Lucas 14
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NVT
1 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu ämaqä naqä Parisitaŋä hŋqueqä aŋä iu buayä nätŋqä uwqaŋga, qu “Iqu änä-änä imäkäŋqutiyä” tpu, hiŋuä äŋguänä äqumbu äpmamiŋuwi.
1 Certo sábado, Jesus foi comer na casa de um líder fariseu, onde o observavam atentamente.
2 Iŋgaŋi ämaqä huiwä ppkä päpmakeyqä hŋqu, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi äpmamiŋqe.
2 Estava ali um homem com o corpo muito inchado.
3 Jisasi Iqu ique hiŋuä äqunäqe, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, Parisi iquautä, quwqä suqä du kimaŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, ne ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquauŋi, äŋguä iwimäkatuŋquätanä, qäyä hiätŋqätanä?” ätukqe.
3 Jesus perguntou aos fariseus e aos especialistas da lei: “A lei permite ou não curar no sábado?”.
4 Iqu yatŋqä e vqaŋga, qu kima mätquä ipu äpmamiŋuwi. Iwä Iqu ämaqä ique a äwqätätä, äŋguä iwimäkäqe, hiŋuinä äqunäwatkqe.
4 Eles nada responderam, e Jesus tocou no homem enfermo, o curou e o mandou embora.
5 Iiŋä imäkäqetaŋi, iquauŋi tii ätukqe. “Ämaqä hesaŋä hŋqu hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, iqueqä ymeqä-pqä, ä iqueqä bulumäka-pqä qua hovqä eqä-huäŋä täutaŋgqä bu äpäquveqätqe, iqu iqueŋi maqänä ioqäpimeŋqutiyä, ä hiŋuinä qunäŋqutiyä?”
5 Depois, perguntou a eles: “Qual de vocês, se seu filho ou seu boi cair num buraco, não se apressará em tirá-lo de lá, mesmo que seja sábado?”.
6 Iqu e tquaŋga, qu kimaŋi änä mätquä ikuwi.
6 Mais uma vez, não puderam responder.
7 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, ämaqä buayä bŋqä ätimäukuwä iqua, zä-hawä äŋguä iuŋqä äyä wiŋgaŋgi äqunäqe, kukŋuä ktqä tii ätukqe.
7 Quando Jesus observou que os convidados para o jantar procuravam ocupar os lugares de honra à mesa, deu-lhes este conselho:
8 — ausente —
8 “Quando você for convidado para um banquete de casamento, não ocupe o lugar de honra. E se chegar algum convidado mais importante que você?
9 — ausente —
9 O anfitrião virá e dirá: ‘Dê o seu lugar a esta pessoa’, e você, envergonhado, terá de sentar-se no último lugar da mesa.
10 Ämaqä hŋqu si tääqä ktqaŋga äuŋi, zä-hawä yäpakä bu pmeqätŋqä. Itaŋga ämaqä ymisaŋä imäkätqä iqu, äpätä, ‘Nyämaqä iquki, si äpätnä zä-hawä kiŋganäŋä täu pmayä’ ktäniqeqä. Iŋgaŋi si ämaqä ymisaŋä anä änäpiyä iuqä hiŋuä iqisaŋi, yoqä naqä qondŋiqä.
10 “Em vez disso, ocupe o lugar menos importante à mesa. Assim, quando o anfitrião o vir, dirá: ‘Amigo, temos um lugar melhor para você!’. Então você será honrado diante de todos os convidados.
11 Qakui tiinjqä. Ämaqä hŋqu iqueqä yoqe haqeqä mamäŋgaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi mändi kittqiyäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqäŋgqe, Goti Iqu iqueqä yoqe, yäänä imäkäŋqiyä” ätukqe.
11 Pois os que se exaltam serão humilhados, e os que se humilham serão exaltados”.
12 Iŋgaŋi, ämaqä ymisaŋä imäkätä tääqä ätukqä iqueŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si ymisaŋä hui aŋgu imäkätŋäŋgaŋi, tqä näueqä iquauŋqä, tta-tuŋguäkauŋqä, sämaqä iquauŋqä, ä tqä aŋä-täŋä qäqiqiŋä mbqä kuapänäŋä-täŋä iquauŋqä, tääqä matqä isŋäŋqeqä. Si iquau tääqä tquaŋgtqe, qänakŋi qu sinyŋqä tääqä äktpu, buayä saqä äwisqeŋqä, qu kima ktappnuwiqä. Iiŋiŋqe si iquauŋqä tääqä matqä ma iqätŋqä.
12 Então Jesus se voltou para o anfitrião e disse: “Quando oferecer um banquete ou jantar, não convide amigos, irmãos, parentes e vizinhos ricos. Eles poderão retribuir o convite, e essa será sua única recompensa.
