1 Coríntios 14
Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI
1 Juka emo nakhuamtem boojoria; entok juka Espíritupo Diosta eäpo áma yúmahuamtem mabet báareka eíya, të chë junne sïmek béppa profecia noktem noóka.
1 Yabow i ayawasamaim wan nama nabonawiy, naatu dogor wanawanan akok gagamin Anun Kakafiyin usar bai enan akisin kwananuwih kwanab, usar gewasin naatu au gagamin i God ana tur binan ana usar kwanab.
2 Bueïtuk jü täbui nokpo nokame kaa yorememmeu nooka; ál‑la Diostahui, bueïtuk kaabe at jüneiya, bueïtuk Espíritu Santopo ä nokaü esotaka kara at jünetu.
2 Orot yait menan botabir tur ta’amaim eo i men sabuw isah eo, baise God isan eo. Anayabin men yait ta so’ob tur boro nanowar naniyan nab, nati tur i Anun Kakafiyin ana fairane tur anababatun wa’iwa’irin eo.
3 Të jü profeciata nokame yorememmeu nooka, Diosta eäpaman am yötunakë béchïbo, entok kutti nokta am makaka, am jíapsi joiya.
3 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan i sabuw isah eo baibais, koufair, nuhifot ebitih.
4 Jü nokta kaa täyahuamta nokame, áapo jíba au aniaka yötu, të jü profecia nokta nokame, iglesiata yötutua.
4 Yait menan botabir tur ta’amaim eo, nati i taiyuwin ebibais. Baise orot yait God ana tur eo ebibinan, i God ana sabuw tutufin etei ebibaisih.
5 Bueïtuk sïmemne juka täbui nokta enchim noktua peä jiöbe, të chë junne juka profecia nokta, bueïtuk chë bat huéiye jü profeciata nokame, jü täbui nokta nokamta béppa, ál‑la chë türi eíyey juka täbui nokta at jünehuä paman ä kuaktïateko, jume iglesiapo nau anim Diosta eäpaman am yötunakë béchïbo.
5 Ayu au kok kwa etei mena tabotabir tur ta’amaim kwatao, baise au kok gagamin anababatun i binan ana usar kwatab, anayabin orot yait tur eo ebibinan ana baibais i gagamin. Orot menan ebobotabir i gewasin, baise orot ta nati kou’ay wanawanan tur nabotabir nao ekaleisia etei hinanowar saise boro nibaisih.
6 Én entok hermanom, ínapo enchimmeu yepsaka täbui nokta nokätek, ¿jita tühuatasem áma teunake, të ínapo juka Diosta yeu machiriakäu nokätek, entok juka huitti täyahuamta, profeciata, entok doctrinata?
6 Naatu taitu, ayu atan kwa ata binanawan ana veya, menau tabotabir tur ta’amaim atao’o na’at boro baibais atit? Baise tur boubuh, not so’ob boubuh, tur binan God biyanane, naatu God ana roube’aten tur ana bow anan, turobe boro imaim nibaisi.
7 Lútulay jü jita sonim ái popönhuame jiahuita joame, jü baka kusia entok arpa, bueïtuk bem jiahuipo kaa jünakiachisis jíätek, ¿jachisu ára at jüneetunake arpata entok baka kusia jiahuichi?
7 Ef ta iti na’atube, ben hai sawar douduf na’atube hinirabirab, o fik na’atube hinababin kwanekwan orot benayan boro mi’itube naniyan nab naben gewas?
8 Entok jü trompeta kia jeka jiahui tenasi jiäteko, ¿jábesu au änanake jäni, nassuahuäu huee béchïbo?
8 Naatu orot yait tour men ebababin gewas, baiyowayah boro mi’itube hinaso’ob gewas hibobuna baiyow isan?
9 Junëli kétchi emëe, bueïtuk jü niniy kaa at jünehuamta nokäteko, ¿jachisu at jüneetunake jü enchim nokäbechi? Bueïtukem kia jekapo noknake.
9 Ana itinin i ta’imon, o mena nabotabir tur ta sabuw men hisoso’obamaim kuo, sabuw boro mi’itube naniyan hinab o abisa isan kuo? O a tur asir isaroun me yan ere’er.
10 Lutüriapo juebena jü täbuiasi nokhuame sïme ániachi, entokim sïmetaka ä jípure jachin bem jiau barëhui.
10 Tafaram wanawanan tur i moumurih maiyow, naatu nati tur etei i hai yabih auman men ta yabin enamih.
11 Të ínapo jü nokit kaa jüniatek, sekäna joome bénasi nee bínnake jü nokame, entok jü nokame ino béchïbo ket sekäna joome ténanake.
11 Isan imih tur nidun anonowar naniyan men abaib ayu i touman orot amatar, nati orot tur oyan isan, naatu tur oyan auman ayu isou touman orot matar.
12 Junëli ketchí emëe; juka Espíritupo Diosta eapo ära jita johuamta mabet peatek, ímï huämem chë tekipanua, juka iglesiata yötunakë béchïbo.
12 Imih o yait a kok gagamin i ayubit ana usar ta inab inabow, basit God kwi’fefeyan saise usar menatan o inab ekalesia inabibais boro nit.
