Hebreus 13
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 He hŋqunä-hŋqunäŋi, quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋqe, kiiŋä heŋgaŋguti, qutä iqa uwqäpŋqe.
1 Kirisiyan ana yabowamaim taituwa baitumatumayah isah mar etei kwaniyabowbonen.
2 Ga ämaqä hŋqäqisaŋä emequwä duŋi, yeeqä ävätmepu, suqä, iquau heqä aŋä iu miqe, mävquatämäuqä pambu. Ii tiiŋä dutayi. Ämaqä hŋqua iiŋä ipiyäŋgaŋi, qu “Ämaqä du ävätmequnä” kŋuä ämakuwä-qe, eŋätqä iquau ävätmakuwi.
2 Sabuw nah toumanih hai merar kwanay, kwanabuwih bar efan kwanitih. Anayabin marasika ata a’agir iti na’atube hisinaf God ana tounamatar hai merar hiyi hibubuwih i men hiso’ob.
3 Goti Iqueqä ämaqä guä äpmeŋuwä iquauŋqe, he qutä anä äpmapiyä eŋqä-pa ipiyä diŋqe, kŋuä meqäpŋqe. Ämaqe, huiziqua quvqä iwitqueqaŋguwä iquauŋqä-pqe, kŋuä meqäpŋqe. Ii he huiwi asitaŋinä imbu, täŋä-huŋqä meqeŋqe, näqŋqä yasämä etaŋgpiyä.
3 Sabuw dibur tema’am kwananuhih, bairi kwani’akir, o dibur itama itabi’akir na’atube, sabuw iyab hirouw tibi’a’akirih, bairi kwani’akir biya nababan, o hitarab hiti’a’akir biya tabababan na’atube.
4 He eeqänäŋnä, suqä, qokä-apäkä ämaŋqä ätnäŋqä iqueŋi, haqeqä ämamäupŋqe. Iwä qokä-apäkä ämaŋqä iqu, Goti Iqueuä hiŋuä iqiŋi, kiyä mamätqä, äŋguänäŋä witätŋqä imäkqaŋgpu. He näqŋqä äyuwä. Huiwä yaŋä hiŋgi-hiŋgi iŋqä iquautä, apäkä huiuqä, qokä huiuqä ditä ikiqä iquautäŋi, Goti Iqu quwqä suqeŋqä kukŋuä ämitätä, kima väniqe.
4 Tabin i kwanakakafiy. A’aw bairi kwanafatum gewas a tabin kwanakaif kwanama, turanah a’awah ufuh men kwanan, naatu men kwana’in kwanisesebar kwanekwan. Anayabin sabuw iyab turahinah a’awah ufuh tenan naatu hi’in tibisesebar kwanekwan God boro nibatiyih.
5 Goti Iqu neŋi, “Nyi heŋi, nätmatqä maeqä pmapŋqä emäkmäŋqe, maevquatämäuqä ymqänä” natqaŋgqetaŋi, he mbqäŋqänä eŋqä iquenyä iqa mäwqä ipu, “Nätmatqä ne ae a äqätäŋque, ii neqä qäyunäŋi ämeŋunä” kŋuä ämepu, äwqä haŋuä imbu pmepŋqe.
5 Kabay gagamin na’in bain isan a yababan men nara’atamih, baise abis kikimin kwabaib i kwaniyasisir. Anayabin God eo, “Ayu boro men kafai anihamiyi, naatu ayu boro men kafai aninatbuhuruwi.”
6 Ga Goti Iqueqä kukŋui yäŋänäqŋqä nemäkqaŋgi,
6 Isan imih baitumatumamaim tanabatkikin tanao, “Regah i ayu au baibaisayan; ayu boro men anabir. Yait boro ayu isou abisa nasinaf.”
7 Ämaqä naqä he emeyäpu, Goti Iqueqä kukŋuä etmiŋuwä iquauŋqä kŋuä heyquätŋqe. He nätmatqä eeqänäŋä, quvaqä qaŋä äwätqätaŋguwä iuta ätimäukqeŋqe, kŋuä ämepu, qu quuvqä eqämiŋuwä-pa, asä inä eqiyqäpŋqe.
7 A orot ukwarih atamanih God ana tur hibi’obaiyi i kwananuhih, anayabin God ana tur hibai hina hi’obaiyi kwaso’ob, naatu kwananot namatabir maiye, hai yawas mi’itube hima himomorob i kwana’itin, hai baitumatum kwaniu’ur.
8 Jisasi Kraisi Iqu, huäqinyqä, täŋgaŋqä, iŋga-iŋgaŋqä huitaŋä makunmäkŋqä, asänäŋä Iquvi.
8 Kwanaso’ob Jesu Keriso ana itinin i men ebobotabir, baise marasika ana itinin mi’itube ma’am, boun i na’atube ema’am naatu maras i boro na’atube nama wanatowan, wanatowan.
