Romanos 13

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Karãpe more­kuaria to'e ahepe — Etunug no wakuap e pote waku watunug i'e hap ewy Iesui mohey haria aito pote. Waku watuwat i'atuehay wakuap upi are katu­pono yne aika­'i­waria Tupana mipag ko'i. Yne tu'i­saria i'ewyte Tupana mi'airo ko'i tukup­te'en. Ta'i aheka­pitãu ko'i yne ai'akag ko'i more­kuaria ko'i ahetu­'i­saria aika­'i­waria Tupana mi'airo ko'i tukup­te'en ai'a­tu­'a­pykok hamo. — Ta'i uhehay kaipyi ti yne more­kuaria tukup­te'en atipy pe i'ewyte yi tote e Tupana ahepe.
1 Kwa etei a aiwob kwanakakafiyih, anayabin roubabaruwen ana fair etei i Godane na orot bai. Naatu iti aiwob ana fair etei i God taiyuwin imatar.
2 Yt naku i watu­'uka more­kuaria ainãpin waku nug hap ete. Waku aiwe'eg wo o katu­pono yt naku i watu­'uka more­kuaria airo hat Tupana ete are. Watu­'uka mi'iria ainãpin waku hap ete pote Tupana mi'a­piheg wuanuaria wo wato­py­hu'at.
2 Isan imih o yait aiwob orot kukwakwahir, o i God abisa bimatar kukwakwahir. Naatu sabuw iyab nati na’atube tisisinaf i taiyuwih babah teo’o.
3 Ma'ato wakuap watunug ai'akag ko'i aipo­'oro hap ewy pote yt wato­ken'ẽ hin i more­kuaria sura­ra'in mupi are katu­pono waku pe watoĩ­ne'en kahato more­kuaria wanẽtup hawe. Mi'i hawyi karãpe put'ok'e surara ahowawi hawyi yt wato­ken'ẽ hin i ipupi ma'ato aiwy ok wo toĩne'en are. Ma'ato karãpe watunug sa'ag mi'i hawyi yt naku i nug haria wo watoĩ­ne'en more­kuaria wanẽtup hawe. Mi'i pote wato­ken'ẽ kahato more­kuaria pupi i'ewyte i'atue­su­ra­ra'in miat ai'a­piheg hap pupi wato­ken'ẽ. Pyno aito Iesui mohey haria pote yt karãpe i wato­ken'ẽ more­kuaria pupi.
3 Anayabin sabuw iyab gewasin tisisinaf bonawiyenayah isah boro men hinabir, baise kakafih sinafuyah boro hinabir.
4 Tupana mi'ai­roria ko'i ti aipo­rekuat tu'i­saria ai'akag ko'i pywo ti rat Tupana ti'a­tu­'airo yne mi'iria aipo­wyro hamuat yt naku i nug hap pupiat ai'a­pykok hanuaria toi'a­tu­'airo aika­'i­waria ma'ato watunug yt naku i hap ko'i pote waku wato­ken'ẽ kahato i'atu­pupi katu­pono ai'a­piheg kuap ta'a­tue­su­ra­ra'in po wo are. Pyno tu'i­saria more­kuaria Tupana eropat haria ewywuaria tukup­te'en kahato aipy­'a­setpe are. Mi'iria ti toi'a­tupag ai'a­piheg hamuat aiminug sa'ag etiat hamo.
4 Anayabin orot ukwarih i God ana’akir wairafih, kwa ama gewas isan tebowabow. Baise kakafin kwanasisinaf na’at i kwanabir, anayabin orot ukwarin sabuw baimakiyih isan ana fair God bitin i ema’am boro baimakiy nitih.
5 Pyno yt nakuap i ahete yt watunug i more­kuaria tu'i­saria ehay pote. Watunug waku pote waku pe watoĩ­ne'en sura­ra'in nywo. Mi'i pote po'og waku i'atu­wese kahato hap toĩne'en are katu­pono waku watunug hawyi yt kat i aiwe­mõti hap topy­hu'at aipy'a pe aiwa­nẽtup hawe.
5 Isan imih, a orot ukwarih i kwanakakafiyih, anayabin nati kwasisinaf ebi’obaiyi i sawar gewasin, men baimakiy akisin isan kwanabir kwanakakafamih.
6 I'ewyte karãpe more­kuaria ti'a­tu­ky­'esat sa'up ta'a­tu­potpap hap upi mi'i pote waku watum i'atuepe i'atu­miẽtup katu­pono i'atu­potpap kahato ai'a­pykok hawe. Mi'iria i'atu­potpap kahato Tupana miky­'esat nug hamuat ahetama ahe'yi wanĩ­kaptia pyhyp hamo. Mi'iria tiky­'esat kahato aheĩne'en hap ikahu kahato hap. Yne minug hap ete aipo­wyro kahato ai'akag ko'i mesu­wa­ro­tiaria.
