Lucas 24
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Hiunji hapä pmeqä ae äpäwqaŋgaŋi, ziŋuä matqäŋgaŋi, apäkä iua nätmatqä näwinyä ae imäkekuwi ämapiyi, ämaqä qua ekuwä duŋqä äukuwi.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 — ausente —
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 — ausente —
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Qu iiŋä äqumbiyi, kŋuä kuapänä indqänäpu pmetaŋguwäŋga, ämaqä hŋquaqu, gquä hämänäŋä we-huŋqä ipŋqä, qäqiqi maqänä ätqäukiyi.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 I tqäuqaŋgiyäŋga, apäkä iua zä ipu, hipeŋuä qua bu epu äpmakuwi. Itaŋga ämaqä iquaqu tii ätukiyi. “Ämaqä häŋä Iquenyqe, he ämaqä pizqä iqua wiqeuŋi, suŋqä qävqä itqäŋäuä?
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Iqu täqi mäwiqä inä, ae ävauqeqä. Mä Galili du yqänä äpmeqäŋga, kukŋuä etkqeŋqä kŋui aŋgi hiyätŋqeqä.
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 Iqu tiiŋä äyä etkqeqä. ‘Qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, suqä quvqä imäkqä iquauä hipa iqi wipnuwiqä. Itaŋga qu Ique zä-huätatä huepnuwiqä. Hea hŋquaqu äwitqe, hŋquququeŋi aŋgi vauniqeqä’” ätukiyi.
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 I tquaŋgiyäŋga, iua Jisasi Iqu ätukqeŋqä kŋuä äwimakqe.
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 Iua iuŋi äväma äupiyi, ämaqä 11 iquautä, ämaqä huizi iquautä, nätmatqä hiŋuä äquŋguwiŋqä awä ätukuwi.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Apäkä, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau, kukŋuä ätukuwä iua, ii tiiŋi. Mäliya Maktälataŋä ii, Jonai, Mäliya Jemisi iqueqä känäu, itaŋga apäkä huizi iuautä anä äpmamiŋuwä iuatä, iuayi.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Apäkä iuauqä kukŋuiŋqe, ämaqä iqua, “Kukŋuä qämä-qämä iŋqä änatqäuä” kŋuä vqaŋgi, quuvqä maeqiyqä ikuwi.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Quuvqä maeqiyqä ipiyitaŋi, Pitä iqu pämä ätqäuqe, qua ekuwä iuŋqä tnäŋä äwäqe, qoŋä äuktäutä, yuä huäqä äutäpu ekuwinä witaŋgi äquŋgqe. Iŋgaŋi iqu nätmatqä iiŋä äqunätäqŋqä kŋuä kuapänä indqänätä, aŋgi äukqe.
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Itaŋga hiunji asä iqueŋi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqu, aŋä-himqä hmbinyqä äumiŋiyi. Aŋä ipiyqä yoqe, Emiyasiyi. Jerusälemätaŋi, kiŋä namji (11 kilomita).
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Iquaqu qaŋä äwäsiyäŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋä ii ätimäukqeŋqä kukŋuä ätqämuiŋiyi.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Iquaqu yatŋqä iŋgäwätqätaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu iquaqu-täŋä qäqiqi äpätä, qaŋä anä äumiŋuwi.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Iquaqu Jisasi Ique hiŋuä äqunyiyä-qe, “Tä, Jisasi Iqueqä” kŋuä mindqäŋqä ikiyi.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Iŋi Iqu iquaqui tii ätukqe. “Qe qaŋä äpäsiyäŋgaŋi, squä-suaŋqä tätqäŋinyqä?”
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Itaŋi, iquaquisaŋä hŋqu, iqueqä yoqe Keleopasi iqu, kukŋuä kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä, aŋä-himqä huitaŋä-huitaŋä Jerusälemäŋi kuapänä äpmeŋuwä iutaŋi, nätmatqä täŋga ätimäuqeŋqe, Sinä qätä mäwiyqä iŋätanä?” ätukqe.
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Iqu i tquaŋga, Jisasi Iqu, “Squä nätmatqäwa?” ätukqe.
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Neyaqä hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqä naqä huizi iqua-pqätä, qu Ique päkpŋqä kukŋuä ämitäpu, ämaqä iquauqä hipa iu ävquwiŋqätä, Ique zä-huätatä äuequwiŋqätä, ätätqäŋueä.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Kiŋganäŋi ne Ämaqä Iquenyqe, kŋui tiiŋä indqänätuŋque. ‘Ämaqä Tqu, qokä-apäkä Israitqä iqune aŋgi inätumeqä Iquvqä.’ Itaŋgi kukŋuä hŋqu inänji. Qu Ique äpäsquwäŋgaŋi, hea hŋquaqu ae äpäwqe, hŋqu täsuänä.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 — ausente —
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 — ausente —
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Itaŋga ämaqä nesaŋä hŋqua, qua equwä iuŋqä äupiyi, apäkä iua änatquwä-pa, e äqunäŋäuä. Iqua Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä iqäuä” ätukiyi.
