch jaduhṉ nmädsähdiunaam̱bä cooc̈h hänajty ngädaactägatsaꞌañ. Hajajaam̱b hänajty yaa neby jim̱ yhajajjiän tsajpootyp maac̈h nDeedy yhitiän, maa jaꞌa mioonsähajxy yhitiän.
26 Pois, se alguém tiver vergonha de mim e do meu ensinamento, então o Filho do Homem também terá vergonha dessa pessoa, quando ele vier na sua
27 Tøyhájthøch jaduhṉ nmänaꞌañ, jaꞌa hajxy yaa tänaabiä, näjeꞌe hajxy jaduhṉ quiaꞌa tsoj hoꞌogaꞌañ høxtä coonä jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa hänajty yajcähxøꞌøgaꞌañ.
27 Eu afirmo a vocês que estão aqui algumas pessoas que não morrerão antes de ver o
28 Cuductujxøø jaꞌa Jesús jaꞌa Pedro miøødwiimbejty tuṉguhduum Diospaꞌyaax̱pä, møødä Juan møødä Jacobo.
28 Mais ou menos uma semana depois de ter dito essas coisas, Jesus levou Pedro, João e Tiago e subiu o monte para orar.
29 Jim̱ä Jesús jaꞌa Tieedy hänajty piaꞌyaꞌaxy, mänitä wyiin jiøjp høxtä haam̱b høxtä tsämaam̱b quiähxøꞌcy. Jaanc̈h tehm̱ pioob jaꞌa wyit jaduhṉ jiajnä.
29 Enquanto orava, o seu rosto mudou de aparência, e a sua roupa ficou muito branca e brilhante.
30 Mänitä Moiséshajxy ñäguehx̱tøøꞌxy maa jiajy maa chämam̱iän møødä Elías. Mänitä Jesús hajxy miøødtägøøyy mädiaacpä. Jeꞌe hajxy hänajty miädiaacypy coo jaꞌa Jesús hänajty jim̱ nøcxy yhoꞌogaꞌañ Jerusalén.
30 De repente, dois homens apareceram ali e começaram a falar com ele. Eram Moisés e Elias,
31 — ausente —
31 que estavam cercados por um brilho celestial. Eles falavam com Jesus a respeito da morte que, de acordo com a vontade de Deus, ele ia sofrer em Jerusalém.
32 Hoyyä Pedrohajxy hänajty jia wiꞌi miaꞌawaꞌañ, cab hajxy ñäꞌägädä maahoꞌcy. Mänit hajxy yhijxy coo jaꞌa Jesúshajxy hänajty jiajy chämam̱y møødä Moisés møødä Elías.
32 Pedro e os seus companheiros estavam dormindo profundamente, mas acordaram e viram a glória de Jesus e os dois homens que estavam com ele.
33 Coo jaꞌa Moiséshajxy hänajty wyiimbidaaṉnä, coo jaꞌa Jesús hajxy hänajty piuhwaꞌadsaaṉnä, mänitä Pedro jaꞌa Jesús ñämaayy: ―Wiindsǿṉ, hoyøøyy jaduhṉ coo hajxy yaa tøø nbéjtäm. Ween højts tøjquem̱y tägøøg cu nhädiuuṉ̃, tuꞌug miic̈h mjeꞌe, tuꞌug Moisés jieꞌe, tuꞌug Elías jieꞌe. Näꞌä nagoobä jaꞌa Pedro jaduhṉ miänaaṉ̃.
33 Quando esses dois homens estavam se afastando de Jesus, Pedro disse: — Mestre, como é bom estarmos aqui! Vamos armar três barracas: uma para o senhor, outra para Moisés e outra para Elias. Pedro não sabia o que estava dizendo.
34 Mänitä nämaꞌa tehm̱ miapxy quiädaacy maa hajxy hänajtiän. Nädägooyy hajxy jaduhṉ. Mänitä Pedrohajxy chähgøøbiøjcy.
34 Ele ainda estava falando, quando apareceu uma nuvem e os cobriu. Os discípulos ficaram com medo quando a nuvem desceu sobre eles.