6 Ana’an nati isan kwa kabay kwaya’aya, anayabin God ana bai’akirayah i faimar iti sawar isah tebowabow.
7 — Ewei'a­tu­mõ­typot ro pyno mi'iria tu'i­saria e Tupana ahepe. More­kuaria torania pe ehegyi'at ro ehekat wo e mesup ahepe Tupana. Eweha­'upnug o eiwe­te­weru hap i'atuepiat e. Ta'a­tu­ky­'esat ta'a­tu­po­wyro hap ta'a­tu­konug hamuat ete pote waku watu­we­potpap i'atuko nug hamuat e Tupana ahepe. Waku mi'i tã watunug mi'iria mõtypot hamo are. Waku more­kuaria pe tu'i­saria pe watum sa'up katu­pono mi'iria i'atu­potpap kahato Tupana miky­'esat ewy nug hamuat aipo­wyro hap ete. Waku ipotpap takaria wo watu­kup­te'en yne aito Iesui mohey haria aito pote.
7 Orot babin hai bit abisa biya ema’am kwanitih abit kwanikisisir, kabay ana bit kabay kwanayai, tura ana sawar biyamaim ana bit kua’abar wan inay maiye, isa tekakaf ibo isah inakakaf, tirurusagiyi ibo inarusagiyih.
8 Eiwe­te­weru hap meremo eweha­'upnug e. Yt naku i ti rat aito Iesui mohey haria watu­we­te­weru ne'i. Waku wẽtup yn aiwe­te­weru hap mesu­wa­rote are mi'i ti miit'in ky'e hap kawiat. Waku wahã'ãg kahato mi'i nug hamo yne miit'in ete. Mi'i hawyi waku yt kat i aiwe­te­weru hap. Waku wuat'i miit'in ky'e haria wato­py­hu'at. Mi'i yn waku aiwe­te­weru hap sese. Miit'in ky'e kahato haria wo watoĩ­ne'en pote wakuap yn na'yn watunug i'atuepe. Mi'i hawyi Tupana miky­'esat nug haria wo wato­py­hu'at miit'in ky'e haria aito pote. Yt karãpe i wati­'a­parap miwan miat wãi'e hap ko'i ete Musei mienoi ko'i ete kat pote wati­'a­tu­ky'e kahato irania'in miit'in mote yt karãpe i wati­ma'at mi'iria.
8 A bit sabuw biyahimaim tema’am etei kwanibaiyan nasawar, men kwanihamiyen hinama’amih. Bit ta’imon biyamaim nama’am i yabow akisin, taituwa bairi kwaniyabowbonen kwanama, anayabin orot yait taituwan ebiyabow i ofafar eo na’atube sinaf yabin emamatar.
9 Kat pote sa'a­wy'i yity'ok tote Tupana tiwan nu tote puretig. Mi'i hawyi tutum aha'a­se'i Musei pe — Yt ereket rei'o wẽtup ok e'aito wywo wẽtup ok ehary'i wywo e. Yt eti'auka tei'o miit e. Yt etero'ok tei'o irania'in ekat e. Yt eheso tei'o irania'in minug hap ete i'atu­ma'at hamuat. Yt eti'a­tu­ky­'esat rei'o eha wo irania'in ekat irania'in emiit e. Yt ereĩne'en nei'o eha'y­wywi irania'in ekat ete e Tupana ainãpin tomiwan me nu tote. Mi'i e hap ko'i waku watunug yne yne are. I'ewyte wẽtup ainãpin hap po'og mi'iria kai toĩne'en are. — Ewei'a­tu­ky'e ro irania'in eiwe­ky'e hap ok tã e Tupana. Mi'i e hap watunug mote yne Tupana kaipywiat ainãpin hap tomiwan miat watunug na'yn.
9 Ofafar i iti, “Turanah a’aawah men ufuh inan, sabuw men ina’asbunubuw, men inabain, men inabahiy, naatu ofafar afa iti na’atube etei i iti ofafar suma’ay, taituwa iniyabuwih o taiyuw kubiyabuw na’atube.
