Lucas 14
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs VC
1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu ämaqä naqä Parisitaŋä hŋqueqä aŋä iu buayä nätŋqä uwqaŋga, qu “Iqu änä-änä imäkäŋqutiyä” tpu, hiŋuä äŋguänä äqumbu äpmamiŋuwi.
1 Jesus entrou num sábado em casa de um fariseu notável, para uma refeição; eles o observavam.
2 Iŋgaŋi ämaqä huiwä ppkä päpmakeyqä hŋqu, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi äpmamiŋqe.
2 Havia ali um homem hidrópico.
3 Jisasi Iqu ique hiŋuä äqunäqe, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, Parisi iquautä, quwqä suqä du kimaŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquauŋi, äŋguä iwimäkatuŋquätanä, qäyä hiätŋqätanä?” ätukqe.
3 Jesus dirigiu-se aos doutores da lei e aos fariseus: É permitido ou não fazer curas no dia de sábado?
4 Iqu yatŋqä e vqaŋga, qu kima mätquä ipu äpmamiŋuwi. Iwä Iqu ämaqä ique a äwqätätä, äŋguä iwimäkäqe, hiŋuinä äqunäwatkqe.
4 Eles nada disseram. Então Jesus, tomando o homem pela mão, curou-o e despediu-o.
5 Iiŋä imäkäqetaŋi, iquauŋi tii ätukqe. “Ämaqä hesaŋä hŋqu hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, iqueqä ymeqä-pqä, ä iqueqä bulumäka-pqä qua hovqä eqä-huäŋä täutaŋgqä bu äpäquveqätqe, iqu iqueŋi maqänä ioqäpimeŋqutiyä, ä hiŋuinä qunäŋqutiyä?”
5 Depois, dirigindo-se a eles, disse: Qual de vós que, se lhe cair o jumento ou o boi num poço, não o tira imediatamente, mesmo em dia de sábado?
6 Iqu e tquaŋga, qu kimaŋi änä mätquä ikuwi.
6 A isto nada lhe podiam replicar.
7 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, ämaqä buayä bŋqä ätimäukuwä iqua, zä-hawä äŋguä iuŋqä äyä wiŋgaŋgi äqunäqe, kukŋuä ktqä tii ätukqe.
7 Observando também como os convivas escolhiam os primeiros lugares, propôs-lhes a seguinte parábola:
8 — ausente —
8 Quando fores convidado às bodas, não te sentes no primeiro lugar, pois pode ser que seja convidada outra pessoa de mais consideração do que tu,
9 — ausente —
9 e vindo o que te convidou, te diga: Cede o lugar a este. Terias então a confusão de dever ocupar o último lugar.
10 Ämaqä hŋqu si tääqä ktqaŋga äuŋi, zä-hawä yäpakä bu pmeqätŋqä. Itaŋga ämaqä ymisaŋä imäkätqä iqu, äpätä, ‘Nyämaqä iquki, si äpätnä zä-hawä kiŋganäŋä täu pmayä’ ktäniqeqä. Iŋgaŋi si ämaqä ymisaŋä anä änäpiyä iuqä hiŋuä iqisaŋi, yoqä naqä qondŋiqä.
10 Mas, quando fores convidado, vai tomar o último lugar, para que, quando vier o que te convidou, te diga: Amigo, passa mais para cima. Então serás honrado na presença de todos os convivas.
11 Qakui tiinjqä. Ämaqä hŋqu iqueqä yoqe haqeqä mamäŋgaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi mändi kittqiyäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqäŋgqe, Goti Iqu iqueqä yoqe, yäänä imäkäŋqiyä” ätukqe.
11 Porque todo aquele que se exaltar será humilhado, e todo aquele que se humilhar será exaltado.
12 Iŋgaŋi, ämaqä ymisaŋä imäkätä tääqä ätukqä iqueŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si ymisaŋä hui aŋgu imäkätŋäŋgaŋi, tqä näueqä iquauŋqä, tta-tuŋguäkauŋqä, sämaqä iquauŋqä, ä tqä aŋä-täŋä qäqiqiŋä mbqä kuapänäŋä-täŋä iquauŋqä, tääqä matqä isŋäŋqeqä. Si iquau tääqä tquaŋgtqe, qänakŋi qu sinyŋqä tääqä äktpu, buayä saqä äwisqeŋqä, qu kima ktappnuwiqä. Iiŋiŋqe si iquauŋqä tääqä matqä ma iqätŋqä.
12 Dizia igualmente ao que o tinha convidado: Quando deres alguma ceia, não convides os teus amigos, nem teus irmãos, nem os parentes, nem os vizinhos ricos. Porque, por sua vez, eles te convidarão e assim te retribuirão.
