João 1
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NVT
1 Jaꞌa Dioshuung, jeꞌe hajxy xyajnähixǿøyyäm nebiä Dios jiäyaꞌayhatiän. Jíiyyäm hänajty jeꞌe mänaa hädaa yaabä naax̱wiin yhawijy tiøøꞌxtaꞌaguiän. Jíiyyäm hänajty jeꞌe møødä Dios; Diósäts jeꞌe.
1 No princípio, aquele que é a Palavra já existia. A Palavra estava com Deus, e a Palavra era Deus.
2 Jim̱ hänajty jeꞌe møødä Dios mänaa hädaa yaabä naax̱wiin yhawijy tiøøꞌxtaꞌaguiän.
2 Ele existia no princípio com Deus.
3 Jaayaꞌay jaduhṉ hädiuuṉ cøx̱iä. Nidiuhm̱ yhädiuuṉ̃.
3 Por meio dele Deus criou todas as coisas, e sem ele nada foi criado.
4 Jaꞌa Dioshuung, yejpy jaꞌa jugyhajt jeꞌe. Jaduhṉ mäwiin jeꞌe nebiä cujajpä nebiä cudøøꞌxpän. Xyajpädsǿøm̱äm hajxy hagoodstuum.
4 Aquele que é a Palavra possuía a vida, e sua vida trouxe luz a todos.
5 Coo jøøn yhajajy hagoodstuum, hoy jaduhṉ nhíjxäm. Jaꞌa Dioshuung, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä jøønän coo xyaghíjxäm neby hajxy hoy nwädíjtämät.
5 A luz brilha na escuridão, e a escuridão nunca conseguiu apagá-la.
6 Mänitä Dios jäyaꞌay tuꞌug quiejxy, jaꞌa xøhajpä Juan.
6 Deus enviou um homem chamado João
7 Paadiä Juan quiejxä, jaduhṉä Dioshuung ñägápxät, jaduhṉä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä miäbǿgät.
7 para falar a respeito da luz, a fim de que, por meio de seu testemunho, todos cressem.
8 Jaꞌa Juan, caꞌa jeꞌe Dyioshuungä. Näꞌä nägapxpä jaduhṉ quiejxä.
8 Ele não era a luz, mas veio para falar da luz.
9 Tøø jaꞌa Dioshuung hänajty yaa miejtsnä hädaa yaabä naax̱wiin. Jeꞌe jaꞌa tøyhajt hajxy xmióoyyäm nägøx̱iä maa hajxy yaa ndsänáayyäm hädaa yaabä naax̱wiin. Cøx̱iä xyajnähixǿøyyäm.
9 Aquele que é a verdadeira luz, que ilumina a todos, estava chegando ao mundo.
10 Coo yaa miejch hädaa yaabä naax̱wiin, cabä miädiaꞌagy miäbǿjcäxä, hoy hänajty cøx̱iä tøø jia hädiuṉ̃.
10 Veio ao mundo que ele criou, mas o mundo não o reconheceu.
11 Jim̱ jeꞌe jia medsøøyy maa jaꞌa yhamdsoo cajptän, pero cab jim̱ chojcä.
11 Veio a seu próprio povo, e eles o rejeitaram.
12 Pero näjeꞌejaty hajxy chojcy. Pøṉ jaduhṉ tsojc, pøṉ jaꞌa miädiaꞌagy mäbøjcä, jeꞌedsä cuhdujt hajxy mooyyä coo hajxy yhídät nebiä Dioshuungän.
12 Mas, a todos que creram nele e o aceitaram, ele deu o direito de se tornarem filhos de Deus.
13 Cab hajxy xyhuunghájtäm nebiä yaabä teedy hajxy xyhuunghájtäm. Pero coo hajxy nmäbǿjcämät jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy, mänit hajxy jaduhṉ xyhuunghájtämät.
13 Estes não nasceram segundo a ordem natural, nem como resultado da paixão ou da vontade humana, mas nasceram de Deus.
14 Jaꞌa Dioshuung, jäyaꞌayhajt jeꞌe neby højts chaa njäyaꞌayhájtäm. Hädaa yaabä naax̱wiin jeꞌe chänaayy maa højtshájtäm. Tøø højts nhix̱y coo jeꞌe miøjjä jiaanc̈hä. Paady miøjjä jiaanc̈hä coo jeꞌe Dyioshuungä. Tiuum̱by jeꞌe jaꞌa mayhajt homiänaajä. Tømiädiaacp jeꞌe homiänaajä.
