Colossenses 1
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 — ausente —
1 Ayu Paul God ana kokomaim rubinu, Keriso Jesu ana tur abarayan amatar, taituwa Timothy airi.
2 — ausente —
2 Kwa God ana sabuw kakafiyih naatu bosunusunubayah Keriso wanawananamaim, nati Colosai wanawanan kwama’am etei a merar ayiy.
3 Ye qäquye henyqä kŋuä indqänäta, tääqä ätätayäŋgaŋi, Goti neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Kaniqueŋi, “Äŋguä iwimäkinyä” ätuätqäŋue.
3 Aki Mar etei kwa isa ayoyoyoban ana maramaim, ata Regah Jesu Keriso Tamah God ana merar ayiy.
4 — ausente —
4 Anayabin kwa ata Regah Jesu Keriso kwabitumitum naatu God ana sabuw kwabiyabuwih ana tur hina hio anowar.
5 — ausente —
5 Tur anababatun Tur Gewasin wantoro’ot hina hio kwanonowar ana veya’amaim, kwa a baitumatum naatu a yabow etei i mar ana yasisir isan nuhi fot kwama kwakakaif.
6 Zä-piikä naqä etä, häukuä äwiqä-paŋi, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, qua maŋä eqiyäŋqä-pa, im-imä äwätä, ämaqe suqä äŋguä imäkqäpŋqä iwimäkätqäuä. He kukŋuä iqu änyä qe ämepu, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqeŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä ämakuwitaŋi, täŋgaŋqe, kukŋuä iqu heyaqä awä iqi, wäuŋuä yqänä imäkätqäuä.
6 Tur Gewasin ana baigegewasin i tit tafaram wanawanan tuw ra’at orot babin hai yawas ebobotabitabir, ana itinin i boubuntoro’ot hina, manaw kabeber isan hio kwanowar, turobe kwaso’ob naniyan kwabaib, na’atube emamatar.
7 Goti Iqueä nätmatqä äŋguänäŋä iiŋqe, he Epaplasi iquesa näqŋqä ae ämakuwi. Iqu wäuŋui, ne imäkätuŋquä iutaŋi inä imäkqä-qu etaŋgi, iquenyqe, kiiŋä änenyätqäuä. Iqu yeyaqä aŋi ämetä, heyaqä awä iqiŋi, Kraisi Iqueä wäuŋuiŋqe, enyqä miqä itä, äŋguänäŋä imäkätqäuä.
7 Iti tur etei i aki bow turai wabin Epaphras, Keriso ana bowayan gewasin ta, aki efani manaw kabeber Godane bai na eo kwanonowar,
8 Tiiŋä-pqä inänji. Dŋä Äŋguä Iqu emäkqaŋgi, he suqä ämaqeuŋqä hiqä qeqä-quuvqä yäpä imda eŋguätŋqä ämakuwä iquenyqe, Epaplasi iqu qäqu, awä äyatkqe.
8 Aki auman kwa mi’itube Anun Kakafiyin yabow bit isan, eo anowar.
9 Itaŋgi ye heyaqä suqä iuŋqä, näqŋqä änyä qe etayäŋgaŋi, ye Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tii ätqa äpätqäŋue. “Si yätamäkqä vqaŋgti, ga qu Saqä äkiŋqä iuŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä indqäŋqä näqŋqä huitaŋä-huitaŋä vqaŋguti, näqŋqä aaŋä kuapä-täŋä epiyä.”
9 Ana’an nati isan, aki tur anonowar ana veya, kwa isa mar etei ayoyoban God abifefeyan, kwa ayawasamaim abisa sinaf isan ekokok saise so’ob tutufin etei ni’obaiyi. Naatu ayoyoyoban ayubine ana so’ob buriburih auman nit ukwar hina rerekab, sawar etei hai yabih kwanaso’ob.
10 Ye tääqä iiŋi, he Naqä Iqueqä ämaqä aaŋä naqä-qakuä iqua eäŋuwä-paŋä iiŋä eäpu, heyaqä suqä eeqäpnäŋä iutaŋi, he Iqueŋi, yeeqä iwimäkpŋqeŋqä ätätqäŋue. Ii tiinji. Wäuŋuä äŋguänäŋä huitaŋä-huitaŋä isua, kuapänä imäkäpu, hiqä Goti Iquenyqä näqŋqä kuapänä ämepiyä iuŋi, häukuä witŋqä imäkqäpŋqe.
10 Aki iti na’atube ayoyoyoban saise yawas gewasin Regah ekokok na’atube kwanama, mar etei a sinafumaim Regah boro niyasisir. A bowabow tata’ane gewasih kwabowabow boro ro’on namatar. Naatu God ana so’obamaim anot nara’at natasasar.
11 Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä naqänäŋi, he inä ämepu, haŋä-iqä eeqänäŋi qäyä emeqaŋguti, yäŋänäqŋqä ätqäupu yeeqänä iqäpŋqe.
