Marcos 5
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 — ausente —
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi harew Galilee hirabon hina tafaram Gerasa imaim hitit.
2 — ausente —
2 Jesu wa wanawanan tit bisure auman, mar ta’imonamo orot ta afiy kakafih hitounbubur ma’am rahane tit na biyan tit.
3 Ämaqä iqu, ämaqä pizqä pŋqä witaŋgqä imä pmetaŋgaŋi, ämaqä-pqä hŋqu, iqueŋi guä änä makiqiyäueqä imiŋqe. Senqä-guä ii äkiqiyäuepqä-qe, hmayi.
3 Iti orot i rahamaim in ma reremor, naatu sabuw murab fokarih anababatun hifafatum men karam.
4 Itaŋga ämaqä iqueŋi yukä hipa iuŋi, senqä-guetä, kiqiyäuqaŋguwä-qe, äqiyändakmiŋqe. Iqueqä yäŋänäqŋqä di, aaŋä hävemnäqŋqä etaŋgi, ämaqä-pqä hŋqu iqueŋi a makiqätqä imiŋqe.
4 Anayabin mar etei an uman murab fokarihimaim tefafatumen, baise eyi erab an uman murab tetoro’oro’omen naatu aur tetatafofor, fair kwanekwan men karam boro hitarouh.
5 Itaŋga heatqäŋgatä, hiunjiŋgatäŋi, ämaqä pizqä wiqeu äpme, ä hipkä-qoqoŋiu ikitä, zääqä ätäkitä, itaŋga hikä ämetä, iqueqä huiwiu häuä äktänmiŋqe.
5 Fai mar rahamaim naatu oyawemaim in ma itar koukuw taiyuwin biyan agimamaim bobeyabeyaten reremor.
6 Itaŋga iqu, Jisasi Iqueŋi kiiŋä nämda hiŋuä äqunäqe, Iquenyqä tnäŋä äpäqetaŋi, qoŋä äwoktäukqe.
6 Jesu no ef yokaika nan itin, nunuw in nanamaim ra’iy sun yowen. Demon mowan Jesu nanamaim sun eyoyowen|alt="demoniac kneel b4 Jesus" src="CN01710B.TIF" size="col" loc="Mrk 5.6" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.6"
7 — ausente —
7 Naatu fanan aumetawat na’in iwow eo, “O ayu biyau’umaim abisa kukokok, Jesu God auyom ma’ama’anin Natun? God wabinamaim abifefeyan men biyababan initu’umih!”
8 — ausente —
8 Anayabin Jesu iu, “O afiy kakafin orot biyanane kutit!”
9 Itaŋi Jisasi Iqu, “Tqä yoqe, äänä äqonäŋinyä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.
9 Naatu Jesu ibatiy, “O
10 Itaŋgaŋi iqu, Jisasi Ique, dŋä quvqä iquauŋi, qua iquesa huätä mändowatqä yätŋqä, yatŋqä yäŋänäqŋqä ävqa äukqe.
10 Naatu Jesu fefeyan kikin men hikok boro tiyafarih hitatit tafaram nati hitihamiy.
11 Itaŋgaŋi hipkä-qoqoŋä iuŋi, yaqueqä aaŋä kuapänäŋä hui ymisaŋä änmiŋuwi.
11 For burut kakafin nati yubin heher ta sisibinamaim hima hi’u’ufar.
12 Iŋi dŋä quvqä iqua, “Iyää! Ne yaqueqä näŋuau tquatuŋquänä nandowatiyä!” ätukuwi.
12 Afiy kakafih Jesu hifefeyan hio, “Karam boro iti yafari atan for wanawanah atarun?”
13 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quŋi, “Yqänä!” ätukqe. Itaŋga dŋä quvqä iqua, ämaqä iquesa ätimäwaŋi, yaqueqä iquau ätqäukuwi. Yaqueqä eeqänäŋä 2,000 iqua, qaŋä tnäŋänä iwaqetaŋi, eqä-huäŋä bu äpäwipu, eeqäpnä eqä änyuäpätäkqe.