14 Assim, a Palavra se tornou ser humano, carne e osso, e habitou entre nós. Ele era cheio de graça e verdade. E vimos sua glória, a glória do Filho único do Pai.
15 Jaayáꞌayädsä Juan jaduhṉ ñägapx: ―Yøꞌøyáꞌayhøch hijty nnägapxyp, yøꞌø høx̱haam tøø jiaac méchäbä. Høøc̈h hijty jayøjp tøø nmech. Yøꞌødsä møjcuhdujt näꞌägädä møød. Høøc̈h, cábøc̈hä cuhdujt jaduhṉ nmøødä neby yøꞌøyaꞌay miøødän. Jím̱iäm yøꞌøyaꞌay hänajty cooc̈h yaa nmiiṉ̃ ngahy.
15 João deu testemunho dele quando disse em alta voz: “Este é aquele a quem eu me referia quando disse: ‘Alguém virá depois de mim, muito mais poderoso que eu, pois existia muito antes de mim’”.
16 Jaayáꞌayäts jaꞌa mayhajt tuum̱b jaꞌa højtscøxphájtäm homiänaajä.
16 De sua plenitude todos nós recebemos graça sobre graça.
17 Dios jaꞌa Moisés jaꞌa cuhdujt jaduhṉ mooyy. Højts jaꞌa Moisés jaꞌa cuhdujt xmioodiägájtsäm. Pero xchójcäm jaꞌa Dios hajxy møød xmióoyyäm jaꞌa tøyhajt. Paadiä Jesucristo yaa quiejxä.
17 Pois a lei foi dada por meio de Moisés, mas a graça e a verdade vieram por meio de Jesus Cristo.
18 Ni pøṉ jaꞌa Dios quiaꞌa hix̱yñä. Jaꞌa yHuung, jeꞌe hajxy xyhawáaṉäm nebiä Dios jiäyaꞌayhatiän. Jiaanc̈h tehm̱ chojpy jaꞌa Dios jaꞌa Jesucristo. Tuꞌughuunghajp jaꞌa Jesucristo.
18 Ninguém jamais viu a Deus, mas o Filho único, que mantém comunhão íntima com o Pai, o revelou.
19 Mänitä teedyhajxy näjeꞌe jim̱ quiejxä møødä levitashajxy maa Juangän. Jaꞌa levitashajxy, tsajtøjcueendähajpä hajxy hänajty tiuuṉghajpy. Jim̱ hajxy chohṉdaacy maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Jerusalén. Jaꞌa judíos wyiindsøṉhajxy jaduhṉ mäguejx. Paadiä teedyhajxy jaduhṉ quiejxä coo jaꞌa Juan hajxy ween nøcxy tiøyhajtmädoy pøṉ jeꞌe.
19 Este foi o testemunho de João quando os líderes judeus enviaram de Jerusalém sacerdotes e levitas para lhe perguntar: “Quem é você?”.
20 Coo jaꞌa Juan jaduhṉ miäyajtøøw̱a, yejc jeꞌe jaꞌa tøyhajt. Caj yhøhṉdaacy: ―Caꞌa yhøøc̈hä jeꞌe jaꞌa Cristo, jaꞌa hajxy nhahíjxämbä, jaꞌa Dios tøø wyiinguéx̱iäbä coo hajxy xyhanéhm̱ämät.
20 Ele respondeu com toda franqueza: “Eu não sou o Cristo”.
21 Mänitä jadähooc miäyajtǿøw̱ägumbä: ―Pøṉ miic̈h. Nej, miic̈h Elíashajpä jaꞌa mináam̱bäjä. Mänitä Juan yhadsooyy: ―Caj. Mänitä miäyajtǿøw̱ägumbä: ―Nej, tøgä miic̈h jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy tøø mhuuc mäwädijpä. Mänitä Juan yhadsóogumbä: ―Cábämäts.
21 “Então quem é você?”, perguntaram eles. “É Elias?” “Não”, respondeu ele. “É o Profeta por quem temos esperado?” “Não.”
22 Mänitä miäyajtǿøw̱ägumbä: ―Pøṉ miic̈h. Højts jaꞌa tøyhajt móoyyäc neby højts jaꞌa nwiindsǿṉ häyaa nhawaaṉdägájtsät pøṉ miic̈h.
22 “Afinal, quem é você? Precisamos de uma resposta para aqueles que nos enviaram. O que você tem a dizer de si mesmo?”