11 Naatu i ana fair bonamanamarinamaim nakura’ara’ahi, saise kwa boro biyababan gagamih wanawanan wainabi ana ef boro kwanaso’ob yate nanub.
12 Heqä heniqu, nätmatqä äŋguänäŋi, Iqueqä ämaqe mapnuwäŋqä, we-huŋqä iqi näwi äwiŋqe, he-pqe inä meqäpŋqeŋqä aaŋä qäyunänä emäkkqeŋqe, he Iqueŋi, “Äŋguä inemäkkŋiqä” tquäpŋqe.
12 Yasisiramaim Tamat ana merar kwanay, anayabin i ana sinafumaim ef botawiy ana baibasit itit, ana sabuw kakafiyih bairi aiwob marakawin ninowat tanafaram.
13 Hiawiqä iu miqä iqueqä yäŋänäqŋqä iu pmetauŋgua, Goti Iqu aŋgi inetmetä, Iqueqä Ymeqä Iquenyqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä Iqueqä ämiqä iu äpmuatänaikqe.
13 Gugumin kakafin ana fairane iyawasit naatu nawiyit tatit I Natun ebiyabow ana aiwob wanawanan yariyit.
14 Wäuŋuä, Ymeqä Iqu imäkkqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, ne aŋgi inetmetä, neyaqä suqä quvqä eeqänäŋi, huätä ämamäukqe.
14 I Natun wanawananamaim it rufamit tatit ata bowabow kakafih notawiyen.
15 Ne Goti Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ituŋquä-qe, Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqu, Goti eŋqä-paŋä-qu eä, Iquenyqä näqŋqä änätapätqäuä. Iqu Goti Iqueqä Ymeqä Hitmqä eä, nätmatqä eeqänäŋä Goti Iqu imäkekqä iuqä Ämiqä Naqä Iquvi.
15 Keriso i God wa’iwa’irin ana itinin bai na irerereb ta’itin. Natun orot ain fewawawar sawar etei himamatar hai ukwarin
16 Ymeqä Iqueqä hipa iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋi imäkkqe.|alt="creation of universe" src="image039.png" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission. SIL CD-007.jpg" ref="1:16" Ymeqä Iqueqä hipa iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä eeqänäŋi imäkkqe. Nätmatqä qäukuä haqä yätu äwiŋqetä, qua täu äwiŋqetä imäkätä, nätmatqä ne hiŋuä äqunätuŋquä itä, hiŋuä mäquŋquä ituŋquä itä imäkätä, itaŋga yoqä naqä-täŋä itä, yäŋänäqŋqä-täŋä itä, eeqänäŋi imäkkqä iuŋi, Ymeqä Iqueqä hipaitä imäkätä, Ymeqä Iquenyqänä imäkekqe.
16 Anayabin Ine sawar tutufin etei God imataren; sawar iti tafaram wanawanan naatu sawar no mar wanawanan ta’i’itah naatu men ta’i’itah etei, na’atube aiwob, wagabur, fair, bonawiyenayah, roubabaruwenayah, etei God awanamaim eo himatar naatu i isan sinaf himatar.
17 Nätmatqä eeqänäŋi matimäuqäŋga, Iqu äpmamiŋqe. Iqu nätmatqä eeqänäŋi, äŋguänä ämitä, qäyunä witpŋqä iwimäkätqäuä.
17 I mat ma’abo sawar uf himatar naatu ana fair wanawananamaim sawar etei hai efanamaim iu’uman hifokar ti’inu’in.
18 Nyuäŋä iqu huiwi ämitŋqä-paŋä iiŋi, Kraisi Iqu, ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyätaŋguwä iquau Miqä-qu eä. Quuvqä heqiyqä iqua, Iqueqä huiwä eŋqä-paŋä-quai. Itaŋga häŋä-pmeqe qu Iquesa ämepu äpmeŋä. Iŋi, äpäkonäpu aŋgumä vauqeuŋi, Iqu ganä ävaukqä-qae, Iqueqä-kiuäŋi nätmatqä eeqänäŋä iuqä Ämiqä-qu äpme.
18 Jesu i ekaleisia tutufin etei ana ukwarin, yawas an anababatun naatu murumurubih wanawanahimaim I wantoro’ot morobone misir maiye kek ain wan etutufuw na’atube. Imih sawar tutufin etei’imak i akisin ebi’ukwarin.
19 Iiŋi, tiiŋiŋqä ätimäukqe. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä suqetä, Iqueqä häŋä-pmeqetä eeqäpnäŋi, Iqueqä Ymeqä Iqutä qäpu maeqä, äpakä witätŋqä äwiŋgqe.