13 Jesu afiy kakafih baibasit itih, orot biyanane hitit hin for wanawanah hirun, for 2,000 na’atube heher sisibin hinunuw hira’iy harew yan hire hi’ar tomatom himorob.
14 Iŋgaŋi ämaqä yaqueqä miqä iqua, zä äupiyi, aŋä-himqä iutä, qua qäqi witaŋgqä isuautä awä ätuäkäkuwi. I tquaŋguwäŋga, qokä-apäki qätä äwipiyi, qu, “Ämaqä Iqu äänä iqaŋgi natqäpiyä” tpu, hiŋuäŋqä ätimäukuwi.
14 Orot iyab hima for hibituw hinunuw hin bar merar gagamin naatu bar merar afa hai tur hi’owen. Naatu sabuw abisa mamatar itininamih hitit hina.
15 Qu Jisasi Ique äwimapiyi, dŋä quvqä kuapä-täŋä emiŋqä iqu, ämaqä äŋguä-qu, dŋä quvqä maeqä eä, qäkämä äŋguä imäkänä pmetaŋgi äqumbiyi, zä ikuwi.
15 Hina Jesu biyan hitit hinuwanuw orot afiy kakafih hitounbububur ma’am, i boun ana not rumutufur faifuw gewasin iyoun mare ma’am hi’i’itin ana maramaim hibir.
16 Itaŋga ämaqä, Jisasi Iqu iiŋä imäkqaŋgi hiŋuä äquŋguwä iqua, huiziuŋi awä ätukuwi. Ämaqä, dŋä quvqä ävämakuwä iquenyqätä, ä yaqueqä iquauŋqätäŋi, “Iiŋä-iiŋä imäkqaŋgi äqunäŋqueqä” ätukuwi.
16 Sabuw iyab matah yan orot afiy hitounbububur ma’am isan mi’itube mamatar, naatu for isah abisa mamatar hi’i’itan sabuw hai tur hi’owen.
17 Iiŋä tquaŋgä äwipiyi, qu Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Neqä aŋä täqisaŋi huätä uvä” ätukuwi.
17 Naatu sabuw Jesu hifefeyan hai tafaram baihamiyinamih hiu.
18 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu yimba yätu ti peyqaŋgaŋi, ämaqä dŋä quvqä ävämakuwä iqu, Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Nyi sitä anä weŋqeqä” ätukqe.
18 Jesu wa afe’en yenamih orot afiy hitounbububur ma’am na Jesu ifefeyan hairi namih.
19 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu, iqu anä uwqeŋqe mäwiŋgaŋgi, tii ätukqe. “Tqä aŋämqä aŋgumä äwätnä, Naqä Iqu siŋqä qeqä wimäŋgaŋgi, äŋguä ikimäkqeŋqe, sämaqeu awä tuvä!” ätukqe.
19 Baise Jesu men ibasit, naatu orot iu, “O kwen a bar hinat tamat naatu taituwa, Regah ana gewasin o isa sisinaf naatu ana kabeber bit i hai tur ku’owen.”
20 Iiŋä etaŋgi, iqu qua Dekapolisi pmetaŋguwä iuŋi, “Jisasi Iqu, nyi äŋguä sä nyimäkqiyä” ätuätä, awä ätäkäkqe. Iqu iiŋä tqaŋgi äwipiyi, “Häwe! Si tä änääŋqä tnyä?” ätukuwi.
20 Basit orot nati’imaim ihamiyih Bar Merar Etei Umat Roron imaim remor Jesu mi’itube biyawas sabuw hai tur eowen, naatu sabuw hinonowar i hifofofor men kafaita.
21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä aŋgumä yimba äukqe. Iqiŋi, Iqu eqä maŋä iqi pmetaŋga, ämaqä aaŋä kuapänä, Ique iŋgi-iŋgisa äwimakuwi.
21 Jesu ibanak maiye wa isra’at rabon harew rounane hitit, naatu re riy sisibin bat, imaibo sabuw moumurih na’in hina hi’arbebera’uh.
