1 Timóteo 5
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Ämaqä naqä iqua, suqä qämä-qämä iqe imäkquwi, maŋä yäŋänäqŋqe, jävqä eŋqä-pa mäpuäsqä pa, kukŋuä qeiqi, tqä tnique ätuätqäŋä-pa, tquätŋqe. Suqä asä iiŋi, hikŋä iquauŋä-pqe, tqä tta-tuŋgukuau ätuätqäŋä-pa tquätŋqe.
1 Orot gagamin men kwararin yamutufurin isan iniwa’an, baise tamat na’atube koufair initih. Naatu orot baubuh tait na’atube isah inasinaf.
2 Suqä asä iiŋi, apäkä naqä iuauŋä-pqe, tqä tnäu ätuätqäŋä-pa tquätŋqe. Itaŋga apäkä hitqä iuauŋä-pqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui miwitqueqä, jänänäŋuki eänä, tqä tnanyi-tnapqau ätuätqäŋä-pa tquätŋqe.
2 Baibina’ah inakakafiyih o hinat kukakafiy na’atube, naatu baibin baubuh not gewasinamaim ruburub na’atube inakaifih hinama.
3 Apäkä yawiqä hui, yäŋä aaŋä kiqä-kiuänä äpmeŋqe, si suqä äŋguänäŋä dinä motqueqätŋqe.
3 Kwafur baibin iyab baibais tekokok ina’itih inibaisih. Jesu i ata yawas boubun|src="C056.tif" size="span" loc="1Ti 5.3" copy="Illustration used with permission of New Tribes Mission." ref="5.3-16"
4 Iŋäqe apäkä iiŋi hui, ymeqä kiqä-täŋä eä, itaŋga kaqä-kawäka-täŋä inä eŋqe, qu Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguänäŋä heätpŋqä etaŋgutqe, quwqä keisä, känäutä, äŋguänäŋä ämipu pmetpŋqe. Qu suqä iqueŋi a äqätäŋuwi, ga kunaqä-kunuŋua qu naqä imämbŋqä, wäuŋuä dŋä huqä ipu, yätamäkqä äwimitpqeŋqä kimaŋi, iuau yätamäkqä äväpu, äŋguänä miqäŋqe. Suqä iiŋiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu aaŋä kuapänä äwinyä.
4 Baise kwafur babin yait natunatun o wawawan auman, gewasin nati kek i boro hai Kirisiyan ana bowabow hinasinaf hai nibur isah naatu hinah tamah, uwahinah hikakaifih isan wan hinay hinibaisih, anayabin nati i God ana kokok gagamin.
5 Apäkä yawiqä hui, yäŋä aaŋä kiqä-kiuänä äpmeŋqe, iiyqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqe, Goti Hanjuwä Ique ävä äpme, Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä hiunji heatqeu tquätŋqänänji.
5 Kwafur babin yait ema’ama sibasiba’u, naatu orot babin men yait ebibais, i ana not ana baitumatum etei i God nitin fai mar God baibaisin isan nayoyoban.
6 Iŋäqe apäkä yawiqä hui, kŋui iiyqä huiwä duŋqänä indqänä äpmeŋqe, ii tiinji. Ii häŋä äpmeqä-qe, pizqä ae äpäkombqä eŋqä-paŋä iiŋä äpme.
6 Baise kwafur babin yait biyan ana yasisir ebaib, biyan ufunane i yawasin baise wanawanan i murubin.
7 Itaŋgi ämaqä quuvqä heqiyqä iuŋi, kukŋuä nyi tä ätqa äpqäqä ii vqätŋqe. Ämaqä huizi, “Ämaqä ii, suqä quvqä imäkqä äpmeŋäuä-qe” matqä pa ipŋqä diŋqä.
7 Iti roube’aten tur auman ini’obaiyih hinaso’ob, saise hinasinaf gewas naatu men yait ta ubar nitih.
8 Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä hiveymeqä itä, iqueqä kuvämaqä huizi itä, iuŋi mämiqä itŋqä iqu, iqueqä quuvqä heqiyqe, qui imäknätä, ämaqä aaŋä ququvqä-qu eänä. Iŋäqe ämaqä quuvqä maeqiyqä ipiyä iqua, qu suqä iiŋi, mimäkqä danä ipnä.
8 Orot babin yait ta tain tuwan men ebi’u’uwanih, i taiyuwin ana nibur na’atube, nati orot i ana baitumatum eyayaub naatu sabuw baitumatum atih natabirih kowarar anababatun.