13 Huäri béchïbo jü täbuiasi nokta nokame, áma yúmahuamta oraciompo aunake ä kuaktia béchïbo.
13 Ana’an iti isan sabuw iyab menah ebobotabir, gewasin hinayoyoban, saise tur koubuna isan ana usar auman hinab hinakubuna sabuw hinaso’ob.
14 Të ínapo täbui nokta kaa täyahuäpo oraciónta joatek, ín espíritu oraciónta johua, të jü ín koba suahua kayta jüneriaka tatahua.
14 Anayabin ayu mena’umaim ayoyoyoban, ayubu auman ibo eyoyoyoban, baise au not men kafa’imo so’ob ayu abisa ao’o.
15 ¿Jachisuntuko? Espíritupone oraciónta jonake, tëne koba suahuay ket oraruanake, entokne espíritupo buiknake, tëne koba suahuapo ket buiknake.
15 Ayu boro abisa anasinaf? gewasin ayu i boro ayubu airi anayoyoban, naatu au not auman airi anayoyoban, ayubu airi ew anatabor naatu au not auman airi anatabor.
16 Bueïtuk empo espíritupo jíba Diosta yöreteko, jü emo náapo aaneka ä jikkajame: ¿juka baisaurita em joau jachisu ä jehuiterianake? Bueïtuk kaa jüneiya jita em nokähui.
16 Ayubimaim God ana merar iyi kubobora’ara’ah, orot ta boro mi’itube naso’ob airi God kwanabora’ara’ah, naatu boro mi’itube naso’ob nibasit. Anayabin nati orot i men so’ob o abisa’awat kuo’o.
17 Të empo, lutüriapo Diosta baysauhue; të jü seenu kayta tühuata jajjame.
17 Basit o i merarayow gewasin maiyow God kubitin dogor tutufin etei, baise taituwa nati na ebatabat men kubibais.
18 Diostane baysauhue bueïtukne enchim béppa chë júne yún täbui nokta nooka;
18 Ayu i God ana merar ayiy, anayabin ayu menau botabirin tur ta’amaim o isan kwa etei ana tabir.
19 tëne jume Cristota sualhuäpo nau anim, huitti ín at jünëapo mamni nokta noknake, huatem ket majtia béchïbo, të diez mil nokta kaa täyahuamta ëe.
19 Baise ekalesia hai kou’ay wanawanan ayu tur etei five akisin anao sabuw etei boro naniyan hinab naatu nibaisih, baise menau nabotabir tur 10,000 na’atube anao ana baibais i en.
20 Hermanom, katem ili usi éehuamta jípureka jíapsi báare, al‑lem ili usi ehuamta jípure juëna ehuäpo, entok tü ehuäpo yúmalasi.
20 Taituwau, men kek hai notabe kwananot, men kek sosofabe kwanarerey kwanekwanemih, baise orot babin hai not kwanab tur kwanao.
21 Leypo ínëli jïojteri: “Täbui nokpo entok täbui tempone noknake ïri pueblotahui; júnentaka júnem kaa nee jikkaijnake, tï jiaahua jü Señor.”
21 Buk Atamaninamaim wanawanan ofafar iti na’atube hikirum,
22 Juäri béchïbo jü täbuiasi nokhuame, jume Cristota súaleme béchïbo kaa señal, ál‑la jume kaa ä súaleme béchïbo; të jü profecia, jume Cristota súaleme béchïbo huéiye, të jume Cristota kaa súaleme béchïbo ëe.
22 Menat ebobotabir i men sabuw baitumatumayah hai i’inan, baise sabuw iyab men tibitumatum hai i’inanen, naatu tur binan i sabuw iyab men tibitumatum isah, baise baitumatumayah isah.
23 Bueïtuk, sïme jü iglesia nau rukteka sïmetakam täbuiasi nokätek, entok jábe kayta täyaka entok Cristota kaa sualeka áman kibakekätek, ¿jachum kaa enchim rorokom tianake?
23 Imih ekaleisia tutufin etei hinaru’ay, naatu sabuw etei menah nabotabir tur ta’amaim hinao’o, sabuw afa ufunane hina tema’am, naatu sabuw iyab men tibitumatum boro hinao, “Sabuw tibikoko’aw kwa’itih?”
24 Të sïmetaka profeciata nokätek, entok jábe kayta täyaka entok Cristota kaa sualeka aman kibakekätek, sïmem bétana at jünehuamta mabeta, entok kaa türik ä joäpo jünéaka tatahua.
24 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan ufun orot baitumatum atin ma enonowar boro dogoron narusib. Anayabin tur abisa nonowar ana kakafih etei hina hibebeyan itan.
25 Ä jiápsipo ehuil ayukame yeu buijtunake; huanäi ínëli tonommey kikteka Diosta yörinake, entok tua lutüriapo ä jüneriatebonake Diosta enchim násuk anëhui.
25 Ana not wa’iwa’irin ma’am etei tit irerereb naatu boro sun nayowen Regah nakwafir, bebeyanamaim naorereb nao, “Turobe God i kwa wanawananamaim bairi kwama’am!”