13 Si ymisaŋä imäkätŋäŋgaŋi, nätmatqä maeqä iquauŋqä tääqä tquätŋqä.|alt="invite the poor, lame, etc" src="DN00477B.tif" size="span" loc="Luke 14:12-24" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="14:13" Si ymisaŋä naqänäŋä imäkätŋäŋgaŋi, ämaqä nätmatqä maeqä iquauŋqä, huiwä quvqä iquauŋqä, yukä quvqä iquauŋqä, hiŋuä quvqä iquauŋqä tääqä tquätŋqä.
13 Mas, quando deres uma ceia, convida os pobres, os aleijados, os coxos e os cegos.
14 Ämaqä iqua, si kimaŋi änä mäktapqä ipnuwiqä. Iiŋiŋqe, si aquvänä iqätŋqä. Qakui tiinjqä. Ämaqä jänänäŋä iqua aŋgu vauqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu ymisaŋä iiŋqe, kima ktapäniqeqä” ätukqe.
14 Serás feliz porque eles não têm com que te retribuir, mas ser-te-á retribuído na ressurreição dos justos.
15 Iŋgaŋi ämaqä, Iqutä buayä anä änäpu äpmapiyä hŋqu, qätä iiŋä äwiyäqe, Ique ätukqe. “Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu buayä änäpu pmapnuwä iqua, qu aquvänä ipŋqäuä” ätukqe.
15 A estas palavras, disse a Jesus um dos convidados: Feliz daquele que se sentar à mesa no Reino de Deus!
16 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu ymisaŋä naqä imäkäniqä diŋqä kŋuä indqänätä, ämaqä kuapänä ätimäupu buayä bnuwä diŋqä tääqä tquäniqeqä.
16 Respondeu-lhe Jesus: Um homem deu uma grande ceia e convidou muitas pessoas.
17 Hiunji atäuŋuä itqä iqu, äyä timäuqaŋgaŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqueŋi, ämaqä, iqu ätuätqä iquauŋqä äwätä, ‘He bpiyä. Ymisaŋä näwinyänjqä’ tuäniqä diŋqä dowatäniqeqä” ätukqe.
17 E à hora da ceia, enviou seu servo para dizer aos convidados: Vinde, tudo já está preparado.
18 “I etaŋgi ämaqä eeqänäŋä iqua, qu hŋqunä-hŋqunä, ‘Nyi mapqä ymqänä’ tupnuwiqä. Ämaqä hŋqu tiiŋä tuäniqeqä. ‘Huäqä kiiŋä änuŋgiyä. Nyi äpmqä etaŋgqä-qe, wäuŋuä hŋqu mbqä ae iqäqä etaŋgi, hiŋuä qunmqä umqänä.’
18 Mas todos, um a um, começaram a escusar-se. Disse-lhe o primeiro: Comprei um terreno e preciso sair para vê-lo; rogo-te me dês por escusado.
19 Hŋqu, ‘Huäqä änuŋgiyä. Nyi äpmqä etaŋgqä-qe, bulumäka 10 wäuŋuäŋqä mbqä ae iqäqä etaŋgi, nyi iquauqä wäuŋuiŋqä yamwiqä wimqä umqänä.’
19 Disse outro: Comprei cinco juntas de bois e vou experimentá-las; rogo-te me dês por escusado.
20 Hŋqu, ‘Nyi apäkä ae ämeqä etaŋgi, mapqä ymqänä’ tuäniqeqä” ätukqe.
20 Disse também um outro: Casei-me e por isso não posso ir.
21 “Qu i tquaŋguwäŋgaŋi, wäuŋuä-wiyqä iqu äpäqe, iqueqä naqä iqueŋi, ‘“Mapqä yaŋqunä” ändqäuä’ tuäniqeqä. Iŋgaŋi naqä iqu äwqä tnäŋä wiŋgaŋga, wäuŋuä-wiyqä iqueŋi, ‘Aŋä-himqä täuŋi, hänaqä naqä iutä, wäŋqä iutä maqänä äwätnä, ämaqä nätmatqä maeqä iquau, huiwä quvqä iquau, hiŋuä quvqä iquau, yukä quvqä iquautäŋi, ätuma yapiyä’ tuäniqeqä.
21 Voltou o servo e referiu isto a seu senhor. Então, irado, o pai de família disse a seu servo: Sai, sem demora, pelas praças e pelas ruas da cidade e introduz aqui os pobres, os aleijados, os cegos e os coxos.
22 Itaŋga qänakŋi, wäuŋuä-wiyqä iqu, ‘Naqä iquki, si ändŋä-paŋä iiŋi, nyi ae imäkqänä. I etaŋgi, aŋi yqänä iqänänä’ tuäniqeqä.
22 Disse o servo: Senhor, está feito como ordenaste e ainda há lugar.
23 Iŋgaŋi naqä iqu, ‘Aŋä-himqä täutaŋä yäpaqäŋgisaŋi, hänaqä naqeutä, wäŋqeutä äwätnä, qokä-apäki, qu äppŋqänä kukŋuä yäŋänäqŋqä tuvä. Ŋqä aŋä täuŋi, ämaqä kuapänä pmapŋqä änyiŋgiyä.