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 — ausente —
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 — ausente —
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 I ätuäqe, Iqu kukŋuä Mosisi iqutä, hiŋuä-tqä eeqänäŋä iquatä, bukiu äqiyäuŋuwiŋqä ätipäqiyätä, awä ätukqe. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu Iqueqä-kiuäŋqä ätä äqänäŋqeŋqä, qakuä eeqänäŋi ämotquakqe.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 — ausente —
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 — ausente —
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Qänakŋi, Iqu buayä bŋqä, iquaqutä iquvaŋiu anä äpmapiyi, Iqu buayä ämeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä ‘äŋguiqä’ ätäqe, äkutätä, iquaqui vätŋqä ipäqäkqe.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Iqu ävätŋqä iqaŋga, iquaquiyqä hiŋui äŋguä äqänyiyi, “Tqu, Jisasi Iqueqä” näqŋqä ämakiyi. Iŋgaŋi Iqu maqänä imatneqaŋga, iquaqu Iqueŋi, hiŋuä mäquŋquä ikiyi.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 E imatneqaŋga, iquaqu, “Ne hänaqeu äpätaqäŋgaŋi, Iqu ye kukŋuä äyätapätä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi kukŋuä qakui ämäyätqueqaŋgqäŋga, yeyaqä äwqe, tä hänaqä eŋqä-pa äyasqeqä” ätŋgiyi.
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 I ätniyi, iquaqu Jerusälemäŋqä aŋgumä maqänä äukiyi. Iqi ätimävi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 11 iquatä, ämaqä huizi iquatä, aquvä äqämbu pmetaŋgä äwimakiyi.
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 Äwimeqaŋgiyäŋga, qu iquaqui, “Naqä-qakuiqä. Naqä Iqu aŋgu ävautä, Saimonä ique äwimeqiyä” ätukuwi.
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Itaŋi, iquaqu nätmatqä eeqänäŋä hänaqä du äwimakqeŋqä awä ätukiyi. Itaŋga iquaqu, “Ye Iqueŋi, buayä yätapqaŋganä hiŋuä äqunäŋueä” ätukiyi.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Qu kukŋuä i tqämanätqätaŋguwäŋga, Jisasi Iqu iquauä awä iqi ätqäukqe. I ätqäuqe, “Heqä äwqä haŋuä enyänä” ätukqe.
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 I tquaŋga iqua yäuŋuä ipu, ‘Hikuapqeqä’ ätäpu, zä ikuwi.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Iwä Iqu tii ätukqe. “Äwqä haŋuä miŋqä, kŋuä kuapänä suŋqä indqänäpu pmeŋäuä?
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Nyaqä hipaitä, yukitäŋi, hiŋuä qumbiyä. Ii nyinjqä. Nyaqä huiwiu a äminyiyäpu, näqŋqä mapiyä. Nyi guwä-täŋä, yäŋä-täŋunjqä. Hikuapqä iqua, iiŋäqua manä” ätukqe.
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Iqu iiŋä ätuäqe, Iqueqä hipaetä, yukitä ämotquakqe.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Iqua aquvänä ipiyä-qe, “Naqä-qakuätiyä? Quaŋgitiyä?” kŋuä indqänätqätaŋguwäŋga, Iqu, “He buayä hui ämeŋäuä?” ätukqe.
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Iqu e tquaŋga, iqua hämapäkä häkiyä äyäqäkuwi, hŋgiŋi, Ique äwikuwi.
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 Iqu ämotauqe, iquauqä hiŋuä iqisa äŋgqe.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Iŋgaŋi, Iqu tii ätukqe. “Nyi hesä yqänä äpmamäŋgaŋi, ‘Kukŋuä eeqänäŋä Nyinyqä, bukä Mosisi iqu äqäkqeutä, hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiutä, apqä tqä iqua äqäkuwiutäŋi, ii naqä-qakuinä timäuniqeqä’ äyä etmiŋqeqä” ätukqe.
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Iiŋä ätuäqetaŋi, iqua Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqeŋqä qakuä eeqänäŋiŋqä näqŋqä mapŋqä yätamäkqä äwikqe.
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 Ga tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äqänänä. ‘Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ämeyätŋqä ätekqä Iqu, täŋä-huŋqä meŋqiyä. Itaŋga qua äptepqä duŋi, hiunji hŋquaqu äwitqe, hŋquququeŋi, aŋgi ävauŋqiyä.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Itaŋga ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu Iquenyqä awä tpuŋqäuä. Ämaqe, quwqä kŋuä äkunmäkmbu, suqä quvqe ävquatämäuqeŋqätä, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, quwqä suqä quvqe huätä mamäuqeŋqätä awä tpuŋqäuä. Kukŋuä awi, Jerusälemä iu ganä tpuŋqäuä’ ätä äqänänä.
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 He nätmatqä tä hiŋuä äquŋguwiŋqe, awä-tqä-quenä epŋqeqä.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Nätmatqä äŋguänäŋä Apiqu etapäniŋqä ätkqe, Nyi henyqä ändowatmqänä. He, yäŋänäqŋqä qäukuä haqä yätutaŋi emetqäŋgaŋqä, aŋä-himqä täu pmetpŋqeqä” ätukqe.
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, aŋä Betani iuŋqä ätuma äukqe. Iqi ätimäupiyi, Iqueqä hipa haqä yätqä eätä, Goti Hanjuwä Iqu, iquau äŋguä miwiyätŋqeŋqä tääqä ätukqe.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Iqu e ätuäqe ävämeqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu qäukuä haqä yätuŋqä ätuma qe ekqe.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Iŋgaŋi iqua qoŋä äuktäupu, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupiyi, aquvänä ipu, Jerusälemäŋqä aŋgi äukuwi.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Iŋgata-tiŋi, iqua hiunji ique-ique, hiqäva-imäkqä aŋä ququawiu äpmapu, Goti Iquenyqä “äŋguiqä” ätäpu, Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäumiŋuwi.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.