9 Iiŋä eŋqä-qae, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä yäpaqäŋgisaŋi ämeyätä, hänaqä Goti Iqueuä duŋi ävquatämäuqä diŋqe, äŋguänä mimbŋqe. Neqä qeqä-quuvqä imŋi yäŋänäqŋqä hiätŋqe, ymisaŋä iutaŋä ma, Goti Iqu qeqä imäŋqeuta yätamäkqä hiŋgi äneyätŋqä iutanänji. Ämaqä, ymisaŋä äŋqä kukŋuä-suqä iu qänaknä itqäŋuwä iquauŋi, suqä ii yätamäkqä mävqä itŋqe.
9 Imih sabuw afa hinan bai’obaiyen boubuh yumatah ta ta hinabi’obaiyi men kwananowar, kwani’ufnunih a ef kwanasa’irimih, baise ana gewasin God tanifefeyan nibaisit dogorot koufair nitin, men bay ana ofafar tani’ufnunimih, anayabin sabuw afa ofafar hibi’ufunun men baibais ta hibai.
10 Ne hiqäva-imäkqä ttawä ämeŋque, mä hiqäva-imäkqä namnä aŋä iu itqäŋuwä iqua, ymisaŋä ttawä iquesaŋi ämepu, maŋqä ipnä.
10 Jew sabuw hai kwafirin ana sis wanawananamaim sibor ana gemogem tafan, firis sibor hi’a’afusar men hai ef ta ma’ama boro nati sibor hitabow hitaa.
11 Hiqäva-imäkqä naqä iqua, naŋuä iutaŋä häŋeqe, suqä quvqä huätä mamäutŋqe, aŋä aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋiuŋqä äma äpemiŋuwi. Iŋäqe, naŋuä huiwä-guwä-yäŋä-maŋi, ämaqä hŋqua-mända aŋä-himqä iuŋi yäpaqä mäŋgisa äma äwäpu, tä ikamiŋuwi.
11 Naatu Tafaror Bar ana Firis Gagamin bobaituw hai rara bowabow kakafih notawiyen isan ana sibor boro nab narun efan Kakafiyin, Kakafiyin Anababatun imaim nayai, baise biyah i boro hinabow hinatit ufun hina’afusar.
12 Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqu, Iqueqä häŋeqeta, qokä-apäki Goti Iqueqänäŋä hipŋqä iwimäkätŋqe, tmi-tmiqä-tqe, aŋä-himqä iuŋi yäpaqä mäŋgisa ämakqe.
12 Isan imih Jesu hibai hitit Jerusalem bar merar ana fur ufunane hi’onaf i’akir morob, ana rara ra’iy sabuw hai bowabow kakafihimaim hima’am kusouwih.
13 Ne womba iŋqä Iqu ämakqe, ne-pqä inä metŋque, aŋä-himqä yäuä iqueŋi, äväma yäpaqä mäŋgisa äwätuŋque.|alt="crosses outside the city gate" src="HK00325C.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="13:13" Mä täŋgaŋi, ne womba iŋqä Iqu ämakqe, ne-pqä inä metŋque, aŋä-himqä yäuä iqueŋi, äväma yäpaqä mäŋgisa äwätanä, Ique wimetuŋque.
13 Isan imih tanatit tanan sis ufunane Jesu biyan tanatit ana biya’ohow turin tanab sabuw etei matahimaim.
14 Qua täuŋi, ne aŋä-himqä äpakänä wiqe, maeqä-quneyi. Ne aŋä-himqä qänaki pätŋqä iquenyqä, hiŋuä äqunanä äpmeŋu.
14 Anayabin it ata ma wanatowan iti tafaramamaim men ema’ama, baise it i bar merar gewasin boro enan isan tama takakaif.
15 Mä Jisasi Iquesaŋi, ne hea ique-iqueŋi, Goti Iqueqä yoqä haqeu ämaetanä, Iquenyqä hiqäva qäyquatuŋque.
15 Isan imih Jesu ana baibaisamaim mar etei merarayow ata siwaramih God tanitin, awat bitit imaim God wabin tanabora’ara’ah.
16 He qokä-apäkiuŋi, suqä äŋguänäŋä dinä itquepu, qu nätmatqä hnjuaŋqä äwa iqaŋgpqe, yätamäkqä wipŋqe. Suqä iiŋi imäkqe, Goti Iqu hiqäva-imäkqetäŋi asänäŋä äqunätä, yeeqä kiiŋä äwinyätŋqe.
16 Naatu taituwa isah bowabow gewasin kwanasinaf, naatu kwanibaisih men nuhinabur, anayabin fayay nati na’atube taituwa kwafafayayih God i ebiyasisir men kikimin ta.
17 Heqä quuvqä heqiyqe qui imäkqäŋqe, heqä ämeyqä iqua wäuŋui, hapä mäpmeqä itqäŋäuä. Ga qänakŋi, quwqä wäuŋuä iiŋä imiŋuwä iquauqä quatiŋqe, Goti Iqueŋi awä tupnuwäŋqe. Iutaŋi he iquau qätä äwiyäpu, yäpä iqinyä iqäpŋqe. Iqua hesa äwqä haŋä-iqä mämeqä, quwqä wäuŋui äwqä yeeqä-täŋä iqäpŋqä diŋqe, he iiŋä imäkqäpŋqe. Qu wäuŋui äwqä haŋä-iqä-täŋä ipqe, heŋi yätamäkqä meyqä yänä.