13 Si ymisaŋä imäkätŋäŋgaŋi, nätmatqä maeqä iquauŋqä tääqä tquätŋqä.|alt="invite the poor, lame, etc" src="DN00477B.tif" size="span" loc="Luke 14:12-24" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="14:13" Si ymisaŋä naqänäŋä imäkätŋäŋgaŋi, ämaqä nätmatqä maeqä iquauŋqä, huiwä quvqä iquauŋqä, yukä quvqä iquauŋqä, hiŋuä quvqä iquauŋqä tääqä tquätŋqä.
13 Em vez disso, convide os pobres, os aleijados, os mancos e os cegos.
14 Ämaqä iqua, si kimaŋi änä mäktapqä ipnuwiqä. Iiŋiŋqe, si aquvänä iqätŋqä. Qakui tiinjqä. Ämaqä jänänäŋä iqua aŋgu vauqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu ymisaŋä iiŋqe, kima ktapäniqeqä” ätukqe.
14 Assim, na ressurreição dos justos, você será recompensado por ter convidado aqueles que não podiam lhe retribuir”.
15 Iŋgaŋi ämaqä, Iqutä buayä anä änäpu äpmapiyä hŋqu, qätä iiŋä äwiyäqe, Ique ätukqe. “Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu buayä änäpu pmapnuwä iqua, qu aquvänä ipŋqäuä” ätukqe.
15 Ao ouvir isso, um homem que estava à mesa com Jesus exclamou: “Feliz será aquele que participar do banquete no reino de Deus!”.
16 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu ymisaŋä naqä imäkäniqä diŋqä kŋuä indqänätä, ämaqä kuapänä ätimäupu buayä bnuwä diŋqä tääqä tquäniqeqä.
16 Jesus respondeu com a seguinte parábola: “Certo homem preparou um grande banquete e enviou muitos convites.
17 Hiunji atäuŋuä itqä iqu, äyä timäuqaŋgaŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqueŋi, ämaqä, iqu ätuätqä iquauŋqä äwätä, ‘He bpiyä. Ymisaŋä näwinyänjqä’ tuäniqä diŋqä dowatäniqeqä” ätukqe.
17 Quando estava tudo pronto, mandou seu servo dizer aos convidados: ‘Venham, o banquete está pronto’.
18 “I etaŋgi ämaqä eeqänäŋä iqua, qu hŋqunä-hŋqunä, ‘Nyi mapqä ymqänä’ tupnuwiqä. Ämaqä hŋqu tiiŋä tuäniqeqä. ‘Huäqä kiiŋä änuŋgiyä. Nyi äpmqä etaŋgqä-qe, wäuŋuä hŋqu mbqä ae iqäqä etaŋgi, hiŋuä qunmqä umqänä.’
18 Mas todos eles deram desculpas. Um disse: ‘Acabei de comprar um campo e preciso inspecioná-lo. Peço que me desculpe’.
19 Hŋqu, ‘Huäqä änuŋgiyä. Nyi äpmqä etaŋgqä-qe, bulumäka 10 wäuŋuäŋqä mbqä ae iqäqä etaŋgi, nyi iquauqä wäuŋuiŋqä yamwiqä wimqä umqänä.’
19 Outro disse: ‘Acabei de comprar cinco juntas de bois e quero experimentá-las. Sinto muito’.
20 Hŋqu, ‘Nyi apäkä ae ämeqä etaŋgi, mapqä ymqänä’ tuäniqeqä” ätukqe.
20 Ainda outro disse: ‘Acabei de me casar e não posso ir’.
21 “Qu i tquaŋguwäŋgaŋi, wäuŋuä-wiyqä iqu äpäqe, iqueqä naqä iqueŋi, ‘“Mapqä yaŋqunä” ändqäuä’ tuäniqeqä. Iŋgaŋi naqä iqu äwqä tnäŋä wiŋgaŋga, wäuŋuä-wiyqä iqueŋi, ‘Aŋä-himqä täuŋi, hänaqä naqä iutä, wäŋqä iutä maqänä äwätnä, ämaqä nätmatqä maeqä iquau, huiwä quvqä iquau, hiŋuä quvqä iquau, yukä quvqä iquautäŋi, ätuma yapiyä’ tuäniqeqä.
21 “O servo voltou e informou a seu senhor o que tinham dito. Ele ficou furioso e ordenou: ‘Vá depressa pelas ruas e becos da cidade e convide os pobres, os aleijados, os cegos e os mancos’.
22 Itaŋga qänakŋi, wäuŋuä-wiyqä iqu, ‘Naqä iquki, si ändŋä-paŋä iiŋi, nyi ae imäkqänä. I etaŋgi, aŋi yqänä iqänänä’ tuäniqeqä.
22 Depois de cumprir essa ordem, o servo informou: ‘Ainda há lugar para mais gente’.
23 Iŋgaŋi naqä iqu, ‘Aŋä-himqä täutaŋä yäpaqäŋgisaŋi, hänaqä naqeutä, wäŋqeutä äwätnä, qokä-apäki, qu äppŋqänä kukŋuä yäŋänäqŋqä tuvä. Ŋqä aŋä täuŋi, ämaqä kuapänä pmapŋqä änyiŋgiyä.
