João 7
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Itaŋi, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, Jisasi Ique äpäkpŋqä iqaŋguwiŋqä, Iqu qua Jutiya iu ikiqäŋqä mäwiŋgaŋgi Galili dunä ikämiŋqe.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 — ausente —
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 — ausente —
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Ämaqä hŋqu ämaqä eeqänäŋä im-imŋi, iquenyqä näqŋqä hipŋqä etaŋgutqe, iqu nätmatqä eeqänäŋi, ktqä nämä mimäkqä yänä. Si nätmatqä iiŋi imäkätqäŋi, ämaqä eeqänäŋi hiŋuä kqämbŋqänä ämotquatŋqeqä” ätukuwi.
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 I ätukuwi, Iqueqä käŋguäkiqua-pqe Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ipiyitanji.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Iqua i tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Hiunji Ŋqe, änänjqä. Henyqe, hiunji eeqänäŋä iqua, äŋguänäŋiqä” ätukqe.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 “Nyi ämaqe, qu suqä quvqä imäkätqätaŋguwiŋqe, ‘Ii suqä quvqä imäkätqäŋäuä’ tuätqätaŋgqeŋqä, qu Nyinyqä wiuŋqä itqäŋä. Iiŋä etaŋgi, qu henyqe, iiŋi miqä ipŋqäuä.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Ŋqä hiunji änyä eŋqä-qae, Nyi aquväqŋqä naqänäŋä iuŋqä mäyqä yimä. Henyä epiyä” ätukqe.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Iqu quŋi i ätuätä, mäwqä danä, Galili bu äpmakqe.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Iŋäqe, Iqueqä käŋguäkiqua aquväqŋqä yätuŋqä ae äväma yqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu qänaki maqŋqä ekqe.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Aquväqŋqeuŋi, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua Jisasi Iquenyqä, “Ämaqä Iqu äŋgi pmenä?” ätäpu, qävqä ikämiŋuwi.
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Iŋgaŋi ämaqä kuapä äpmapiyä iuŋi, hiyäkakä ätŋgäukuwi. Hŋqua Iquenyqe, “Ämaqä äŋguänäŋueqä” tqaŋguwäŋga, hŋqua “Oeyä, Iqu ämaqä kuapänäŋä hänaqä huiu-mända ätuma äwqiyä” ätkuwi.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Iŋgaŋi, qu iquauqä naqä iqua haŋä-iqä vqeŋqä zä wiŋgaŋgi, Iquenyqe, ätnäŋäqi äti matqä danä ikuwi.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Qu aquvä äqämbu hiunji hŋqua ae pmetaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä mätnätaŋgqä ququawä yäŋgisa äpeyäqe, qokä-apäkiu kukŋuä näqŋqä äwikqe.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 I iqaŋgaŋi, iquauqä naqä iqua yäuŋuä ipu, “Iqu näqŋqä-vqä hŋquenyqä mäwqä imiŋqe, näqŋqä ii, äänä itä ämeqätiyä” tpu ikuwi.
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 I iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi, “Kukŋuä tä ämetqueqe, kŋuä indqäŋqä Nyaqeta maetqe, Goti Nyi änändowatkqä Iquesayqä” ätukqe.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 “Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä äwiŋqe qänaknä yätŋqä itäqä iqu, Nyaqä kukŋuiŋqe, ii Goti Hanjuwä Iquesatiyä, ä kŋuä indqäŋqä Nyaqä iuta tqändiyä-qe näqŋqä hiänä.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Ämaqä kukŋui, kŋuä indqäŋqä iqueqä iuta ätqä iqu, yoqä iqueqe haqä yätu maenätŋqä wiŋgaŋgiyi. Iŋäqe ique ändowatkqä iqueqä yoqe haqä yätu maetŋqä äwiŋgqä iqu, suqä quaŋgi mämeqä, naqä-qakuänäŋä tqä-quvqä.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Mosisi iqu kukŋuä-suqä metapqä iŋqäta? Iqu etapkqä-qe, he eeqänäŋi, suqä iuŋi, qänaknä miqä itqäŋäuä. Ga he Nyiŋi suŋqä pizqä bäkpŋqä itqäŋäuä?” ätukqe.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 I tquaŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä iiŋi, ämävaupiyi, “Peŋqä dŋä kinyasäuqaŋgi ätnyä. Siŋi, tqu kpäsätŋqä itqänä?” ätukuwi.
