Hebreus 12

Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ánëli kétchi, ítapo ito chíkola juebénaka Diostat jiápsekame itom bíchame jípureka, juka kaa türik entok béttesi machik itom kom tábemtate tóijnake; entokte yánti éaka tenninake, juka böot tennihuamta ítopat jípureka,
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 Jesústa jíba bíchaka. Bueïtuk Áapo Dios éehuamta yáala, entok yúmalasi ä tahuariala. Entok Áapo al‑leehuamta áapat jípureka, kúrusit jiokot aayuk, tiusi jájana bít-huaka junne. Huanäi én rey bankot kattek Diosta báta bétana.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 Bueïtuk áachem emo temaje, jü Áaporikúu sikamtahui, jáchin jume kaa türik joame ä béj‑reka jáptek, bueïtukem jum enchim át éäpo kaa huátti báanake, lótteka.
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Bueïtuk emëe katem jee kókko, juka kaa türik béj‑reka enchim nássuäpo.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 ¿Jachem ä kóptiasula béjja, juka kutti nokta? Bueïtuk enchim üusekam ténasi enchimmeu nooka, ínel jíaka:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 Bueïtuk jü Señor ä nákëu kuttílasi majtia,
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Emëe juka kutti yore majtiahuamta ára mabetätek, Dios enchim üusekam ténasi enchim bitcha. Bueïtuk, ¿jábesa jü usiari ä áchay bétana kutti yore majtiahuamta kaa mákhuame?
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Të emëe kaa kutti majtiahuakatek, katem ára usiaripo näikiahua, bueïtuk sïmetakam kutti yore majtiahuamta mámak-hua.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Täbuiasi ä bít-huäpo, ímï buíapote itom áchayim jípurey, kuttílasi itom mamajtíame, entokte am yörey. ¿Jachute kaa chë júne ä jopo yúmala, juka téhuekapo itom áchay nésauri, itom jíapsinakë béchïbo?
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Lútüriapo huámëri kaa jaiki táapo kuttílasim itom mamajtiay, bempörim ä türeï pámani; të ïri sïmeta itou türinakë béchïbo, bueïtuk áamak huépülsi itom jíapsi ïaaka.
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Lútüriapo jü kutti yore majtiahuame yorehuä johuay, juka kaa al‑leehuamta entok sirokhuamta; të ál‑la chúkula yánti lútula éehuamta huéria, huame kuttílasi áma huam sákalame béchïbo.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Huäri béchïbo, jume mámam kón huéchilamem tóboktia, entok jume tónom karaktilame.
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 Éntokem ili böom rútuktia, enchim guókim béchïbo, bueïtuk jü guók rábiktilame kaa böot yeu huéenake, ál‑la türilataka tahuanake.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Yánti éehuamtem jípure, entok huépülsi jíapsihuamta. Júnëlem sïmemmak kaate, bueïtuk íkäi kaa jípureme kaibu Diosta bínnake.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Tüisem át suuhua, kolopti jábe kaa ä jájamnake, juka Diosta tühua. Diosta nésahui kaa ä yáakä béchïbo, ä jiápsipo chibu éehuame át ayu táytinake. Huanäi ïri böota ä páttiria báanake. Íäri béchïbo éntok, juebénakam juënakuu emo nasontenake.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Kaabe jak enchim násuk annake, jámutta kaa jubeka áamak jiápsaka, ö juka Diosta bétana yörisi machik kaa yöreka, Esáuta ayuka bénasi. Bueïtuk huépul puraato buähuamta béchïbo, juka ä kësam usiari áttiarita nénkak.
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Béjem ä jüneria, chúkula Diosta tühua mabet péaka, kaa jehuiteriahuak. Huanäi ínëli kaa ä jájamek, juka jíapsi kuaktihuamta, buanaka ä jariaka junne.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Bueïtuk katem jü káhui ára át mámtehuamtau rúktila. Ïri éntok táijpo béetey, tüisi kaa machika kut huathuattëpo entok buére jekäpo.
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 Huanäi trompeeta jíahui jíkkaijtuk, entok jíahui nokame. Jume ä jíkkajakame éntok jiokot jiaahuay, kaa éntok ámeu nok ïaaka.
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 Juka nésauta bem jíkkajähuim kara yánti éaka mabetay: “Bueïtuk jita animal júyat jálojtekätek tétammey ö kúta buahuimmeyi mamaasunay.”
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Buéresi jínhua machiakay jü bít-huame; íäri béchïbo jü Moisés ínel jiaahuak: “Guómtilatakane ino yoohua.”
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 Eme éntokem áu rúktila, jü káhui Sióntahui, jü Dios jiápsamta buére jóarähui, téhuekapo jóära Jerusaléntahui, entok jume ángelesim juebena míilimtaka emo jáläekammehui,
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 huame kësam usiarim emo náu totoijhuäpo náu animmehui, bem téhuam éntok téhuekapo jïojteri, entok Dios sïmemmeu Jueztahui, entok lútula huëpo espíritummehui, jume yúmalasi yáarimmehui,
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 entok Jesústahui, juka bemela nokta náu tütehuakapo násuk huéekamtahui, entok jü ójbo sïtiatahui; ïri éntok chë tüisi nooka, jü Abelta ójbo béppa.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Tüisem át suuhua, kaa ä omoute béchïbo, juka nokamta. Huámëi júnakoy buíapo bétte nokta ámeu nokhuakamta, katim ä mabetak; karam ä guójaniaka taahuak. Ítapo kétchi, kaa ä mabetakäteko, juka kutti nokta téhueka bétana huémta.
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Júnakoy huäri nok jíahui kétchi buíata áu yoyootuak, të ëni nokta chúpa rókaka nok‑la, ínel jíaka: “Ketunene séjtul huëpo, áu ä yoyootuanake, të kaa buíata jíbba, ál‑la juka téhuekata kétchi.”
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 Ïri nooki, “ketune séjtul huëpo huéeme”, ínel jiau báare: jü yáataka ára sékäna órehuame mékka órena, bueïtuk juka kara sékäna órehuamta áma tahuanaké béchïbo.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 Inëlite juka rey nésauta johuäpo kara sékäna órehuamta mabet‑lataka, atä baysaunake, entokte íkäi itom jípurë násuk, ä nésahui joaka Diostate al-leetuanake, ä yörihuäpo suamsi ito nüyeka.
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 Bueïtuk itom Dios tájji jü jita lülütíame.
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.