35 Mänit hajxy miädooyy jaꞌa Dios quiapxy nämaꞌajooty: ―Høøc̈h nHuung hädaa. Høøc̈h tøø nwiinguex̱y. Mhamädoow̱híjtäp jaꞌa miädiaꞌagy hajxy.
35 E da nuvem veio uma voz, que disse: — Este é o meu Filho, o meu escolhido. Escutem o que ele diz!
36 Mänitä Jesús hajxy yhijxy coo hänajty nidiuhm̱ tiänaañä. Hamoṉ̃ hajxy jaduhṉ miähmøøñä. Cab hajxy pøṉ yajmøødmädiaacy nebiaty hajxy hänajty tøø yhix̱y.
36 Quando a voz parou, eles viram que Jesus estava sozinho. Os discípulos ficaram calados e naquela ocasião não disseram nada a ninguém sobre o que tinham visto.
37 Cujaboom hajxy jim̱ wyiimbijnä tuṉguhduum. Mänitä Jesús jäyaꞌay may jiøjcubaadøøyyä.
37 No dia seguinte eles desceram do monte, e uma grande multidão veio se encontrar com Jesus.
38 Mänit tuꞌjäyaꞌay møc quiapxy maa jaꞌa cuꞌugän: ―Wiindsǿṉ, túꞌuquiøch nhuung. Náx̱yhøch nhuung møjcuꞌu xjiaanc̈h tehm̱ ñämejtsä. Møc jaduhṉ yaꞌaxy, møc chäyuy. Høxtä hahooꞌp jaduhṉ. Hanax̱iä jaduhṉ chaac̈htiuñii, y cab jaduhṉ ñäꞌägädä nähwaꞌac̈h. Wiindsǿṉ, tuṉä mayhajt, yajnähwáatsägøch nhuung.
38 Aí um homem que estava no meio do povo começou a gritar: — Mestre, peço ao senhor pelo meu filho, o meu único filho!
39 — ausente —
39 Um espírito mau o agarra, e, de repente, o menino dá um grito e começa a ter convulsões e a espumar pela boca. O espírito o maltrata e não o solta de jeito nenhum.
40 Tøøc̈h jaꞌa mjamiøød nja wiꞌi miänuuꞌxtaꞌagy cooc̈h nhuung hajxy xyajnähwáatsät, pero cab hajxy jaduhṉ ñäꞌä jajty.
40 Já pedi aos discípulos do senhor que expulsassem o espírito mau, mas eles não conseguiram.
41 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøød ñämaayy: ―Nej, cájtäm mijts mänaa mmäbøgaꞌañä. Pämädúhṉ̃tiøch mijts jaduhṉ njaac mämeeꞌxtugaꞌañ. Mänitä cuhuung ñämaayy: ―Woomiṉxä mhuung.
41 Jesus respondeu: Então disse ao homem: — Traga o seu filho aqui.
42 Cahnä craa hänajty miechñä maa jaꞌa Jesúsän, mänit yajcädaaw̱ä jaꞌa møjcúꞌujäm. Mänit yajtsäyuuyyä. Mänitä Jesús jaꞌa møjcuꞌu yhøxquejxy. Mänitä craa ñähwaach. Mänitä tieedy yajcøꞌødägøøyyä.
42 Quando o menino estava chegando, teve um ataque, e o demônio o jogou no chão. Então Jesus deu uma ordem ao espírito mau, curou o menino e o entregou ao pai.
43 Mänitä cuꞌughajxy nägøx̱iä yagjuøøyy coo jaꞌa Dios miøjjä jiaanc̈hä, nebiä Jesús jaꞌa hijxtahṉd hänajty yajcähxøꞌøguiän. Mänitä Jesús ñämaayy jaꞌa jiamiøødhajxy:
43 E todos ficaram admirados com o grande poder de Deus. Todos estavam admirados com o que Jesus fazia, e ele disse aos discípulos:
44 ―Hoy hajxy wiinjuøꞌøw; caꞌa hajxy mjahdiägoy; høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, nmädsíphøch hajxy jim̱ xyajcøꞌødägøꞌøwaam̱b maa jaꞌa cuꞌughajxiän nägøx̱iä.