23 Então o senhor disse: ‘Vá pelas estradas do campo e junto às cercas entre as videiras e insista com todos que encontrar para que venham, de modo que minha casa fique cheia.
24 Nyi si äktqänä, ämaqä nyi tääqä ganä ätukqä iqua, qu nyaqä buayi mämeqä naqä-qakuänä ipŋqäuä’ tuäniqeqä” ätukqe.
24 Pois nenhum dos que antes foram convidados provará do meu banquete’”.
25 Qänakndaŋi qokä-apäkä kuapänäŋi, Jisasi Iqutä qaŋä anä äwäpiyä iuŋi, Iqu tuwäŋgi hiŋuä ämoqunäqe, iquau tii ätukqe.
25 Uma grande multidão seguia Jesus, que se voltou para ela e disse:
26 “Ämaqä Nyinyqä äpätäqä hŋqu, kunaqä-kunuŋuauŋqä, ymeqä-apäkiuŋqä, käta-käŋguäkauŋqä, känanyi-känapqauŋqä, iqueqä häŋä-pmeqä-pqeŋqä kŋuä kuapänä indqänätä, yqänä äpätŋqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqe, mäpmeqä yäŋqiyä.
26 “Se alguém que me segue amar pai e mãe, esposa e filhos, irmãos e irmãs, e até mesmo a própria vida, mais que a mim, não pode ser meu discípulo.
27 Itaŋga ämaqä hŋqu, zä-huätatä huŋqä iqueqe mämiwäuqä itä, Nyi qänaki mänyivändqä itqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqe, mäpmeqä yäŋqiyä” ätukqe.
27 E, se não tomar sua cruz e me seguir, não pode ser meu discípulo.
28 “Ämaqä hesaŋä hŋqu, aŋä quäuqä hŋqu mätätŋqä itqe, iqu änä imäkäniqiyä? Iqu ganäŋi, ‘Nyi aŋä iqueŋqä mbqe, qäyunä ämetmdiyä?’ kŋuä indqänätä, quamä äpme, aŋä ique mätätŋqä mbqe iwäsäuŋqiyä.
28 “Quem começa a construir uma torre sem antes calcular o custo e ver se possui dinheiro suficiente para terminá-la?
29 — ausente —
29 Pois, se completar apenas os alicerces e ficar sem dinheiro, todos rirão dele,
30 — ausente —
30 dizendo: ‘Esse aí começou a construir, mas não conseguiu terminar!’.
31 “Tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä miqä hŋqu, aŋä-himqä huiziquesaŋä miqä hŋquenyqä mäkä huinyiyŋqä wätŋqäŋgaŋi, iqu äänä imäkäniqiyä? Iqu quamä ganä äpme, ‘Nyaqä ämaqe, 10,000 inänjqä. Iqueui, 20,000 iquaiqä. Nyaqä ämaqä iquatä nyitä, ne ämäwqätaŋquatiyä, mämäwqätäuqä yaŋquatiyä?’ kŋuä indqänäŋqiyä.
31 “Ou que rei iria à guerra sem antes avaliar se seu exército de dez mil poderia derrotar os vinte mil que vêm contra ele?
32 Itaŋga iqu tiiŋä yäŋqiyä. ‘Nyitä nyaqä ämaqä iquatäŋi, ne änä mämäwqätäuqä yaŋqunä’ kŋuä vqaŋgutqe, iqueqä mäkä-huŋqä iqua kiŋä nämä pätqätaŋguwäŋgaŋi, iqu ämaqä hŋquau kukŋuä yamwiqä ipu, mäki mändi kittqäpŋqä diŋqä dowatäŋqiyä.
32 E, se concluir que não, o rei enviará uma delegação para negociar um acordo de paz enquanto o inimigo está longe.
33 Iŋäqe, heyaqä awä iqisaŋä hŋqu, iqueqä nätmatqä eeqänäŋiŋqä tuwä mäwiyqä iqäqe, iqu Nyaqä wäuŋuä-nyiyqä mäpmeqä yäŋqiyä” ätukqe.
33 Da mesma forma, ninguém pode se tornar meu discípulo sem abrir mão de tudo que possui.
34 I ätuäqe, Iqu tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Haki, äŋguiqä. Iiŋä etaŋgi kiqä ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä?
34 “O sal é bom para temperar, mas, se perder o sabor, como torná-lo salgado outra vez?
35 Haki kiqä ätquäŋqe hma eqäqe, tä wätakä wäuŋuä iu ymisaŋä haqeqä äquvatetuŋquä-paŋi, mäquvateqä yaŋqunä. Itaŋga yaqueqä yäätä naqä-huinyä imäkätanä wäuŋuä iu buayä haqeqi mäquvateqä yaŋqunä. Hakä iiŋi, ne bi tnämaŋqunä. Ämaqä qätä-täŋä iqua, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.
35 O sal sem sabor não serve nem para o solo nem para adubo; é jogado fora. Quem é capaz de ouvir, ouça com atenção!”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.