22 — ausente —
22 Naatu Kou’ay bar ana ukwarin orot wabin Jairus na tit, nuw Jesu i’itin ana maramaim na anamaim ra’iy.
23 — ausente —
23 Naatu fefeyan kikin eo, “Ayu natu babitai i emomorob, akokok inan umamaim au kek biyan inabutun saise nayawas!”
24 I tquaŋga, Jisasi Iqu, Jarusi iqutä itmaŋga äukiyi. I uwqaŋgiyäŋga, ämaqä aaŋä kuapänäŋi, Jisasi Ique anä äpuputmäwa äukuwi.
24 Naatu Jesu orot Jairus hairi hin, sabuw himour kwanekwan hibi’ufunun naatu yaten hiyey.
25 Apäkä, qaŋuä-yaqä qäpu maeqä, yqänä imiŋqä, quväkuä 12 ämäwqätäukqä-pqä hui, ämaqä kuapänä äumiŋuwä awä imä äumiŋqe.
25 Wanawanahimaim i babin ta, baibin hai sawow bai ma kwamur etei 12 sawar.
26 Apäkä iiŋi, duuta kuapänäŋä iquauä hipaeutaŋi tmi-tmiqä-tqä naqä ämetä, iiyqä mbqä eeqänäŋi hiŋgi äwimiŋqe. Iwä, qäpu heqänäŋä di, yändi-yändi imäŋga äpemiŋqe.
26 I’akir manin na’in, adanafur bowayah ta ta isah run tit kabay gagamin na’in ibaiyanih, baise men yawas ta tita’ur ana sawowone i rara’at sasa.
27 — ausente —
27 Jesu ana tur nowar, naatu sabuw wanawanahimaim inan babin Jesu ufunane tit ana faifuw butubun.
28 — ausente —
28 Anayabin i na’at not, “Ayu ana faifuw ana butubun boro ana yawas.”
29 Iŋga qäŋganä, ye vqaŋga, ii näqŋqä tiiŋä ekqe. “Nyi äŋguä ae nyimäŋgiyä.”
29 Naatu bubutubun mar ta’imonamo rara nununuw nutanub naatu biyan wanawanan naniyan tatatam nati bai’akirane yawas.
30 Ii iqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä yäŋänäqŋqä hui ävämeqaŋgqeŋqä näqŋqä ämeqe, ämaqä anä äumiŋuwä iu hiqumuaŋä äwiyä, yatŋqä ävätä, tii ätukqe. “Nyaqä ämuasmäŋqä täuŋi, tqu indmaqäŋgiyä?”
30 Jesu fair biyanane titit i naniyan tatam, sabuw wanawanahimaim tatabir ibatiyih, “Yait ayu au faifuw butubun?”
31 Yatŋqä i vqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Si hiŋuä mäquŋquä danä iŋinyä? Ämaqä kuapänä si iŋgi-iŋgisa äkivändäŋuwi, ‘Tqu indmaqiyqiyä-qe,’ suŋqä tnyä?” ätukuwi.
31 Ana bai’ufununayah hiu, “O sabuw moumurih na’in yate teyey, naatu baise o kubibat, yait ayu butubuni?”
32 Iiŋä qäyä ätquaŋguwä-qe, Jisasi Iqu, “Tqutiyä” tä, hiŋuä qävqä ikqe.
32 Baise Jesu bat inuwanuw menatan sisinaf itininamih.
33 Iŋgaŋi apäkä ii, nätmatqä iiŋi wimeqaŋgqeŋqä näqŋqä ae eäqe, zä itä, yäŋuä-yäŋuäqä äpäyäqe, Jisasi Iqueä hiŋuä iqi qoŋä äwoktäutä, nätmatqä äwimakqeŋqä awä eeqäpnä ätukqe.
33 Naatu babin biyanamaim abisa mamatar i so’ob, imih tit Jesu nanamaim ra’iy an uman hi’oror mi’itube isan mamatar etei eorerereb.
34 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Ŋqä ymeqä iiki, tqä quuvqä eqiyqe, äŋguä ae qe ikimäkqiyä. Itaŋga äwqä haŋuä iŋqä äwätnä, täŋä-yaqä maeqä pmettŋiqä” atukqe.