26 ¿Jachisu júntuko hermanom? Emëe emo nau tojakätek, salmomem buika éntokem doctrinata emo majtia, huate entok täbui nokta nooka, huate entok Diosta yeu machiriau jípure, huate entok juka täbuiasi nokhuamta kuaktia, sïmetem yauhua Diostau bíchaa jita täyahuäpo yotunä béchïbo.
26 Taituwau, abisa ao yabin i iti, bora’ara’aten isan kwanaruru’ay ana veya, orot boro ew natabor, orot ta boro ni’obaibiyi, orot ta boro God ana tur naorerereb, orot ta boro menan nabotabir, orot ta boro nati tur nabotabir nakubuna kwananowar, naatu sawar iti etei i ekaleisia wowabin ra’at isan kwasisinaf.
27 Bueïtuk jábe täbui nokta kaa täyahuamta nokätek, gúoyíka batchu ö bájika emo boobíchaka, senu entok nokhuamta kuaktianake.
27 Menamaim omih orot rou’ab o tounu hinao naatu men tounu nanatabir, naatu tur i orot ta nao nasawar, imaibo ta nao, men auta’imon kwanarahimih, naatu orot ta i nati tur nabotabir nakubuna.
28 Të nokta kuaktiamta kabétuk, iglesiapo kaa jíaleka tahuanake, áapörik béchïbo entok Diosta béchïbo jíba noknake.
28 Baise koubuna’ayan orot nati’imaim men nama’am na’at, orot nati tur eo gewasin ekaleisia wanawanan boro awan nafot, i akisin God hairi’imo hinayoyoban.
29 Juneli kétchi jume profetam gúoyíkam noknake ö bájika junne, jume huate entok am jikkaijnake: “¿Jachu junëli jäni?”, ti jiaka.
29 Orot rou’ab o tounu God ana tur hinabinan, naatu hinabibinan wanawanan, binanuyah afa nati tibibinan hai tur hinafufun gewas.
30 Të jábe áma káteka juka Diosta yeu machiriau mabetakätek, jü bat hueme kaa jíaleka tahuanake.
30 Naatu nati tur inan wanawanan orot ta kou’ay wanawanan ma’am God ana tur ta boubun na isan birerereb ana veya, nati orot bat ebibinan awan nafot.
31 Bueïtuk sïmetakam ára profeciata nooka, hueuhuëpulaka, bueïtuk sïmem araunakë béchïbo entok sïmem kutti nokta mabetnake.
31 Anayabin kwa ta’ita’imon a veya ti’inu’in na’atube boro kwanabinan, saise sabuw etei boro roube’aten tur hinab hinaso’ob naatu koufair hinab.
32 Jume profeta espíritum, profetam eäpanim emo nünake.
32 Dinab oro’orot iyab God ana tur hio tibibinan hai tur i hinakaif gewas.
33 Juka kaa nanabeu huemta Dios kaa ä attiak.
33 Anayabin i men baibikwarisen ana Godamih, baise tufuw ana God.
34 enchim nau yayájäpo jume jáamuchim katim jialnake; bueïtuk jume jáamuchim katim nok‑ïahua, ál‑la ä kuna bétuk au nünake, leyta jía pámani.
34 Ekalesia wanawananamaim baibin i awah nafot hinama. Baibin isah men baibasit ema’am boro tur hinao, baise ofafar eo na’atube awah nafot orot babahimaim hinanutanub hinama.
35 Bueïtuk bempo jita täyabaretek, bem joapom bem kuna natemaijnake; bueïtuk kaa tuïsi bittu jü jamut, jume emo nau toijlame násuk nokäteko.
35 Sawar ta isan so’obamih baremaim a’aawah hinibatiyih, anayabin ekaleisia wanawanan baibin tur o isan i biya’ohow ema’am.
36 ¿Jachu enchim násuk yeu simbla jü Diosta noki, ö enchimmeu jíba yebijla?
36 Kwanotanot God ana tur kwa akis biyamaim busuruf? Ai nati tur i kwa akis isa na?
37 Bueïtuk jábe au profetalëtek, ö chë júne Espíritu Santopo áu jíapsilëtek, juka enchimmeu ín jïojtekau úttia ä türinakëhui Señorta ä nesahueka bétana.
37 Orot yait enotanot i God ana dinab orot, naatu God biyanane ayubin ana usar bai ema’am, abisa kwa isa akikirum boro naso’ob, iti i Regah ana obaiyunen tur.
38 Të jü kaa ä jüneriabareme, kaa ä jüneríanake.
38 Baise iti tur nanowar nakwakwahir, God boro ibo nakwahir ana tur men nanowar.
39 Junëli hermanom, profecia noktem nok báreka eiya, éntokem juka täbui nokpo nokamtem kaa ä taktiria;
39 Isan imih taituwau, dogor kwanabotawiy God ana tur kwanab gewas kwanabinan, naatu sabuw afa menah botabir teo men kwana’otanih.
40 të sïmetem huitti suamsi yauhua.
40 Baise kwana’itin gewas sawar etei i hai efamaim kwanasinaf naatu kakaf ana efamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.