44 — Não esqueçam o que vou dizer a vocês: o
45 Pero cabä jiamiøødhajxy ñäꞌägädä wiinjuøøyy neby hajxy hänajty tøø miøødmädiaꞌagyiijän. Hix̱, Jesús jaduhṉ caꞌa yajwiinjuøøyy. Cab hajxy jaduhṉ yajtøøyy. Tsähgøøby hajxy hänajty.
45 Mas eles não entenderam isso, pois o que essas palavras queriam dizer tinha sido escondido deles para que não as entendessem. E eles estavam com medo de fazer perguntas a Jesus sobre o assunto.
46 Mänit hajxy tiägøøyy yajtsiptaacpä pøṉ cuhdujt maas møj moꞌowáaṉäp.
46 Os discípulos começaram a conversar sobre qual deles era o mais importante.
47 Ñajuøøbiä Jesús hänajty nebiaty hajxy hänajty tiajy miay. Mänitä pigänaꞌc hoy tuꞌug wioy, piädaacy miøjc‑haamby.
47 Mas Jesus sabia o que eles estavam pensando. Então pegou uma criança e a pôs ao seu lado.
48 Mänit miänaaṉ̃: ―Pøṉ hädaa pigänaꞌc jaduhṉ tsógäp jaꞌa høøc̈hcøxpä, jaduhṉ mäwíinäts høøc̈h xchojpä. Y pǿṉhøch jaduhṉ xchojp, jeꞌec̈h nDeedy jaduhṉ xjiahmiéjtsäp jaꞌac̈h jaduhṉ tøø xquiéx̱iäbä. Pøṉ jaꞌa møjcuhdujt caꞌa tsogaam̱b maa mijtsän, jeꞌeds jaꞌa møjcuhdujt jaduhṉ näꞌägädä moꞌowáaṉäp.
48 Aí disse:
49 Mänitä Juan miänaaṉ̃: ―Wiindsǿṉ, tøø højts tuꞌjäyaꞌay nhix̱y. Miic̈hcøxpä jaꞌa møjcuꞌu hijty yhøxquex̱y. Mänit højts jaduhṉ nnämaayy coo quiaꞌa høxquéjxnät, jeꞌeguiøxpä coo højts xquiaꞌa møødwädíjtäm.
49 João disse: — Mestre, vimos um homem que expulsa demônios pelo poder do nome do senhor, mas nós o proibimos de fazer isso porque ele não é do nosso grupo.
50 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Cab hajxy jaduhṉ cu mnämaayy. Pøṉ højts jaduhṉ xquiaꞌa mädsiphájtäm, jeꞌe højts jaduhṉ xmiäguꞌughájtäm.
50 Então Jesus disse a João e aos outros discípulos:
51 Tøø hänajty miäwiingooṉnä coo jaꞌa Jesús hänajty ñøcxaaṉnä tsajpootyp, mänitä jioot yajmøødmädiaacy coo jim̱ ñǿcxnät Jerusalén.
51 Como estava chegando o tempo de Jesus ir para o céu, ele resolveu ir para Jerusalém.
52 Mänitä jiamiøød mejtstägøøg quiejxøꞌcy. Mänitä mejtstaact hajxy hoy jia høxtaꞌay maa jaꞌa cajpthuung tuꞌugän jim̱ Samarianaaxooty.
52 Então mandou que alguns mensageiros fossem na frente. No caminho eles entraram em um povoado da região de Samaria a fim de prepararem um lugar para ele.
53 Pero cab hajxy jaduhṉ ñäꞌä tøjmooyyä, jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty jim̱ jiaac nøcxaꞌañ Jerusalén. Hix̱, cabä Samariabä‑jäyaꞌayhajxy hänajty miøødnijiootpaadyii jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty tsänaabiä Jerusalén.