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Kimaŋi, Jisasi Iqu ätukqe. “Nyi wäuŋuä naqänäŋä iqu imäkkqeŋqä, he miiqä yäŋä iŋqä ikuwiqä.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Mosisi iqu qokä iquauä huiwä häuä ktäupŋqä ätukqeuŋi, Sämbatqä hiunji hapäŋga qäyä etaŋgqä-qe, he ymeqä qokä hŋquauqä huiwi, häuä ktäupnä. Suqä iiŋi, Mosisi iqu mikutäuqä ikqe, atqä-awäka ikutäukuwi.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 He Sämbatqäŋgaŋi, ymeqä hŋquauqä huiwä häuä äktäutqäŋuwi, ii he Mosisi iqu kukŋuä-suqä ekqä iqueŋi qui mimäkqä itqäŋuwi. Iŋi Nyi Sämbatqäŋga ämaqä iqueä huiwi, eeqänäŋä äŋguä iwimäkqaŋgqeŋqe, he Nyinyqe suŋqä äkasuwä tätqäŋäuä?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Ämaqeuqä suqe, hiŋuä äqumbiyä duŋqänä hiŋgi miwäsäuqä pambu. Suqä naqä-qakuä jänäŋänäŋä duta iwäsäupiyä” ätukqe.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Iŋgaŋi ämaqä Jerusälemätaŋä hui, “Ämaqä neyaqä naqä iqua pizqä päkpŋqä itqäŋuwi, Tä Qäqu maendiyä?” ätŋguwi.
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 “Hiŋuä qumbu. Iqu ätnäŋä iqi qäyä ätqäuä ätqaŋgi, qu Iqueŋi maŋä hui mätquä danä iqäuä. Ämaqä Kraisi Ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqu etaŋgi, qu näqŋqä ämapu maeqä inä?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Kraisi Iqu äpqaŋgaŋi ämaqä-pqä hui näqŋqä mämeqä ipu, ‘Iqu äkiuta päniqätiyä’ tpu ipnuwiqä. Iŋäqe Ämaqä Tqueqä äpqäqeŋqe, ne näqŋqä ämeŋunä” ätŋguwi.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä mätnätaŋgqä ququawä iqi ätqäuä näqŋqä ävätäqäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “He Nyinyqä näqŋqä epu itaŋga Nyi äpqeŋqä-pqä näqŋqä yasämä eäŋäuä. Ga Nyi kŋuä indqäŋqä Ŋqä duta mapqä iqäqe. Nyi änändowatkqä Iquenyqe, he änyä maqŋqä eäŋuwi. Iqu naqä-qakuänäŋä Iquvqä.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Nyi Iqu änändowatqaŋgi Iquesa äpqäqä-qae, Nyi näqŋqä Iquenyqä eäŋänä” ätukqe.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 I tqaŋgqeŋqä, qu Jisasi Ique a äkiqätäpu itmenätpu ipiyä-qe, hiunji i imäkqä iqu, Jisasi Iqueŋi mäwimeqä änyä etaŋgi, ämaqä-pqä hui Iqueŋi hipa hui mitmaqiyqä ikuwi.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Iŋäqe, ämaqä iu äpmamiŋuwitaŋä kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, “Kraisi Iqu äpätqäŋgaŋi, Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä, Ämaqä Tqu imäkätŋqeuŋi ämäwqätäuniqätanä?” ätŋguwi.
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Parisi iqua ämaqä kuapänäŋä Jisasi Iquenyqe, “Iiŋi-iiŋiqä” hiyäkakä tnätqätaŋgä qätä äwipiyi, iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Ique a äkiqätäpu itmapŋqe, ämayukä-imaŋqä hŋquau ändowatkuwi.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, “Nyi hesäŋi quäuqä mäpmeqä danä wäŋqäpu äpmami, änändowatkqä Iquenyqä umqänä.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 He Nyinyqä qävqä ikipiyä-qe, Nyi pmetaŋgqeuŋi änä mäwqä ipiyä-qae, Nyiŋi mämäŋqumueqä ipŋqäuä” ätukqe.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 I tquaŋgaŋi, Israitqä iqua, “Ne Iqueŋi mämäqumueqe, Iqu äkŋginyŋqä uwqaŋguti yaŋquatiyä? Iqu Israitqä iquneqä neyämaqä im-imä äpmakäwäŋuwä iuŋqä äwätä, näqŋqe ämaqä Israitqä ma huizi iqi äpmeŋuwiu vätŋqä ätqutiyä?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Iqu neŋi, ‘He Nyinyqä qävqä ikipiyä-qe, Nyi pmetaŋgqeuŋi änä mäwqä ipiyä-qae, Nyiŋi mämäŋqumueqä ipŋqäuä’ ätqäqe, Iqu kukŋuä iiŋi änääŋqä tqiyä?” ätŋguwi.
