Atos 26
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NTLH
1 Iŋgaŋi Akripa iqu Poli ique tiiŋä ätukqe. “Tqä-täuäŋqe, si awä nattŋqeqä.” I tquaŋga Poli iqu iqueqä hipa haqä yätqä äma äpeyätä, kukŋuä awi tiiŋä ätukqe.
1 Agripa disse a Paulo: — Você pode apresentar a sua defesa. Então Paulo estendeu a mão e fez a sua defesa, dizendo o seguinte:
2 “Ämiqä naqä Akripa iquki, Israitqä iqua kukŋuä ämindätqäŋuwiŋqe, nyi täŋgaŋi tqä hipeŋuä iqisa kima ktmqe, ii äŋguänäŋiqä.
2 — Rei Agripa, eu me sinto muito feliz em poder estar hoje diante do senhor para me defender de tudo o que os judeus me acusam.
3 Ne Israitqä iquneqä suqeŋqätä, nätmatqä ne mikakä ätnätŋqueŋqätäŋi, si näqŋqä äŋguänä eŋinyä. Iiŋiŋqe, si quamä qeiqi äpmanä, nyaqä kukŋui qätä nyisŋqeŋqä änyiŋgiyä” ätukqe.
3 E especialmente feliz porque o senhor conhece muito bem todos os costumes e questões dos judeus. Portanto, peço que o senhor me escute com paciência.
4 “Nyaqä quamä pmeqä hikŋäŋga äpmaka äpätŋqeŋqe, Israitqä eeqänäŋä iqua näqŋqä äŋguänä eäŋäuä. Nyi ymeqäŋgaŋi, ŋqä ämaqä iquatä äpmeŋqe, iŋi qänakndaŋi Jerusälemä iu äyä äpmeŋqeqä.
4 — Todos os judeus sabem como tenho vivido no meio do meu povo e também em Jerusalém, desde a minha juventude até hoje.
5 Qu hiŋuiqänäŋi nyinyqä näqŋqä ae ekuwitaŋi, äwiŋgaŋgutqe, nyaqä suqeŋqä awä qäyunä tii ktpŋqeqä. Nyi hikŋäŋgata ti ipäqäka äpätŋqe, Parisi iquauqä suqä iunä qänaknä itŋqeqä. Parisi iquauqä qänaknä iqe, Israitqä huizi iquauqeuŋi ämäwqätäunä.
5 Eles sempre souberam — e podem confirmar isso se quiserem — que desde o começo fui membro do partido dos fariseus , o mais rigoroso da nossa religião.
6 Iiŋä etaŋgi täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu neqä atqä-awäkau, ‘Iiŋä timäuniqeqä’ ätukqeŋqä nyi quuvqä eqiyätmä hiŋuä äqänmä äpmeŋä. Iŋi nyi iiŋä äpmeŋqeŋqe, qu kukŋuä mindqaŋgä, nyi täqi täsä ätqäuäŋänä.
6 E agora estou aqui sendo julgado porque tenho esperança na promessa que Deus fez aos nossos antepassados.
7 Israitqä iquneqä hueqä-himqä 12 iqua, qu Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, mäptqäŋgatä, heatqäŋgatäŋi, haqeqä ämamäupu, Iqueqä kukŋuä asä iquenyqä quuvqä eqiyäpu, hiŋuä äqämbu äpmeŋäuä. Ämiqä naqä iqukiyä, nyi iiŋqä hiŋuä äqänmä äpmetŋqeŋqe, ämaqä iqua kukŋuä äyä ämindätqäŋäuä.
7 Todas as tribos do nosso povo, que adoram a Deus dia e noite, também esperam ver o cumprimento dessa promessa. É por causa dessa esperança, ó rei, que estou sendo acusado pelos judeus.
8 Hesaŋä hui, ‘Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquauŋi, mävauqumuatqä yäŋqiyä-qe,’ kŋuä iiŋi suŋqä indqänätqäŋäuä?
