Mateus 27

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mi'i hawyi hunete te'eru­wa'a­tunug pa'i kororia nagnia ko'i wywo aikotã waku Iesui ta'atu'auka hap kat hamo torania tapy'yiaria akagnia ko'i wywo.
1 Maraumanika Firis ukwarih etei naatu regaregah ai’in bairi Jesu morob isan hio hiyabunai sawar.
2 Mi'i hawyi ta'atupo'i po'i ra'yn Iesui haity wo. Mi'i hawyi ta'atue­reto ra'yn wanĩ­kaptia porekuat Piratu e hap kape. Mi'i turan Iuta tut ra'yn Iesui ma'at hat topo piat ha'up wywo.
2 Basit uman hifatum hibai hitit Roman hai gawan Pilate umanamaim hiyai.
3 Mi'i hawyi tuwa­nẽtup hawyi Iuta to'e pa'i kororia pe — Ahaty'u uipy'a pe ra'yn uiminug sa'ag Uika'iwat etiat hap pãi e i'atuepe. Ewetat ro mesuwat sa'up sa'ag uipo pyi e.
3 Judas, yanuwayan Jesu kakafinamaim hiya’iyai i’itin ana veya dogoron rusib, kabay 30 bai matabir na Firis ukwarih naatu regaregah ai’in nahimaim tit, eo
4 Ta'i ati'aparap kahato ti uito. Atum Uika'iwat ehepe pote yt kat upiat hin i i'aparap hat i atiwe­neru ehepe e. Mi'i hawyi ta'atu­wesat Iuta — Pyno koitywy yt urutu­wa­nẽtup teran hin i ra'yn ti eminug kape i'atu'e. Eminug sa'ag epe topyhu'at uhyt i'atu'e. Kat etunug ti aru ewanuat ra'yn uhyt i'atu'e.
4 “Ayu asinaf kakaf orot gewasin baban ao emomorob.” Hiya’afut hio, “Nati o a yababan, o akisimo ina’itin inayabunai.”
5 Mi'i hawyi Iuta tipo­rokpun na'yn mekewat sa'up 30 ape rakat Tupana mõtypot yat koro pe. Mi'i hawyi totoiat ha'up itote hawyi toto tuwe'auka hamo. Mi'i hawyi haity wywo tuwe'ut'yp kytyp ywaiti hawyi iku'uro.
5 Judas kabay nati Tafaror Bar kabay teya’aya’amaim itaiy re naatu ihamiyih tit in sikan warasa yai morob. Judas kabay bai na rouw ere’er|alt="Judas throwing money down" src="cn01832b.tif" size="col" loc="Mat 27.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.5"
6 Mi'i hawyi pa'i kororia te'ero'e — Aikotã som mesuwat miit suu sa'up ete watunug i'atu'e. Yt naku i watopag mi'i Tupana mõtypot yat piat heiam me i'atu'e.
6 Firis ukwarih kabay hibai hio, “Iti i rara ana kabay, ata ofafar men ebibasit boro Tafaror Bar ana kabay ya’aya’amaim tanayai na’in.”
7 Te'eru­wa­nẽtup hawyi te'ero'e — Pyno waku ti watikyi'at mekewat kamũti wuat mipuruk puruk yi ka'a. Mi'i hawyi waku itote watisyp iku'uro rakaria yt uwe mikuap i ko'i i'atu'e. Mi'i hawyi ta'atukyi'at mekewat 30 ape rakat sa'up mo.
7 Etei’imak hio hibibasit ufunamaim, kabay hibai noukwat bu’urayan ana kamar hitubun, saise nah touman sabuw hai rah ana efan namatar.
8 Mi'i hawyi mi'i yi ta'atu­setnug — Mi'auka suu sa'up muat mikyi'at i'atu'e. Pyno mesup te mi'i set topyhu'at itote.
8 Ana’an nati isan kamar wabin “Rara ana Kamar” hibiwab in na iti boun ana veya tit.
9 Pyno aikotã Tupana ehay enoi sa'awy'iwuat Ieremia to'e hap ewy — Meiũran ti aru ipiit sa'up ta'atukat karania upi i'auka hap sa'up ta'atukat hawyi 30 ape waku i'atu'e ti aru e.