17 A orot ukwarih fanah kwanab abisa hinao kwani’ufunun, anayabin kwa ayub i umahimaim ema’am, naatu hai bowabow tebowabow isan God ana tur boro hina’owen. Fanah kwanab hinao na’atube kwana bi’ufunun na’at, hai bowabow boro yasisiramaim hinabow. Baise fanah men kwanabaib na’at, hai bowabow boro yababanamaim hinabow, naatu kwa boro men ana gewasin ta kwanab.
18 Ne hea ique-ique suqä jänänäŋinä imäkatuŋquä änenyätŋqä-qae, neqä suqä iwäsäuqä duŋi, “Goti Iqueuä hiŋuä iqiŋi, jänänäŋuneyqe” kŋuä yäŋänäqŋqä ämeŋu. Iŋi, he Goti Iqu yätamäkqä neyätŋqä tääqä tqaŋgpu.
18 Mar etei isai kwanayoyoban. Aki aso’ob, aki ai naniyan etei i men ta kwarisin, ai naniyan etei i mutufurin gewasin. Anayabin aki akokok mar etei i sawar gewasih anasinaf.
19 Mä Iqu nyiŋi, henyqä aŋgumä maqänä änändowatätŋqä, tääqä tpŋqä kiiŋä änyiŋgiyä.
19 Dogorou tutufin etei abifefeyani, isai kwanayoyoban, saise God iti boro’omo kwa isa niyafaru anan.
20 Jisasi Iqu, sipsipqä iquau Miqä Naqä-quvi.|alt="shepherd with sheep" src="HK00003C.tif" size="col" loc="Heb 13:20-25" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="13:20" Täŋgaŋi, Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu, yätamakqä eyätŋqä tääqä ätuätqäŋä. Iqu neqä Naqä Jisasi Ique qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqe. Jisasi Iqu, Iqueqä häŋeqe, kukŋuä guä ämäsäuekqä qäpu maeqä ique, yäŋänäqŋqä iwimäkätŋqä äwikqetaŋi, sipsipqä iquau Miqä Naqä-quvi.
20 Naatu boun i ata Regah Jesu morobone God iyawas, bai na Bobaituw sheep hai Nabatanenayan Ukwarin mamatar, naatu i ana rara’amaim ma’ama wanatowan ana obaibasit bikwah isan,
21 Goti Iqu he Iqueqä äwiŋqeunä qänaknä ipŋqä diŋqe, näwinyä äŋguänäŋä emäkätŋqä tääqä ätuätqäŋä. Ga Iqu Jisasi Iqueqä wäuŋuä dutaŋi, ne suqä Iqu äwinyätŋqe, eeqänäŋä metuŋquä inemäkätŋqä-pqe, inä änyiŋgi. Ga Jisasi Kraisi Iqueŋi, ne yoqä naqänäŋi hea ique-ique vquatuŋque. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.
21 tufuw ana God abifefeyan kwa nibaisi sawar gewasih etei nit, saise i ana kok kwa abisa sinaf isan ekokok kwanasinaf. Naatu Jesu Keriso ana fair wanawanatamaim narun i ana’itininabe tanab i niyasisir, saise mar etei Keriso wabin tana bora’ara’ah wanatowan, wanatowan. Amen.
22 Ŋqä nyämaqäuä, nyi tuwaŋuä wäŋqäpu äqiyqä-qae, kukŋuä, heqä qeqä-quuvqä imŋi, yäŋänäqŋqä emäkätŋqä ätqäqä täuŋi, qätä äŋguänä wipŋqä kiiŋä änyiŋgi.
22 Taitu, abifefeyani iti tur an kabumin koufair abit i kwananutanub kwanama kwananowar gewas. Anayabin iti fef isa akikirum i men manin.
23 “Neqä neyämaqä Timoti iqu, guä pmamiŋqä iuta ae iqutäwatukuwiqä” etqä. Iqu nyi maqänä nyimeqaŋgutqe, qäquye henyŋqä hiŋuäŋqä penyue.
23 Ayu akokok anao kwananowar kwanaso’ob. Tai Timothy dibur ma’am i hibotait tit, baise ayu isou saisewat nanan na’at boro airi anan ana’iti.
24 Heqä naqä ämeyätqäŋuwä eeqänäŋä iquautä, qokä-apäkä Goti Iqueqä eeqänäŋä iquautäŋi, “Nyi quŋqä hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, iquau tupiyä. Ämaqä qua Italisaŋä äpkuwä iqua henyäŋqe, “Ne quŋqe hui mimäuqä iqunä” ätqä.
24 A orot ukwarih etei hai tur kwana’owen, hai merar ayiy na’atube God ana sabuw nati bairi kwama’am auman hai merar ayiy. Naatu God ana sabuw afa tafaram Italy wanawanan tema’am auman kwa a merar tiyiy. Manaw kabeber Godane kwa etei isa nama.
25 Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, he äŋguä hiŋgi emäkquätŋqä änyiŋgi.
25 Kwa isa ayoyoyoban, God ana yabowamaim mar etei nigegewasini kwanama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.