34 Naatu babin iu, “Natu, o abaitumatumamaim iyawasi, tufuwamaim kwen, a bai’akirane o arufami kutitit.”
35 Jisasi Iqu apäkä iiŋi, kukŋuä yqänä tuätqätaŋga, ämaqä hŋqua Jarusi iqueqä aŋä iuta äwimapiyi, tii atukuwi. “Tqä meqi ae äpäkoŋgqeqä. Näqŋqä-vqä Iqueŋi, haŋä-iqä hui inä mävqä panä.”
35 Jesu bat eo’o auman, sabuw afa Kou’ay Bar orot ukwarin ana barene hina Jairus hiu, “O natu babitai i morob, Bai’obaiyenayan men inarowenbibibir.”
36 Jisasi Iqu, qu ii tquaŋguwiŋqä qätä mäwiyqä itä, iqueŋi, “Si iiŋqä äwäwa miqä, quuvqenä heqiyä!” ätukqe.
36 Abisa hio Jesu nowar, natu Jairus iu “Men inabir o initumatum.”
37 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, ämaqä eeqänäŋi iqi ätäqumuatätä, Iqutä anäŋi, Pitä ique, Jemisi, Jonä gueqi, iquatänä äukuwi.
37 Sabuw etei eotanih hima, i Peter, James naatu John akisihimo iuwih bairi hin.
38 Iqua ämiqä iqueä aŋä iu ätimäupiyi, Jisasi Iqu, qokä-apäki näŋi-täqi äqutäukipu, kŋuä kiiŋä qiyätqätaŋgä äquŋgqe.
38 Hina Jairus ana bar hititit ana veya sabuw yababan gagamin na’in buwih fanah aumetawat na’in hima hirererey Jesu nowar.
39 Iqu ii äqunäqe, aŋä yäpä yäŋgisa äpeyätä, tii ätukqe. “He hääŋqä kuapä äkitmäkäpu, kŋuä tä suŋqä äqiyätqäŋäuä? Ymeqä täsi, hämä mapäkoŋqä iqi. Ii hiqaqä äwinä” ätukqe.
39 Naatu bar wanawanan run sabuw iuwih, “Kwa aisim kwarererey? Iti kek i men morobomih, i matan fot inu’in.”
40 I tquaŋgqeŋqä, qu Iqueŋi tä äwisukuwi. Iŋgaŋi Iqu quŋi, yäpaqä mäŋgisa huätä ändowatäqe, ymeqä iiyqä kanä-känäu, itaŋga Iqutä anä äukuwä iquau itumetä, hiqŋqä ymeqä ii witaŋgqeuŋqä äpekuwi.
40 Baise sabuw Jesu eo isan himarib. Naatu Jesu sabuw iuwih ufun hitit, kek hinah tamah naatu ana bai’ufununayah akisihimo hirun hin kek inu’inumaim hitit.
41 Iqua äpepiyi, Jisasi Iqu ymeqä ipiyqä hipae a ämaqätäqe, iipiŋi, quwqä aŋä-kukŋuitäŋi, “Talita kumä” atukqe. Kukŋuä iqu, tiinji. “Ymeqä iiki, ‘Pämä vayä!’ äktqä.”
41 Kek babitai umanamaim bai naatu iu, “Talitha koum!” Nati anayabin i iti na’atube, “Babitai kafai o au’uwi kumisir!”
42 I tquaŋga, ymeqä ii, asä qäŋganä pämä ävauqe, qaŋä ikäkqe. Iŋgaŋi iiyqä quväukui 12 etaŋganji. Iqu iiŋä iqaŋgqeŋqä, qu miqä yäŋä ipu, yäuŋuä naqänäŋä ikuwi.
42 Mar ta’imonamo babitai misir an yan bat remor, babitai ana kwamur 12 iti mamatar i hi’oror sa’ir hai kasiy ra’at hifofofor men kafaita.
43 Ga Iqu quŋi, “Täŋqe, ämaqeuŋi awä mätquä pambiyä” ätuäqetaŋi, “Qe ymeqä täpiŋi, ymisaŋä hui nätŋqä winyqä,” ätukqe.
43 Jesu ofafarih uwih eo, “Men sabuw hai tur kwana’owenamih, bay kwabai babitai kwaitin eaan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.