9 Naatu abistan dinab orot Jeremiah eo ina iturobe.
10 Mi'i sa'up mo ti aru ta'atukyi'at kamũti wuat mihephep yi ka'a e Ieremia sa'awy'i miwan me hap etiat tohenoi.
10 Noukwat bu’urayan ana kamar hitubun Regah ayu iu’uwu na’atube.”
11 Mi'i hawyi Iesui put'ok'e morekuat yat pe hawyi morekuat tikaykay tuwe­wawi apoto'e hamo — En apo Iuteuria ywania Porekuat sio yt e. Mi'i pote Iesui to'e — Mio wat ehay ewy uhyt e.
11 Jesu Roman gawan nanamaim bat, naatu gawan Jesu ibatiy, “O Jews sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo. “Nati kuo, ayu boro abi tur anao.”
12 Mi'i hawyi morekuat pe te'ero'e pa'i kororia nagnia'in — Meiũ Miit yt naku i kahato rakat i'atu'e. Ma'ato Iesui yt i'atu­wesat hin i mio wuat i'atueso tepiat pytkai.
12 Firis ukwarih naatu regaregah ai’in Jesu ubar hitin tur kakafin isan hio men kafa’imo iyafutimih.
13 Mi'i hawyi morekuat to'e Iesui pe — Mio tã i'atu'e ti epe Uhyt ewanĩ­kaptia e. Yt naku i i'atu'e ti epiat pe Uhyt e. Kat ere kahu i ro pote eti'atu­wesat mio tã e epiat haria e.
13 Basit Pilate Jesu iu, “Sabuw kakafih isan ubar hit teo’orereb kunonowar?”
14 Ma'ato Iesui ipo'inik ne'i. Yt kat e hin i toi'atu­wesat mio tã e haria. Mi'i hawyi morekuat tuwa­nẽtup kahato kat pote yt toi'atu­wesat i hap kape. Kat pote som — Yt atunug hin i mi'i tã yt e hin i pãi e morekuat tuwa­nẽtup hawe.
14 Baise Jesu men kafa’imo awanamaim tur ta tit, naatu Gawan orot ana kasiy ra’at ifofofor men kafaita.
15 Pyno yne anu pe mekewat ienuk wato hap turan morekuat tipo­re­nõtem wẽtup ok wo'opyhik hawyi miit'in mowepit hamo ta'atu­mi­ky'esat ewy.
15 Tar Nowaten hiyuw ana veya, gawan hai binanakwar eo na’atube, mar etei dibur barane sabuw hai kok orot menatan tirurubin i ebobotait.
16 Mekewat e'at pe toĩne'en wo'opyhik hawe po'og yt nakuat i rakat Parapa e hap.
16 Nati ana veya orot wabin gagamin Jesu Barabas dibur ma’am.
17 Mi'i hawyi morekuat ti'atu­kaykay miit'in hawyi to'e — Waku mesuwat anu atipo­renõ'ẽ wẽtup ok aimi­pyhik e. Uweĩ eweiky'esat e apo'e. Pyno waku apo atipo­re­nõtem mekewat Iesui sio ei'e hap eimiset'ok wuat'i po'og yt nakuat i Parapa e hap e.
17 Naatu sabuw hiru’ay sawar, basit Pilate ibatiyih, “Orot menatan kwakokok diburune anabotait, Jesu Barabas o Jesu Keriso?”
18 Mi'i hawyi Piratu tikuap i'atu­we­moe­ha'y­wywi hap tuwa­nẽtup hawe Iuteuria akag yt tiky'esat i miit'in tuwat Iesui kape hap.
18 Anayabin sabuw bobowenamaim Jesu hibai Pilate umanamaim hiya’iyai i so’ob.
19 Mi'i hawyi Piratu ta'apyk te'amyap tote aikope more­kuaria to'e hap miit'in wakuat sio yt hap kuap hap tote. Mi'i turan ihary'i tuwehay po'oro te'aito kape — Yt etunug sa'ag nei'o mekewat Iesui e hap het rakat ete to'e hap. Ahaty'u kahato uimu'etu wuat mi'i hap e. Pyno uhe'aito epohep to merep Mi'i Miit ete e.
19 Pilate baibabatiyen ana efanamaim ma’am, aawan tur iyafar na eo, “Orot nati gewasin isan men abisa ta inasinaf, anayabin fai ayu mim fokarin maiyow isan amim au not ekakasiy”
20 Mi'i hawyi pa'i kororia nagnia'in te'ero'e miit'in me — Pyno waku wati­putsit Parapa mi'i hawyi waku wati'auka Iesui ewei'e ro morekuat pe i'atu'e miit'in py'asetpe. — Mio tã ewei'e ro morekuat pe i'atu'e. Mi'i hawyi i'atuehay upi tuwat Piratu kape — Waku etiputsit Parapa hawyi waku eti'auka Iesui te'ero'e hamo.