53 Mas os moradores dali não quiseram receber Jesus porque viram que ele estava indo para Jerusalém.
54 Coo jaꞌa Jacobo jaduhṉ miädooyy møødä Juan, mänitä Jesús hajxy ñämaayy: ―Wiindsǿṉ, tähooc jaꞌa Elías jøøn jim̱ miøjyaax̱y tsajpootyp nebiä haxøøgjäyaꞌayhajxy jaduhṉ tióyät. Nej, mmänáꞌanäp miic̈h jaduhṉ coo højts jøøn jim̱ nmøjyáax̱pät tsajpootyp neby hajxy jaduhṉ tióobiät jaꞌa højts jaduhṉ xquiaꞌa tøjmoꞌowaam̱bä.
54 Quando os seus discípulos Tiago e João viram isso, disseram: — O senhor quer que a gente mande descer fogo do céu para acabar com estas pessoas?
55 Mänitä Jesús wyiinheeꞌppejty; mänit yhojy: ―Mijts, cab hajxy mnajuøꞌøy coo haxøøgwiinmahñdy hajxy mmøødä.
55 Porém Jesus, virando-se para eles, os repreendeu.
56 Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin nébiøch jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ nyajnähwaꞌads nyajcuhwáꞌadsät. Cábøch hajxy jaduhṉ nyajcuhdägoyyaꞌañ. Mänit hajxy jim̱ tiuꞌubøjnä, ñøcxy hajxy wiingcajpt.
56 Então ele e os seus discípulos foram para outro povoado.
57 Jim̱ hajxy hänajty tiuꞌuyoꞌoyñä, mänitä jäyaꞌay hajxy tuꞌug piaaty jim̱ tuꞌhaam. Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Wiindsǿṉ, nja wiꞌi pianøcxáam̱biøch miic̈h majaty miic̈h mnøcxaꞌañän.
57 Quando Jesus e os discípulos iam pelo caminho, um homem disse a Jesus: — Eu estou pronto a seguir o senhor para qualquer lugar onde o senhor for.
58 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Jaꞌa xøøgaa, jim̱ä jiut jeꞌe; jaꞌa muuxy, jim̱ä pieꞌeñ jeꞌe; pero høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, cábøch ndøjc jaduhṉ maac̈h nbooꞌx nhäñáꞌawät.
58 Então Jesus disse:
59 Mänitä Jesús wiinghänaꞌc ñämáaguiumbä: ―Høøc̈h paduꞌubǿjcäc. Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Mänítøch miic̈h nbaduꞌubǿgät cooc̈h ndeedy hänajty tøø yhoꞌnä, cooc̈h hänajty tøø nyajnaax̱tägøøñä.
59 Aí ele disse para outro homem: Mas ele respondeu: — Senhor, primeiro deixe que eu volte e sepulte o meu pai.
60 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa mäbøjpä, jeꞌe miic̈h jaꞌa mdeedy hajxy xyajnaax̱tägøꞌøwáaṉäp. Pero miic̈h, nøcx jaꞌa Diosmädiaꞌagy yajwaꞌx coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
60 Jesus disse:
61 Mänitä Jesús ñämaayyä wiingjäyáꞌayägumbä: ―Wiindsǿṉ, nja wiꞌi pianøcxáam̱biøch miic̈h, pero nǿcxyhøch jaꞌa njujy nmäguꞌug nhuuc hawaaṉä jayøjp cooc̈h miic̈h jaduhṉ nbaduꞌubøgaaṉnä.
61 Outro homem disse: — Eu seguirei o senhor, mas primeiro deixe que eu vá me despedir da minha família.
62 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Pǿṉhøch jaduhṉ xjia wiꞌi piawäditaam̱b, cooc̈h nmädiaꞌagy hamuumduꞌjoot xquiaꞌa mäbǿjcät, cábøch jaduhṉ hoy xpianǿcxät.
62 Jesus respondeu:
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.