23 Mänitä Juan yhadsooyy: ―Høøc̈h, nyajcapxǿøbiøch jaꞌa Diosmädiaꞌagy møc pactuum. Panøcx jaꞌa Diostuꞌu hajxy nebiä Isaías jecy miänaaṉ̃än coo hajxy mbanǿcxät. Diosmädiaꞌagy jaꞌa Isaías jecy yajwaꞌx.
23 João respondeu com as palavras do profeta Isaías: “Eu sou uma voz que clama no deserto: ‘Preparem o caminho para a vinda do Senhor!’”.
24 Jaꞌa hajxy hänajty tøø quiexyíijäbä maa jaꞌa Juangän, näjeꞌe hajxy hänajty pianøcxä jaꞌa fariseos jaꞌa miädiaꞌagy hajxy.
24 Então os fariseus que tinham sido enviados
25 Mänitä Juan miäyajtøøw̱a: ―Tii miic̈h coo mnäꞌä mäyajnäbejpä pø cáꞌadäm miic̈h mGrístäjä, pø cáꞌadäm miic̈h jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy tøø yajwáꞌxiäbä.
25 lhe perguntaram: “Se você não é o Cristo, nem Elias, nem o Profeta, que direito tem de batizar?”.
26 Mänitä Juan yhadsooyy: ―Høøc̈h, nøøháamhøch nmäyajnäbety. Pero xim̱a jäyaꞌay tuꞌug majiäyaꞌayhagujc. Cahnä hajxy mhix̱yhatyñä.
26 João lhes disse: “Eu batizo com água, mas em seu meio há alguém que vocês não reconhecem.
27 Jayǿjphøch nmejch. Mänit yøꞌøyaꞌay høx̱haam jiaac mejch. Møjcuhdujt yøꞌøyaꞌay miøød quejeec̈h nmøødä.
27 Embora ele venha depois de mim, não sou digno de desamarrar as correias de sua sandália”.
28 Jim̱ä Juan hänajty miäyajnäbety maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Betábara, jaꞌa Jordángpä møjnøøhaawiimbä jaduhṉ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän.
28 Esse encontro aconteceu em Betânia, um povoado a leste do rio Jordão, onde João estava batizando.
29 Cujaboom jaꞌa Juan jaꞌa Jesús yhijxy. Jim̱ä Jesús hänajty miänacy maa jaꞌa Juan hänajty tiänaꞌayän. Mänitä Juan miänaaṉ̃: ―Huug hix̱ hajxy, xii jäyaꞌay tuꞌug miänacy. Yøꞌø jaduhṉ xøhajp jaꞌa Meeghuung jaꞌa Dios tøø quiéx̱iäbä. Yøꞌøds hajxy jeꞌe xñähhoꞌtuꞌudáaṉäm. Yøꞌøds hajxy jeꞌe xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsáaṉäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm.
29 No dia seguinte, João viu Jesus caminhando em sua direção e disse: “Vejam! É o Cordeiro de Deus, que tira o pecado do mundo!
30 Yøꞌøc̈h hijty nnänøøm̱by jaꞌa høx̱haam tøø jiaac méchäbä. Høøc̈h hijty jayøjp tøø nmech. Yøꞌøds jeꞌe jaꞌa møjcuhdujt møød quejeec̈h nmøødä. Jím̱iäm yøꞌøyaꞌay hänajty mänaac̈h nmiṉ̃ ngaꞌayän.
30 Era a ele que eu me referia quando disse: ‘Um homem virá depois de mim, muito mais poderoso que eu, pois existia muito antes de mim’.
31 Cábøch hijty nnajuøꞌøy pøṉ jaduhṉ tunaam̱b nébiøch tøø nmädiaꞌaguiän. Pero páadyhøch tøø nmech mäyajnäbejpä nøøhaam neby hajxy jaduhṉ mnajuǿꞌøwät pøṉ jeꞌe, mijts judíos.
31 Eu não o conhecia, mas vim batizando com água para que ele fosse revelado a Israel”.
32 Mänitä Juan miänáaṉgumbä: ―Tøøc̈hä Dioshespíritu nhix̱y coo jim̱ tøø chooñ tsajpootyp. Mänítøch nhijxy coo hänajty miänacy nebiä palomän. Mänitä ñaax̱cädaacy. Mänitä jim̱ yhøxtaacy yøꞌøyaꞌay quiuhduum.
32 Então João deu o seguinte testemunho: “Vi o Espírito Santo descer do céu na forma de uma pomba e permanecer sobre ele.