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Hiunji yeeqä ipu aquväqŋqä yäpakä naqänäŋä iqueŋi, Jisasi Iqu pämä ätqäuqe, maŋä yäŋänäqŋqä, “Ämaqä tqu-tqu quväkä ye äwiyqäqe, eqä nätŋqänä Nyinyqä äpänä” ätukqe.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 “Ämaqä äsqu-äsqu Nyinyqä quuvqä eqiyqe, eqä esquä häŋä-pmeqä-täŋi iqueqä yäpä iunda pquänä. Iŋi Goti Hanjuwä Iqueä tuwaŋuä iu ätnäŋqä-pa pquäŋqiyä” ätukqe.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi, Dŋä Äŋguä Iquenyqä ätkqe. Dŋä Äŋguä Iqueŋi, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iqua mapnuwäŋqeyi. Iŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Jisasi Ique ätuma äyätä, yoqä naqä vqe änänjqae, Dŋä Äŋguä Iqu iquauŋi, wimeqäŋqä-pqe, änänji.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Jisasi Iqu i tqaŋgi äwipiyäŋgaŋi, ämaqä iqi äpmamiŋuwi, “Ämaqä Tqu naqä-qakuä, Hiŋuä-tqä Qäqueqä” ätkuwi.
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 I tqaŋguwäŋga, hui “Kraisi Ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Qäqueqä” ätkuwi. Iŋäqe, huiziqua “Oeyqä” ätkuwi. “Kraisi Iqu Galilisa pqäŋqä hmanjqä.
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuä iuŋi, ‘Kraisi Iqu Dewitiquesaŋä hueqä-himqä heniqe,’ itaŋga ‘aŋä-himqä Dewiti iqu äpmamiŋqä Betlemä iutaŋäqu heniqä’ ätkqeqä” ätukuwi.
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 I ipiyi, Jisasi Iquenyqe, quwqä-quwä iŋgi-iŋgi ändmäkŋguwi.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Iiŋä ipu, hui Iqueŋi a kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä-pqä hui Iqueŋi hipa hui mitmaqiyqä ikuwi.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Ämayukä-imaŋqä iqua, Parisi iquautä, hiqäva-imäkqä naqä iquautä aŋgumä wimeqaŋguwäŋga, “He Iqueŋi ätuma mapqe, suŋqä iqäuä?” ätukuwi.
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 I tquaŋguwäŋga, iquauä kimaŋi, “Ämaqä-pqä hui kukŋui, Ämaqä Tqu ätätŋqä-pa, matqä itqäŋuwiqä” ätukuwi.
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Itaŋga, Parisi iqua iquauŋi, “Heŋä-pqe, Iqu qäyasäqi etuma äwqiyä?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 He ämaqä naqä yoqä-täŋä-pqä hŋqu, itaŋga Parisi-pqä hŋqu, Iquenyqä quuvqä heqiyätqätaŋgi äqunäŋuwätanä?
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Ämaqä kuapänäŋä tä, suqä Goti Hanjuwä Iqu Mosisi ique äwikqeŋqä änyä maqŋqä eŋuwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu qui iwimäkätŋqä ae ätkqeqä” ätukuwi.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Iiŋä tquaŋguwäŋgaŋi, iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe Nekitimäsi, hiŋuiqänäŋäŋga Jisasi Ique äwimakqä iqu, huizi iquauŋi tii ätukqe.
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “Neyaqä suqä duŋi, ne ämaqä hŋqueä kukŋui qätä äwiyätanä, itaŋga iqueqä wäuŋuä imäkätŋqä duŋi, qävqä ganä iani, iŋga iwäsäuatuŋqueqä” ätukqe.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 — ausente —
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 — ausente —
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.