8 Por que é que vocês, judeus, acham impossível crer que Deus ressuscita os mortos?
9 Hiŋuiqänäŋi nyi-pqe kŋuä tiiŋä äyä änyimiŋqeqä. ‘Nyi Jisasi Nasäretqätaŋä Iqueqä yoqe mändi kittqämqä diŋqe, nätmatqä kuapänäŋi imäkqämqeqä.’
9 E Paulo disse ainda: — Eu mesmo pensava que devia fazer tudo o que pudesse contra a causa de Jesus de Nazaré.
10 Itaŋga Jerusälemä iuŋi, nyi nätmatqä tä imäkmiŋqeqä. Hiqäva-imäkqä naqä iqua, ‘Si iiŋä imäkqätŋqeqä’ dqaŋguwäŋga, nyi Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä kuapänäŋä iquau, guä äyä äkiqiyäumiŋqeqä. Itaŋga ämaqä naqä iqua, ‘Iquau pizqä päkpiyä’ tqaŋguwäŋga, nyi-pqä inä ätmiŋqeqä.
10 E foi o que fiz em Jerusalém. Recebi autorização dos chefes dos sacerdotes e prendi muitos seguidores de Jesus. Quando eram condenados à morte, eu também votava contra eles.
11 Nyi aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa äpaquväkitmä, iquau täŋä-huŋqä ävätmäŋgaŋi, qu Naqä Iquenyqä kukŋuä quvqä tpŋqä kiqutätmä äwimiŋqeqä. Tiiŋä-pqä imiŋqeqä. Nyi iquauŋqä äwqä tnäŋinä änyinätä, aŋä-himqä kiŋä nämŋi, qävqä ikitmä qui iwimäkmiŋqeqä” ätukqe.
11 Durante muito tempo eu os castiguei em todas as sinagogas e os forcei a negar a sua fé. Tinha tanto ódio deles, que até fui a outras cidades para persegui-los.
12 — ausente —
12 E Paulo continuou: — Foi por isso que viajei para a cidade de Damasco, levando autorização e ordens dos chefes dos sacerdotes.
13 — ausente —
13 Mas aconteceu, ó rei, que na estrada, ao meio-dia, veio do céu uma luz mais brilhante do que o sol, a qual brilhou em volta de mim e dos homens que estavam viajando comigo.
14 Iŋgaŋi ne eeqänäŋi qua iqi äpäknaqe, nyi maŋä hŋqu, Israitqä iquauqä kukŋuä ätätä, tiiŋä dqaŋgi, qätä äwikqeqä. ‘Soli iqukiyä, Soli iqukiyä, si Nyi qui suŋqä nyimäkätqäŋinyä? Si yuki, yaqŋquä iu äpäsätnä, ga täŋä-huŋqe tqä-täuänä äyä ämenyä’ ändkqeqä.
14 Todos nós caímos no chão, e eu ouvi uma voz me dizer em hebraico : “Saulo, Saulo! Por que você me persegue? Não adianta você se revoltar contra mim.”
15 I dqaŋga nyi tiiŋä ätukqeqä. ‘Naqä Iquki, si tqukikä?’
15 — Então eu perguntei: “Quem é o senhor?” — E o Senhor respondeu:
16 Iŋäqe täŋgaŋi, si äväutnä pämä tqävä. Nyi si ätekimqä diŋqä äkimeqänä. Si Nyaqä wäuŋui a äqätätnä, nätmatqä täŋga hiŋuä ae äqunäŋiŋqätä, Nyi qänaki mäktquamniqeŋqätä, awä ttŋäŋqeqä,’ ändkqeqä.
16 Mas levante-se e fique de pé. Eu apareci a você para o escolher como meu
17 ‘Saqä ämaqä Israitqä iquatä, ämaqä huizi iquatä, quvqä ikimäkqaŋgpqäŋgaŋi, Nyi häŋä ikimäkäqumuatmniqeqä. Nyi si iquauŋqe, tiiŋä iwimäkqätŋqänä äkndowatqänä’ ändkqeqä.