9 — ausente —
9 Kwafur babin yait ana tabin ta’imon, naatu ana kwamur 60 sasawar i wabin kwafukwafur hai bukamaim kwanakirum.
10 — ausente —
10 Wabin gewasin, kek baituwayan, bai merarayowayan, God ana sabuw ah souwenayan, sabuw iyab yababan tebaib ebibaisih, naatu sawar gewasih sinaf isan mar etei ana not imaim yai esisinaf.
11 — ausente —
11 Baise baibin baubuh iyab kwafur tema’ama wabih men inakirum, anayabin hinama’am hai naniyan tabinamih hinabiwa’an, kouh boro Keriso hinitin hinatabin,
12 — ausente —
12 naatu taiyuwih hai kakafinamaim boro bit hinab, anayabin hai omatanen wantoro’ot hio’omatan i hi’astu’ub.
13 Suqä ii ipiyä dutaŋi, tiiŋä iqäpnuwi. Aŋä huiu wäka huiu wäka ipu, enyqä imäkŋgpnuwi. Qu suqä tiiŋä-pqä inä imäkqäpnä. Suqä ämaqä huizi di imäkqaŋguwä iuŋi, qu-pqe eeqänä näqŋqä mapŋqä äwinyätä, kukŋuä ätqä di matqä ipu, kukŋuä quvqä iqunä ätäkipu, ämaqä huiuŋqä tuwäŋgi kukŋuä täkiqäpnuwi.
13 Men nati akisin, baise boro hinanokow ah yan nadeder bar, bar hinarun hinatit hinaremor kwanekwan, naatu men nokonokow akisin, baise boro yanuwayah hinamatar, naatu sabuw afa hai bowabow baimateteyan isah okwanekwaneyah hinamatar, naatu sawar afa isah men hitao i boro hinao.
14 Iiŋiŋqe, nyi tiiŋä ätqä. “Apäkä apähueqä yawiqä iua, qu qokä aŋgumä ämuanäpu, ymeqä-täŋä epu, itaŋga aŋä yuuwi ämipu pmetpŋqä” ätqä. Iiŋä itqäŋuwi, ämaqä wiuŋqä iqä hŋqu, “Qu suqä quvqä imäkätqäŋäuä” ätätä, kukŋuä quvqe matqä yänä.
14 Imih ayu akokok baibin iyab baubuh kwafur tema’am i hinatabin kek hinabow hinituw, naatu hai nibur hinakaifih, saise ata rakit sabuw uwit isan ana ef tinunuwet boro tanahir.
15 Apäkä iuautaŋi, hiua suqä äŋguä duŋi tuwä äwiyäpu, Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä ique, qänaknä ävätqätaŋguwä duta, ätqä.
15 Anayabin kwafukwafur afa i hitatabiraka Satan tibi’ufunun.
16 Itaŋgi apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä hui, apäkä yawiqä hiua iiyqä käyämaqä eäŋuwi, ii iuauŋi äŋguänä miquätŋqe. Ii iiŋä imäkqe, ämaqä quuvqä heqiyqä iqua-pqe, qu apäkä yawiqä eeqänäŋä iuautaŋi, haŋä-iqä mämeqä ipu, apäkä yawiqä yäŋä aaŋä kiqä-kiuänä äwiŋuwä iuaunä äŋguä miqäpnä.
16 Baise baitumatumayan babin yait ana nibur wanawananamaim kwafur baibin hinama’am na’at nibaisih, men ekalesia hinab, saise ekalesia i kwafur baibin iyab anababatun tibiyababan i hinibaisih.
17 Ämaqä quuvqä heqiyqeu miqä iqua, quwqä wäuŋuä äŋguänä imäkqaŋgpqe, he iquauqä yoqe haqä ämaipu, yätamäkqä vqäpŋqe. Iquautaŋi, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui awä ätäpu, näqŋqä ävätqäŋuwä iquauŋi, he mbqe, iquau ganä vqäpŋqe.
17 Ai’in iyab ekaleisia ana bowabow tebobonawiy gewas i kwanakakafiyih naatu hai ma gewas isan tafan kwanaya’abar auman kwanibaisih, sabuw iyab binanuyah naatu bai’obaiyenayah i kwana’itih baibais gewasin kwanitih.