33 Cáhnøch hänajty nnajuøꞌøy pøṉ jeꞌe. Pero jaayáꞌayhøch tøø xquiéxiäbä mäyajnäbejpä nøøhaam, jeꞌec̈h jaduhṉ xñämaayy: “Mhixaam̱biä Dioshespíritu maa jeꞌe miänacøꞌøwaꞌañän. Jim̱ jaduhṉ miähmøꞌøwaꞌañ maa tuꞌjäyaꞌay quiuhduumän. Jaayáꞌayäts jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ yegáaṉnäp.”
33 Eu não sabia quem ele era, mas, quando Deus me enviou para batizar com água, disse-me: ‘Aquele sobre o qual você vir o Espírito descer e permanecer, esse é o que batizará com o Espírito Santo’.
34 Tøøc̈h njaanc̈h hix̱y. Tøøc̈h nnägapxy coo yøꞌøyaꞌay jiaanc̈h Dioshuungä. Nyéjpiøch jaꞌa tøyhajt jaduhṉ.
34 Eu vi isso acontecer e, portanto, dou testemunho de que ele é o Filho de Deus”.
35 Cujaboom jaꞌa Juan hänajty jim̱ tiänáaguiumbä møødä jiamiøød metscä.
35 No dia seguinte, João estava novamente com dois de seus discípulos.
36 Jim̱ä Jesús hänajty wiädijpä. Coo jaꞌa Juan jaꞌa Jesús miøjheeꞌpy, mänitä Juan miänaaṉ̃: ―Yøꞌøds jaduhṉ xøhajp jaꞌa Meeghuung jaꞌa Dios tøø quiéx̱iäbä.
36 Quando viu Jesus passar, olhou para ele e declarou: “Vejam! É o Cordeiro de Deus!”.
37 Coo jaꞌa Juan jaꞌa jiamiøødhajxy jaduhṉ miädooyy, mänitä Jesús hajxy piaduꞌubøjcy nämetscä.
37 Ao ouvirem isso, os dois discípulos de João seguiram Jesus.
38 Coo Jesús jiäwøøyy coo hänajty pianøcxyii, mänitä wiaꞌwiimbijty. Mänitä yhijxy coo hänajty nämetscä pianøcxyii. Mänitä miänaaṉ̃: ―Tii hajxy mhøxtaaby. Mänit hajxy yhadsooyy: ―Wiindsǿṉ, maa miic̈h tøø mmejtstaꞌagy.
38 Jesus olhou em volta e viu que o seguiam. “O que vocês querem?”, perguntou. Eles responderam: “Rabi (que significa ‘Mestre’), onde o senhor está hospedado?”.
39 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jam̱ huug híjxäm. Mänit hajxy hoy jiaanc̈h hix̱y maa Jesús hänajty tøø miejtstaꞌaguiän. Tøø hänajty miänacyxiøøjøøñä. Jim̱ hajxy miähmøøñä maa Jesúsän.
39 “Venham e vejam”, disse ele. Eram cerca de quatro horas da tarde quando o acompanharam até o lugar onde Jesus estava hospedado, e passaram o resto do dia com ele.
40 Tuꞌugä Juan jaꞌa jiamiøød hänajty xiøhaty Andrés, jaꞌa Simón Pedro piuhyaꞌay. Jeꞌeds jaꞌa Jesús hänajty tøø piaduꞌubøcy møødä jiamiøød tuꞌug.
40 André, irmão de Simão Pedro, era um dos dois que ouviram o que João tinha dito e seguiram Jesus.
41 Mänitiä Andrés jaꞌa piuhyaꞌay hoy piaady, jaꞌa xøhajpä Simón. Mänitä Simón ñämaayy: ―Tøø højts jaꞌa Mesías nbaady ―jeꞌe jaduhṉ ñänøøm̱by jaꞌa Cristo, jaꞌa Dios tøø wyiinguéx̱iäbä coo hajxy yaa xyhanéhm̱ämät.
41 André foi procurar seu irmão, Simão, e lhe disse: “Encontramos o Messias (isto é, o Cristo)”.
42 Mänitä Andrés jaꞌa Simón jim̱ wioonøcxy maa jaꞌa Jesús hänajtiän. Coo jaꞌa Jesús jaꞌa Simón yhijxy, mänit miänaaṉ̃: ―Miic̈h, Simón miic̈h mxøhaty. Jonás miic̈h mdeedyhajpy. Pero Pedro mxøhataaṉnä ―jeꞌe jaduhṉ ñänøøm̱by tsaa.