20 Baise firis ukwarih naatu regaregah ai’in sabuw tafah fair hiyai, Barabas botaitin naatu Jesu asabunin isan Pilate hiokikin.
21 Mi'i hawyi morekuat Piratu to'e i'atuepe — Pyno ewehenoi ro uwe waku atiputsit wo'opyhik hawiat e. Mi'i hawyi — Waku Parapa i'atu'e.
21 Pilate sabuw ibatiyih, “Orot i rou’ab, imih orot menatan kwakokok ana botait?” Etei’imak hiya’afut hio, “Barabas!”
22 Mi'i hawyi to'e i — Aikotã are aru atunug mekewat Eipo­rekuat nuat Tupana Mipo'oro ete e. Mio tã e pote — Erehay po'oro ro i'auka aria'yp posak etiat hamo i'atu'e.
22 Pilate sabuw ibatiyih, “Bo Jesu wabin Keriso isan boro mi’itube anasinaf?” Etei’imak hiya’afut hio, “Ku’onaf!”
23 Mio tã i'atu'e pote — Kat hamo kat iminug sa'ag po'ypyi ten ati'auka e morekuat. Mi'i hawyi ta'atuehay pirik wo — Erehay po'oro ro epiat i'auka aria'yp posak etiat hap i'atu'e.
23 Pilate ibatiyih, “Abisa kakafin sinaf?” Baise sabuw hitar koukuw hio, “Ku’onaf!” Sabuw rou’ay gagamin nahimaim Pilate Jesu ibatiy|alt="Jesus placed before crowd" src="CN01822b.tif" size="col" loc="Mat 27.23" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.23"
24 Mi'i hawyi Piratu tuwa­nẽtup hawe to'e — Tu'uka irane apo pãi e. Mi'i hawyi morekuat to'e temiit'in me — Eweherut y'y e uiwe­posei miit'in ehamuat hamo e. Ta'atu­herut hawyi tuwe­posei wuat'i miit'in ehamo. Tuwe­posei haype to'e — Areposei meiũ uipo meiũwat Miit wakuap auka hap suu yt atiky'esat i uipo ete pote e. Yt uito i i'auka hat to'e haype.
24 Pilate naniyan bai men karam boro ef ta tasinaf, naatu sabuw auman kougeyagey hibusuruf, imih harew bai sabuw etei nahimaim uman sauwen eo, “Ayu iti orot namomorob isan men ana ubar anabaimih. Nati i kwa akis a ubar.”
25 Mi'i hawyi te'ero'e — Yt eete i ti aru uhyt i'atu'e uruete urumẽpyt'in ete aru i'atu'e. Ta'i Iesui auka hap ti aru uruete uhyt i'atu'e. Uruete aha'yru'in ete uhyt i'atu'e Iuteuria.
25 Sabuw etei hiya’afut hio, “I namomorob ana ubar i aki anab naatu natunatu auman ana ubar hinab.”
26 Mi'i hawyi Parapa toiputsit wo'opyhik hawyi tutum i'atuepe. Mi'i hawyi toipo'oro tesu­rara'in Iesui pak pak hamo. Ta'atupak pak hawyi morekuat toiat ra'yn Iesui tesu­rara'in po pe i'auka hamo aria'yp posak etiat i'auka hamo.
26 Imaibo Pilate Barabas botait, naatu Jesu wabir ana baiyowayah iuwih, onafin isan hibai hin.
27 Mi'i hawyi hesu­rara'in tioto morekuat koro yat pe. Mi'i hawyi ta'atu­kaykay yne morekuat esurara'in temiit'in sese Iesui kape.
27 Imaibo Pilate ana baiyowayah Jesu hibai hin gawan ana bar hitit, nati’imaim baiyowayah etei hiru’ay hibebera’uh.
28 Mi'i hawyi Iesui esokpe ta'atuhep yne hawyi morekuat esokpe wato ihup takat ipiit pe ta'atupag.
28 Ana faifuw hi’oromen, faifuw namar hibai hi’us,
29 Mi'i hawyi ta'atupi'ig morekuat e'amãtap ewywuat morekuat painug hap ewy hehu rakat he'amãtap mo ma'ato ta'atu­mi­kyry'i hap ne'i mi'i tã ta'atunug. Ta'atupag Iesui akag me haty rakat. I'ewyte wy ta'atupag aria'yp ipo pe. Mi'i hawyi te'eru­we­pỹ'ã­tutuk ta'atu­mi­kyry'i haype. — Ereĩne'en mot'i ro mesuwat yi tote Urupo­rekuat no i'atu'e Iuteuria Porekuat no i'atu'e ta'atuehay mikyry'i haype.