17 Vou livrar você dos judeus e também dos não judeus, a quem vou enviá-lo.
18 ‘Iqua hiŋuä hiawiqä eŋqä-paŋä äpmeŋuwi, hiŋuä äŋguä qämbŋqä iwimäktŋqeqä. Iiŋä iwimäkqaŋgti, iqua hiawiqä iŋgisatä, Setänä iqueqä yäŋänäqŋqetä, tuwä äwiyäpu, kŋuä äkunmäknäpu, we-huŋqä iqinyqätä, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, ppŋqeqä. Qu iiŋä iquwi, Nyi iquauqä quvqe huätä ämamäutmä, ämaqä Nyinyqä quuvqä eqiyäpu, Nyaqä ämaqä epqä iquatä, anä pmetpnuwiqä’ ändkqeqä” ätukqe.
18 Você vai abrir os olhos deles a fim de que eles saiam da escuridão para a luz e do poder de Satanás para Deus. Então, por meio da fé em mim, eles serão perdoados dos seus pecados e passarão a ser parte do povo escolhido de Deus.”
19 Iŋgaŋi Poli iqu kukŋuä äpakänä tii, ätukqe. “Ämiqä naqä Akripa iquki, nyi nätmatqä haqä yätutaŋi hiŋuä äquŋgqä iuŋi, tuwä mäwiyqä itmä, kukŋuä awä ätuäkämiŋqeqä.
19 E Paulo terminou, dizendo: — Portanto, ó rei Agripa, eu não desobedeci à visão que veio do céu.
20 Kiŋganäŋi, Dämaskasi pmeqä iquau ätuätmä, qänakŋi, Jerusälemä pmeqä iquautä, qua Jutiya iuŋi eeqänäŋä iquautä, itaŋga Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquautä, awä tiiŋä ätumiŋqeqä. ‘He heqä kŋui äkunmäknäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqäpiyä. Iŋi ämaqe, he iiŋä ae iquwiŋqä näqŋqä mapŋqe, suqä qäyunä imäkpiyä’ ätumiŋqeqä.
20 Anunciei a mensagem primeiro em Damasco e depois em Jerusalém, em toda a região da Judeia e entre os não judeus. Eu dizia a todos que eles precisavam abandonar os seus pecados, voltar para Deus e fazer coisas que mostrassem que estavam, de fato, arrependidos.
21 Nyi iiŋä iwimäkqaŋgqeŋqe, Israitqä iqua, nyi hiqäva-imäkqä aŋä iu pmetaŋga, a äŋgiqätpiyi, pizqä bäsanä-tpu imiŋuwiqä.
21 Foi por isso que alguns judeus me agarraram quando eu estava no pátio do Templo e quiseram me matar.
22 Nätmatqä eeqänä e ätimäukqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä nyiyätqätaŋgi, nyi awä ätuätmä, äpmaka äpätŋqe, täŋga ämaqä yoqä maeqä iquauqätä, yoqä-täŋä iquauqätä hiŋuä iqi yäŋänäqŋqä ätqäumä kukŋuä sä ätqänä. Nyi kukŋuä huitaŋä huisä mätquä itŋqeqä. Oeyä. Kukŋuä nyi awi, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iquatä, Mosisi iqutä hiŋuiqänä, ‘Iiŋä timäuniqeqä’ ätmiŋuwä iuŋqänä ätuätŋqeqä.
22 Mas até hoje Deus tem me ajudado, e por isso estou aqui trazendo a sua mensagem a todos, tanto aos humildes como aos importantes. Pois eu digo a mesma coisa que os profetas e Moisés disseram que ia acontecer.
23 Qu tiiŋä ätmiŋuwiqä. ‘Kraisi, ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, täŋä-huŋqä ämetä, äpäkonätä, qua äptepqä iutaŋi aŋgumŋi Iqu-ganä vauäniqeqä. Iqu iiŋä itä, Israitqä iquautä, ämaqä huizi iquautäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä we-huŋqeŋqä awä tuäniqeqä’ ätmiŋuwiqä. Nyi asä inä ätuätŋqeqä” ätukqe.