42 Então André levou Simão para conhecer Jesus. Olhando para ele, Jesus disse: “Você é Simão, filho de João, mas será chamado Cefas (isto é, Pedro)”.
43 Cujaboom jaꞌa Jesús hänajty ñøcxaꞌañ Galilea. Mänitä Felipe hoy piaady. Mänitä Felipe ñämaayy: ―Jám̱høch quipxy møødwädíjtäc. Høøc̈hä nmädiaꞌagy habǿjcäc.
43 No dia seguinte, Jesus decidiu ir à Galileia. Encontrou Filipe e lhe disse: “Siga-me”.
44 Jim̱ä Felipe hänajty chooñ maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Betsaida. Jim̱ jaꞌa Andrés hänajty chohm̱bä møødä Pedro.
44 Filipe era de Betsaida, cidade natal de André e Pedro.
45 Mänitä Felipe jaꞌa Natanael hoy piaady. Mänitä Natanael ñämaayy: ―Tøø højts jaayaꞌay nbaady jaꞌa Moisés tøø ñägápxiäbä maa jaꞌa nocy piädøꞌquiän, jaꞌa Diosmädiaꞌagymiäwädijpähajxy tøø ñägápxiäbä. Jesús jaduhṉ xiøhaty. José yhuung jeꞌeduhṉ. Jim̱ jaduhṉ chooñ Nazaret.
45 Filipe foi procurar Natanael e lhe disse: “Encontramos aquele sobre quem Moisés, na lei, e os profetas escreveram! Seu nome é Jesus de Nazaré, filho de José”.
46 Mänitä Natanael miänaaṉ̃: ―Nazaretä. Cabä ndijy hoybädaꞌa jim̱ Nazaret. Mänitä Felipe yhadsooyy: ―Jam̱ huug híjxäm.
46 “Nazaré!”, exclamou Natanael. “Pode vir alguma coisa boa de Nazaré?” “Venha e veja você mesmo”, respondeu Filipe.
47 Jim̱ä Natanael jaꞌa Jesús hänajty ñämech. Coo Jesús jaꞌa Natanael yhijxy, mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Yøꞌø judío xii miim̱bä, hamuumduꞌjoot jaꞌa Diosmädiaꞌagy quiudiuṉ̃. Ni mänaa quiaꞌa høhṉdaꞌagy.
47 Jesus viu Natanael se aproximar e disse: “Aí está um verdadeiro filho de Israel, um homem totalmente íntegro”.
48 Mänitä Natanael jaꞌa Jesús miäyajtøøyy: ―Maac̈h miic̈h tøø xyhix̱y cooc̈h miic̈h jaduhṉ tøø xyhøxcapy. Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jiiby miic̈h hänajty mdänaꞌay piidspaꞌc. Cahnä Felipe hänajty xmiägapxy.
48 “Como o senhor sabe a meu respeito?”, perguntou Natanael. Jesus respondeu: “Vi você sob a figueira antes que Filipe o chamasse”.
49 Mänitä Natanael miänaaṉ̃: ―Wiindsǿṉ, Dios miic̈h xyhuunghajp. Mhanehm̱by miic̈h jaꞌa judíoshajxy.
49 Então Natanael exclamou: “Rabi, o senhor é o Filho de Deus, o Rei de Israel!”.
50 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Páadyhøch jaꞌa nmädiaꞌagy xmiäbøjcä cooc̈h jaduhṉ nmänaaṉ̃ cooc̈h miic̈h jiiby tøø nhix̱y piidspaꞌc. Pero mhixaam̱by cooc̈h maas hoy‑yagjuøøñäjatypä nyajcähxøꞌøgaꞌañ.
50 Jesus lhe perguntou: “Você crê nisso porque eu disse que o vi sob a figueira? Você verá coisas maiores que essa”.
51 Mänitä Jesús miänáaṉgumbä: ―Chaads mijts nnämáꞌawät, mhixaam̱by hajxy coo jaꞌa tsajpootyp yhawaꞌadsaꞌañ. Mhixaam̱by jaꞌa Diosmoonsä hajxy jaꞌa tsajpootypä coo hajxy chajpedaꞌañ coo hajxy ñaax̱cädaꞌagaꞌañ maac̈hä nwiinduumän, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä.
51 E acrescentou: “Eu lhes digo a verdade: vocês verão o céu aberto e os anjos de Deus subindo e descendo sobre o Filho do Homem”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.