18 Iŋi Goti Hanjuwä Iqueä tuwaŋuä iuŋi, tiiŋä ätnä.
18 Anayabin bukamaim iti na’atube eo, “Ox rice nawawaskweyakweyar awan men kwana’utan,” naatu “Bowayah hai baiyan i kwanitih.”
19 Iiŋä etaŋgi ämaqä hŋqu, “Ämaqä quuvqä heqiyqeu miqä tqu, suqä quvqä imäkqiyä” ätqäqe, he iqueä kukŋui qätä mäwiyqä pambiyä. Ämaqä hŋquaqu, ä hŋquaqu-hŋqueŋä-qua, kukŋui asiqunä ätquwi, he qätä iunä wiyqäpnä.
19 Ain orot ana kakafin hinabow hinan hinao kwananonowar men saise sinaf isan kwananotamih, baise orot rou’ab o tounu hinan sif hinaruboun kwananowarabo kwanasinaf.
20 Iŋäqe hŋqua, suqä quvqä yqänä imäkqa äwätqäŋuwi, ämaqä eeqänäŋä iuqä hiŋuä iqi, ätuma äwätnä, “He suqä quvqänäŋä tä suŋqä imäkqa äwätqäŋäuä?” ätuätnä, äkasuwä tquätnä. Ii, ämaqä miqä huizi iqua-pqe, qu suqä quvqä asä iquenyqä uwqeŋqä, zä winyätŋqä diŋqeyi.
20 sabuw iyab bowabow kakafin hinasisinaf bebeyanamaim inakwararih inayamutufurih, saise sabuw afa baimatnuwen hinab.
21 Nyi si maŋä äktqäqe, Goti Hanjuwä Iqueä, Kraisi Jisasi Iqueä, itaŋga ynaunjqä atäuŋuä ae ätekqä iquauä hiŋuä iqiŋi, “Suqä ämaqä huiuŋqänä äwiŋqä, ä huiuŋqä mäwiŋqä iqu, huätä ävquatämäutnä, suqä nyi tä ätqa äpqä iuŋi, a yäŋänäqŋqä qätätaŋginyä” äktqä.
21 God nanamaim, naatu Keriso Jesu na’atube tounamatar kakafiyih etei matahimaim ayu tur fokarin maiyow au’uwi, iti raube’aten tur inabukikin naatu sabuw etei isah i ana fofoninamaim ina’uwih, men ta aukoun inabat ta inarukauwimih.
22 Si ämaqeu miqä änyä-häŋä hŋquenyqä qävqä itnäŋgaŋi, ämaqä hŋqueŋi, “Ämaqä tqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau mitŋqeqä” ätätnä, hipa haqeqä maqänä mäwiyqä pa, mä iqueä suqä quvqe, si-mända meqäŋqä. Si suqä quvqä eeqänäŋä iuŋqe, wa äunäŋga pmetaŋgnä.
22 Mata men nakabiy Regah ana bowabow isan sabuw inabow fair initih, naatu sabuw afa hai kakafin bairi men kwanafaram, biya inakubaitutur gewas.
23 Täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä, tqä äwqä yäpä imä äkimetŋqeŋqe, eqenä maŋqä iqaŋgnä. Aaŋä eqä duŋi, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe, wäŋqäpu qäsä naqä-huinyä imäkätnä, äŋgtŋqe.
23 Men harew akisin inatom, wine kikimin inisuwai auman inatom, anayabin ya ana babaninamaim o mar etei kusasawow.
24 Ämaqä hŋquauqä suqä quvqe, ämaqä jänä imäkqä iqueqä hiŋuä iqi matimäuqäŋga, he näqŋqä maqänä hipnä. Iŋäqe hŋquaui, zä imäkmipqe, qänakŋi ätnäŋäqi timäuŋqiyä.
24 Sabuw afa hai kakafih i boro marta’imon bebeyan ina’inan, naatu baibatiyen hinab, baise sabuw afa i wa’iwa’iramaim kakafih tisisinaf ufibo tibirerereb.
25 Ii eŋqä-paŋä iiŋi, suqä äŋguänäŋä iqueŋi, hui ätnäŋäqi inä äwi. Iŋäqe, zä äwämitätqe, qänakŋi ätnäŋäqi timäuŋqiyä.
25 Ef nati ta’imon sawar gewasih i bebeyan tai’itah, naatu men abisa ta isisinaf boro wa’iwa’irin na’inumih etei boro hinan rerereb yan hinatit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Timóteo 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.