29 kokor hififin ukwarin ana raramamih hiyara’ah, uman ana asukwafune tu hitin, nanamaim suh hiyowen hi’i’iyab hio, “Jews hai aiwob tanabora’ara’ah.”
30 Kuitu kuitu'i'atu'e Iesui ete. Mi'i hawyi ipo piat aria'yp ta'atusat hawyi ta'atu'ahyk ahyk mi'i wo i'akag ete.
30 Yumatan hikwaitututur, uman tu hibosair ukwarinamaim hiborabirab.
31 Ta'atu­mi­kyry'i kahu ra'yn hawyi ta'atuhep i ra'yn ta'atu­mipag morekuat esokpe ihup takat. Mi'i hawyi ta'atupag iwat hesokpe sese i ra'yn. Mi'i hawyi itote pyi ta'atue­roto i'auka hamuat kape ra'yn.
31 Hibi’i’iyab ufunamaim, faifuw hi’us ma’am hibosair ana faifuw hibow hina hi’us, imaibo hibai hin onafin isan.
32 Mi'i turan wẽtup ok miit ta'atu­puẽti mu'ap tote tawa Sireniu kaipywiat. Wẽtup ok Simãu e hap het rakat. Mi'i pe te'ero'e — Ehereto meiũwat Miit e'aria'yp posak i'atu'e tope.
32 Hitit hinan efamaim Sairini orot wabin Simon bairi hitar naatu baiyowayah hi’ukikin Jesu ana onaf bai e’abar.
33 Mi'i hawyi put'okta'atu'e yity'ok tote Iesui wywo yity'ok Miit Akag Kag ewywuat i'atu'e hap het rakat kape ta'atu'e­roto ma'ato i'atu­pusu puat Koukota e hap het rakat kape.
33 Hina efan wabin Golgotha imaim hitit, nati efan hibiwab yabin efan ana itinin i orot ukwarin ana gifow na’atube.
34 Mi'i hawyi itote ta'atuium sapo hy puo mohag haty monik hamuat hap nop takat. Toterep hawyi toikuap hawyi yt tutu'u i po'og neran.
34 Nati’imaim wine harew tenakuyakuy auman hisartabir Jesu tomanih hitin bai kakartubun ufunamaim kwahir.
35 Mi'i hawyi ta'atuhep hesokpe ko'i ipiit pyi. Mi'i hawyi ta'atu'ateg ipo ete ipy ete aria'yp posak ete. Hesokpe ta'atumõ'ẽ neran pote te'eru­we­ma­hara aikotã waku hesokpe ta'atumõ'ẽ hamuat hap. Aikotã sa'awy'ite Tupana ehay enoi haria henoi mi'i tã — Meiũran ti aru uhesokpe ta'atupat'ok pat'ok. Mi'i hawyi ti aru te'eru­we­ma­hara uwe topyhu'at uheka­misa wato wywuat hamuat kat hamo hap ete ti aru te'eru­we­ma­hara e sa'awy'i Tupana e hap ewy ta'atunug.
35 Naatu hi’o’onaf ana veya arowamaim ana faifuw hikusib hifaram hibow.
36 Mi'i hawyi apyk pyi surara'in yt ta'atu­ky'esat i irania'in ne'i ihep haype. Mi'i pote surara'in i'apykok kahato te'eraha'at kahato.
36 Imaibo nati’imaim himarir Jesu hima’uh hima.
37 Mi'i hawyi ta'atu­miwan ta'atu­pehik Iesui apy tote aikotã yt nakuap i ko'i tutunug hap enoi hap — Meiũ ti Iesui Aipo­rekuat koro. Meiũ ti Iesui Iuteuria Porekuat koro e hap.
37 Naatu tafanamaim ubar hibitin ana tur hikirum hikubar, “ITI I JESU, JEW SABUW HAI AIWOB.”
38 Mi'i hawyi i'ewyte ta'atu­pehik i'atu'aria'yp posak ete typy ok sero'ok'e haria wẽtup ok ipo ran kai wẽtup ok ipo sese kai tukupte'en ta'atu­pehik.