19 Anayabin God iyasisir men kafaita, imih i taiyuwin ana itinin bai na Jesu wanawananamaim run ma.
20 Itaŋga Kraisi Iqu zä-huätati äunätä, Iqueqä häŋeqä iokqetaŋi, Goti Iqu mäki qäpu imäkätä, nätmatqä qua iuŋitä, qäukuä haqä yäŋiŋitä, eeqäpnäŋi, Iqueqä-kiuä-täŋä qäqiqi inä maitŋqä-pqeŋqä äwiŋgqe.
20 Naatu Jesu ana morobomaim mar tafaram God bai na ita’imon tounuw matar Jesu ana rara onaf afe’enamaim suwa re’er ana veya God tufuw e’afuw.
21 — ausente —
21 Marasika kwa i bowabow kakafih kwanotanot naatu kwasisinaf, imih God ana kamabiy kwamatar ef yok na’in kwama’am.
22 — ausente —
22 Baise boun i Natun Keriso biyan momorobomaim kwa I ana tounuw kwamatar, saise kwa yayasairen kwamatar, aur kato en biya etei sasouwin nanamaim boro kwanatit.
23 He kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, qätä äwiyäpu, nätmatqä timäuniŋqeŋqä näqŋqä ae ämakuwiŋqä, kŋui äpakänä indqänäpu, quuvqä äpakä eqiyäpu, yäŋänäqŋqä tqäupqe, he Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguä epnuwi. Kukŋuä he qätä ae äwikuwä iqu, ämaqä qua täu äpmeŋuwi, qu qätä inä äwikuwi. Kukŋuä ique awä tqämqeŋqe, nyi wäuŋuä iqu ämakqe.
23 A baitumatum kwanabotan kwananan na’at basit, kwanabatkikin gewas a dariniwa’an kwanabat, tur gewasin kwanowar nuhifot kwama’ama men kwanihamiy. Anayabin nati tur gewasin kwanonowar i tafaram wanawanan tutufin etei tibibinan, ayu Paul auman nati tur gewasin isan ai’akir abowabow.
24 Täŋgaŋi nyi he yätamäkqä hemqä, haŋä-iqä ämetŋqeŋqä aquvänä iqä. Haŋä-iqä Kraisi Iqu, ämaqä quuvqä heqiyqä Iqueqä huiwä änyäŋuwä iu, yätamäkqä vätŋqä ämakqä-paŋi, nyi ŋqä-näuä, ŋqä huiwä täuŋi, inä ämetqäŋä.
24 Naatu boun ayu biyababan kwa isa abaib, i abiyasisir, anayabin Keriso ana ekaleisia isah biyan bababan na’atube turin anibais biyou nababan yomanin ana’asa’ub.
25 Nyi ämaqä iiŋä iuqä wäuŋuä-wiyqä-qunä eämä, Goti Iqueqä kukŋuä eeqäpnäŋi, quvaqä hiŋuä iqisa awä tqumqeŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, kiqä-kiuä yätamäkqä heyätŋqä ätenjikqe.
25 Naatu ayu i God ana ekaleisia isan bowamih rubinu, bowabow iti itu, kwa a ma gewas isan tur etei ana binan yomanin ana’asa’ub.
26 — ausente —
26 Iti tur i God ana kirikirifot, marasika sabuw hitutufuw yabunibun renan matahimaim ibun wa’ir in, baise boun i bai tit ana sabuw etei nahimaim ebirerereb.
27 — ausente —
27 Iti kirikirifot i God yakitifuw ana sabuw itih, hitab hitatit Eteni Sabuw isah tirerereb, saise kirikirifot ana yasisir hita’itin. Naatu kirikirifot i Jesu Keriso wanawananamaim kwanarun naatu kwa nuhi nafot God ana aiwobomaim boro ana marakaw bonamanamarin bairi kwafaram.
28 Kraisi Iquenyqe, ne ämaqä eeqänäŋä iuŋi, awä ätuätuŋque. Ii imäkätuŋque, ne neqä kŋuä indqäŋqä äŋguänäŋä itä, näqŋqetäŋi, qu ämotquetanä, kukŋuä yäŋänäqŋqä ätuätuŋque. Tiiŋiŋqä neŋgaŋgiyi. Qu Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyqetä, Ique qänaki wivändqetäŋi, naqä-qakuä heqaŋgpi, ne Goti Iqueqä hiŋuä iqi ätuma uwquatuŋque.
28 Imih God ana so’ob aki biti’imaim Keriso I abibinan sabuw etei nahimaim, sabuw abimatnuwih naatu abi’obaiyih saise Keriso wanawananamaim hinarun nakusouwih ana bow anan God nanamaim ana tit
29 Iiŋä timäuquätŋqä diŋqe, nyi yäŋänäqŋqä Kraisi Iqu inyimäkqetaŋi, nyi enyqä miqä itmä, wäuŋuä tnäŋä itŋqe.
29 Iti bowabow baisawarin isan abow ai’akir yuwou a’asfufur, anayabin i ana fair ayu wanawana’umaim ma kura’ara’ahu abowabow.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Colossenses 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.