23 Eles afirmaram que o Messias precisava sofrer e ser o primeiro a ressuscitar, para anunciar a luz da salvação tanto aos judeus como aos não judeus.
24 Poli iqu kukŋuä iiŋä tuätqätaŋga, Pestusi iqu maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Poli iquki, si näqŋqä kuapänä ämetqäŋä iutaŋi, qämä-qämä itqäŋinyä.”
24 Quando Paulo estava se defendendo assim, Festo gritou: — Paulo, você está louco! Estudou tanto, que acabou perdendo o juízo!
25 I tquaŋga Poli iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä yoqä naqä-täŋä Pestusi iquki, nyi qämä-qämä miqä iqänä. Oeyä! Nyi kŋuä äŋguä indqänätmä, naqä-qakuä ätqänä.
25 Paulo respondeu: — Eu não estou louco, Excelência; estou em perfeito juízo e digo a verdade.
26 Ii tiiŋi. Nyi kukŋuä ätuätŋqe, eeqänäŋi zä mäwiqä etaŋgi, ämiqä naqä Akripa iqu-pqä qätä äwiyätä, hiŋuä äqunäqe, näqŋqä ae ämakqeqä. Iiŋiŋqe, nyi zä miqä itmä, kukŋuä jänä äyä ätquänä.
26 Eu posso falar diante do rei Agripa com toda a coragem porque tenho a certeza de que ele conhece todas essas coisas muito bem, pois não aconteceram em nenhum lugar escondido.
27 Ämiqä naqä Akripa iquki, si Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiŋqä quuvqä eqiyätqäŋinyä, maeqiyqä itqäŋinyä? Si quuvqä eqiyätqäŋiŋqe, nyi näqŋqä ae eäŋänä” ätukqe.
27 Então Paulo disse ao rei: — Rei Agripa, o senhor crê nos profetas? Eu sei que crê!
28 Iŋgaŋi Akripa iqu Poli iqueŋi, “Änääŋäŋqäwä?” ätukqe. “Hea wäŋqä ipiŋi, nyi Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätmä, Iqueqä yoqä-täŋä emqä nyimäkinyä?”
28 Agripa respondeu: — Você pensa que assim, em tão pouco tempo, vai me tornar cristão?
29 Poli iqu kimaŋi, “Nyi ‘Hea wäŋqäpŋqätiyä, quäuqŋqätiyä?’ kŋuä kuapä mindqäŋqä iqänä” ätukqe. “Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tiiŋä tumqänä. ‘Si äminyiyätqäŋä-paŋi, ämaqä naqä tqutä, ämaqä qätä änyiyätqäŋuwä iquatä, anä pmayä.’ Itaŋga he eeqänäŋi, nyitäŋi, asänäŋä iiŋä pmetuŋquä änyiŋgi. Iŋäqe he guä hikiqiyäuqaŋgpi pmapŋqä diŋqe, manyiŋgqiyä” ätukqe.
29 Paulo disse: — Pois eu pediria a Deus que, em pouco ou muito tempo, não somente o senhor, mas todos os que estão me ouvindo hoje chegassem a ser como eu, mas sem estas correntes.
30 — ausente —
30 Aí o rei Agripa, o Governador, Berenice e todos os que estavam com eles se levantaram
31 — ausente —
31 e saíram, comentando: — Este homem não fez nada para merecer a morte, nem para estar preso.
32 Itaŋga Akripa iqu, Pestusi iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Iqu, ‘Nyi Sisa iqu nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä’ matqä-säpi, guä kiqiyäueqä aŋi ävämetä, qanyinä pmequäniŋgä.”
32 Então Agripa disse a Festo: — Ele já podia estar solto se não tivesse pedido para ser julgado pelo Imperador.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.