38 Naatu bainowan orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih, ta ana beyawane ta ana asukwafune.
39 Mi'i hawyi hepiok haria i'atuehay mikyry'i kahato tokoka'at no.
39 Sabuw nanane hinan ukwarih hita’asi’asiy ubar hitin tur kakafih maiyow Jesu hi’i’iyab hio,
40 — Ereha­kyera'at ro ereha­kyera'at ro meiẽpe pyi i'atu'e. — Tupana mõtypot yat atomoma hawyi atunug mye'ym e'at yn e hat meiẽ i'atu'e. Pywuat Tupana Sa'yru sese pote ti aru era'apyk to meiẽpe pyi ewewi aria'yp posak pyi i'atu'e.
40 “Tafaror bar tarabounin veya tounu wanawananamaim wowabin sawaramih io! Bo o God Natun na’at kwiyawasi cross afe’enane kure’eban a’it?”
41 I'ewyte pa'i kororia nagnia'in ehay enoi haria te'eru­we­moko'i moko'i howawi.
41 Ef ta’imon firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in auman Jesu hi’i’iyab hio,
42 — Irania'in ti toi'atue­ha­kyera'at kuap i'atu'e ma'ato tuwewi ti yt tuwe­ha­kyera'at kuap hin i i'atu'e. Ma'ato irania'in te'ero'e — Pywuat e'apyk aria'yp posak tote­pywiat pote ti ran meremo pywo rasig Isareu ywaniaria Porekuat nuat wato'e i'atu'e.
42 “Sabuw afa iyawasih, baise i taiyuwin men karam boro niyawas, Israel sabuw hai aiwob! Bo cross afe’enane boun nare tana itin boro tanitumitum.
43 Ta'i heso kahato ti — Tupana atimohey e ma'ato pywo imohey hat pote tut Tupana aria'yp posak pywiat ieha­kyera'at hamo i'atu'e ta'atuehay mikyry'i haype.
43 God i bitumitum, bo God boun iyawasiban ta’itin, anayabin i taiyuwin i God Natun rouw eo.”
44 I'ewyte mipehik iywyt piat sero'ok'e haria te'ero'e ta'atuehay mikyry'i hap te wy.
44 Ef ta’imon bainowah orot rou’ab Jesu bairi hi’onafih hi’inu’in ubar hitin tur kakafih hi’u.
45 Mi'i hawyi atpo­sake pyi i'ypyryp hap put'ok'e wãtym i kape.
45 Veya yen tafat yan tafaram etei gugum inu’in veya botabir re 3 korok bai.
46 Mi'i hawyi i'ypyryp we Iesui tuwatka haty wo wãtym i turan — Uhetu­pana Uhetu­pana kat poteĩ ui'atoiat En e. Ma'ato tuwat topusu puo — Erai erai irama sapa­tania e.
46 Veya 3 korok na’atube, Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Eloi, Eloi Lema Sabachthani?” Anayabin, “Au God, au God, aisim ihamiyu?”
47 Mio tã e pote meimẽ­puaria te'ero'e — Meiẽ ti Eria sa'awy'iwuat Tupana ehay enoi hat ra'yn toikaykay topo­wyro hamo i'atu'e.
47 Sabuw afa nati’imaim hibatabat hinowar hio, “Elijah isan eafa’af kwanowar.”
48 Mi'i hawyi aria'yp hit ẽpo ete ta'atupo'i amũkiusu'ap ewywuat hawyi ta'atu­puka ihy haiug nakat pe mi'i hawyi tutum turan waĩ'i'atu'e.
48 Naatu orot ta nunuw in sawar ta biyan sou’usau bai, wine tenakuyakuy butu’ub, eot ra’ah Jesu awanamaim yai tomamih.
49 Waku wahe­katup mio apuru tut Eria ipowyro hamo sio yt i'atu'e.
49 Baise sabuw afa hio, “Kubat, Elijah nan nabiyawas tana’itin!”
50 Mi'i hawyi Iesui kak'e toku'uro haype hawyi ipyhu tek'e ra'yn hawyi iku'uro sese ra'yn. Tutum na'yn toieĩne'en hap.
50 Jesu iban maiye fanan aumetawat rerey, naatu ayubin tabaratait.
51 Mi'i hawyi Tupana mõtypot yat e'okenhyp sokpe kawiat hiot'e ra'yn ywaiti pyi yi kape. I'ewyte wy yi ti huruk'e itote. I'ewyte wy nu wuat itotiat i'apok'e ra'yn nu.