23 O senhor ordenou: Sai pelos caminhos e atalhos e obriga todos a entrar, para que se encha a minha casa.
24 Nyi si äktqänä, ämaqä nyi tääqä ganä ätukqä iqua, qu nyaqä buayi mämeqä naqä-qakuänä ipŋqäuä’ tuäniqeqä” ätukqe.
24 Pois vos digo: nenhum daqueles homens, que foram convidados, provará a minha ceia.
25 Qänakndaŋi qokä-apäkä kuapänäŋi, Jisasi Iqutä qaŋä anä äwäpiyä iuŋi, Iqu tuwäŋgi hiŋuä ämoqunäqe, iquau tii ätukqe.
25 Muito povo acompanhava Jesus. Voltando-se, disse-lhes:
26 “Ämaqä Nyinyqä äpätäqä hŋqu, kunaqä-kunuŋuauŋqä, ymeqä-apäkiuŋqä, käta-käŋguäkauŋqä, känanyi-känapqauŋqä, iqueqä häŋä-pmeqä-pqeŋqä kŋuä kuapänä indqänätä, yqänä äpätŋqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqe, mäpmeqä yäŋqiyä.
26 Se alguém vem a mim e não odeia seu pai, sua mãe, sua mulher, seus filhos, seus irmãos, suas irmãs e até a sua própria vida, não pode ser meu discípulo.
27 Itaŋga ämaqä hŋqu, zä-huätatä huŋqä iqueqe mämiwäuqä itä, Nyi qänaki mänyivändqä itqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqe, mäpmeqä yäŋqiyä” ätukqe.
27 E quem não carrega a sua cruz e me segue, não pode ser meu discípulo.
28 “Ämaqä hesaŋä hŋqu, aŋä quäuqä hŋqu mätätŋqä itqe, iqu änä imäkäniqiyä? Iqu ganäŋi, ‘Nyi aŋä iqueŋqä mbqe, qäyunä ämetmdiyä?’ kŋuä indqänätä, quamä äpme, aŋä ique mätätŋqä mbqe iwäsäuŋqiyä.
28 Quem de vós, querendo fazer uma construção, antes não se senta para calcular os gastos que são necessários, a fim de ver se tem com que acabá-la?
29 — ausente —
29 Para que, depois que tiver lançado os alicerces e não puder acabá-la, todos os que o virem não comecem a zombar dele,
30 — ausente —
30 dizendo: Este homem principiou a edificar, mas não pode terminar.
31 “Tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä miqä hŋqu, aŋä-himqä huiziquesaŋä miqä hŋquenyqä mäkä huinyiyŋqä wätŋqäŋgaŋi, iqu äänä imäkäniqiyä? Iqu quamä ganä äpme, ‘Nyaqä ämaqe, 10,000 inänjqä. Iqueui, 20,000 iquaiqä. Nyaqä ämaqä iquatä nyitä, ne ämäwqätaŋquatiyä, mämäwqätäuqä yaŋquatiyä?’ kŋuä indqänäŋqiyä.
31 Ou qual é o rei que, estando para guerrear com outro rei, não se senta primeiro para considerar se com dez mil homens poderá enfrentar o que vem contra ele com vinte mil?
32 Itaŋga iqu tiiŋä yäŋqiyä. ‘Nyitä nyaqä ämaqä iquatäŋi, ne änä mämäwqätäuqä yaŋqunä’ kŋuä vqaŋgutqe, iqueqä mäkä-huŋqä iqua kiŋä nämä pätqätaŋguwäŋgaŋi, iqu ämaqä hŋquau kukŋuä yamwiqä ipu, mäki mändi kittqäpŋqä diŋqä dowatäŋqiyä.
32 De outra maneira, quando o outro ainda está longe, envia-lhe embaixadores para tratar da paz.
33 Iŋäqe, heyaqä awä iqisaŋä hŋqu, iqueqä nätmatqä eeqänäŋiŋqä tuwä mäwiyqä iqäqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqä mäpmeqä yäŋqiyä” ätukqe.
33 Assim, pois, qualquer um de vós que não renuncia a tudo o que possui não pode ser meu discípulo.
34 I ätuäqe, Iqu tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Haki, äŋguiqä. Iiŋä etaŋgi kiqä ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä?
34 O sal é uma coisa boa, mas se ele perder o seu sabor, com que o recuperará?
35 Haki kiqä ätquäŋqe hma eqäqe, tä wätakä wäuŋuä iu ymisaŋä haqeqä äquvatetuŋquä-paŋi, mäquvateqä yaŋqunä. Itaŋga yaqueqä yäätä naqä-huinyä imäkätanä wäuŋuä iu buayä haqeqi mäquvateqä yaŋqunä. Hakä iiŋi, ne bi tnämaŋqunä. Ämaqä qätä-täŋä iqua, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.
35 Não servirá nem para a terra nem para adubo, mas lançar-se-á fora. O que tem ouvidos para ouvir, ouça!
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.