10 Kat pote wati­'a­tu­ky'e irania'in aiwe­ky'e hap ok tã mote yt karãpe i wati­'a­tu­ma'at reran aimi­ky'e kahato haria. Yt karãpe i wo'o­ma'at haria wo wato­py­hu'at Tupana piat ainãpin hap koro — Ewei'a­tu­ky'e irania'in eiwe­ky'e hap ok tã e hap nug hawyi. Wo'o­pot­ky'e hat wo watoĩ­ne'en hawyi yne ainãpin hap Tupana miky­'esat ko'i nug haria wo watu­kup­te'en.
10 Yabow taintuwan men ebiyababan. Isan imih yabow i abisa ofafar eo na’atube i sinaf yabih temamatar.
11 Uimi­mu­'eria tawa wato Huma piaria to'iro wati­'a­tu­ky'e miit'in. Yt naku i wo'o­ma'at haria wo wato­py­hu'at. Aheha­kye­ra'at hat Iesui tut hamuat. Yt watikuap i kat e'at put'ok'e ma'ato mi'i hap watikuap po'og yt pya i ga'atpo hap kai. Po'og po'og yt pya i Aika­'iwat ut hap sa'a­wy­'iwuat ahepiat yt imohey i te hap kai. Yt naku i get haria ewywuaria wo watu­kup­te'en hut turan. Pyno koran waku wahe­katup kahato hut hap.
11 Naatu sinaf iti kwanasinaf, abisa iti boun ana veya temamatar i kwanaso’ob. In ana veya i sawar, anayabin it yawas bain isan ana veya i na kabom, men marasika tabitumatum na’atube.
12 Yt naku i nug haria tiky­'esat kahato wãtym muo yt naku i nug hamuat hap. Ta'a­tu­ky­'esat kahato ti i'ypyryp wiat sa'ag nug hap ma'ato aito yt mi'iria ewywuat i aito katu­pono aitoria wato­py­hu'at ihot'ok puo ieĩne'en haria ewy are. Waku nug haria tiky­'esat kahato waku nug hap yne ehamo hamuat Tupana mõtypot hamuat. Waku nug haria tiky­'esat kahato ihot'ok wuo wuat'i ehamo waku nug hamuat. Mesup ta'yn wãtym porap tokosap ta'yn uiwy­ria'in are. Mesup ta'yn ihot'ok porap put'ok'e. Uimi­mu­'eria Aika­'iwat ut hap yt pya i at wẽtem hap ewy ihot'ok hap.
12 Gugumin i kafa’imo nasawar, mar i boro’omo natoririb. Isan imih gugumin ana bowabow i tanihamiyen, naatu tanamisir marakawamaim ma isan taniyow.
13 Wuat'i ehamo e'at pe turan yt uwe i inug sa'ag. Aiminug wakuap wen yne heremo. Waku yt watu­we­mõti hin i aiminug waku hap upi. Waku wati­'atoiat yne yt naku i nug hap kat ko'i mekewat wãtym muat hairu sa'ag nug haria wo'o­pytyk pytyk hap ewywuat. Waku wati­'a­tu­'atoiat yne kat som mekewat mahy wemo­pẽ'ã hap aikotã wãtym muaria tunug hap ewywuat. Waku wati­'atoiat yne kat som mekewat aiwary wary ahe'aito he'aito hap. Waku miit'in hãpyk takaria ewywuaria wato­py­hu'at mesuwat yi tote are aikotã wakuap nug haria ewy. Waku wati­'atoiat yne kat som aiwu­'uka hap wo'o­'ahyk hap ko'i. Waku wati­'atoiat yne kat som mekewat wo'oe­ha­'y­wywi hap.
13 Bowabow gewasin mar ana efamaim tanasinaf, men aatom, gamin, harew tom baikoko’aw, baiwa’an kwanekwan, baiyow, naatu baibobowen.
14 Mi'i pote waku wati­'auka aipiit miky­'esat sa'ag nug hap ko'i. Waku wẽtup ehay kape watum aiwa­nẽtup hap mekewat Aika­'iwat Iesui wanẽtup hap ewywuat. Yt naku i wati­po­wyro aipiit imiky­'esat sa'ag nug hamuat ete. Karãpe put'ok'e ahete aimi­ky­'esat sa'ag yt naku i nug neran hap hawyi waku meremo yt ahewaure i howawi. Aikotã watopag ahesokpe pakup aipiit pe aipainug hamuat hap ewywuat waku watopag Aipo­typot Aika­'iwat Iesui aipy'a pe aiwa­nẽtup hawe aipiit puo aimo­kahu sese hap aipainug sese hap are uito Pauru.
14 Baise Jesu Keriso kwanab a faifuwamih kwaniyoun, saise boro men biya ana kok susuwin isan ana ef kwananuwetamih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.