51 Faifuw Tafaror Bar wanawanan hita’iy re efan kakafiyin hirafut inu’in yate rusib re in uran tit rou’ab himatar, iriyoy tit kabay hitaseseb.
52 I'ewyte wo'osyp hap i'ahot'e ra'yn yi tyry'e pote Iesui iku'uro turan. Mi'i hawyi tukupte'en i ra'yn gu'uro pywiat sa'awy'iwuat Tupana ehay moherep haria.
52 Rah awah hiha’e, sabuw kakafiyih moumurih na’in marasika himorob hi’inu’in etei hiyawas himisir.
53 Mi'i hawyi mi'iria Iesui ewy tukupte'en i ra'yn gu'uro pywiat hawyi tuwat tuwat Tupana etawa Ieru­sarẽi kape te'eru­mo­herep itotiaria miit'in kapiat hamo.
53 Hai rah hitumaren hitit, Jesu morobone mimisir ufunamaim, murumurubih etei hitit hin Jerusalem hitit, sabuw moumurih na’in hi’itih.
54 Ma'ato sa'awy'i Iesui ku'uro hap tote surara'in ta'atu'akag wywo i'apykok miit'in mupi hamo. Te'era'a­kasa yne aikotã aikotã iku'uro hap kape yi tyry'e hap kape. Mi'i hawyi te'eroken'ẽ kahato hawyi te'ero'e — Ta'i meiũ ti Tupana Sa'yru sese ti i'atu'e.
54 Baiyowayah hai orot ukwarih naatu baiyowayah afa bairi nati’imaim Jesu hima’uh hima’am iriyoy hitatam, naatu abisa’awat himamatar hi’itah hai bir ra’at hio, “Turobe iti orot i anababatun God Natun!”
55 Mi'i turan tukupte'en hary­poria'in iwywuat hewyry rakaria iku'uro hap kapiat akasa haria pya pywiat seha'at haria. Mi'iria ti sa'awy'i tõ'ẽ Iesui upi yi Karireia kaipyi Iesui powyro hewyry te turanuat mi'iria.
55 Nati’imaim baibin moumurih na’in hina ef yokaika hibat abisa’awat himamatar hi’itah. Iti baibin i Galilee’ine Jesu hi’ufunun bairi hina hibibais.
56 Itote toĩne'en mekewat yi Mata­rena kaipywiat Maria e hap het rakat. I'ewyte wẽtup ok Maria Sepeteu sa'yru'in ty toĩne'en i'atu­wywo.
56 Baibin wanawanahimaim i Mary Magdalene, Mary, James, Joseph hairi hinah naatu Zebedee aawan.
57 Mi'i turan mekewat at min'e turan mekewat Iesui potmu'e hekat rakat put'ok'e Iuse mekewat tawa Arimateia kaipywiat tut. Mi'i hawyi itote morekuat Piratu kape toto to'e hamo.
57 Birabirab auman orot sawar wairafin, wabin Joseph ana tafaram Arimathea’ane na tit. Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta, baise wa’iwa’iramaim bi’ufununun. Tafaror bar wanawanan faifuw taseb ro’ab himatar|alt="temple veil being torn down" src="CN01843B.TIF" size="col" loc="Mat 27.57" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.57"
58 — Ati'asyp irane ra'yn ti Iesui piit e Piratu pe. Pyno etum no uhepe e. Mi'i pote Piratu temiit'in surara'in me to'e — Ewetum soke ro meiẽwat ipiit meiũwat miit pe e.
58 Joseph na Pilate nanamaim tit, Jesu biyan bai na ya’in isan fefeyan, naatu Pilate ana baiyowayah uwih Jesu biyan hibai hitin.
59 Mi'i hawyi toto howawi hawyi toihep ta'yn meiẽwat aria'yp posak ete pyi Iesui piit hawyi toipo'i po'i sokpe pakup ikytsig nakano ipiit.
59 Joseph, Jesu biyan bai faifuw boubunamaim sum
60 Mi'i hawyi totopag ipiit mekewat towat wo'osyp hap nu ka'a pe ipakup takat pe. Mi'i hawyi meiẽwat nu wato toi'ãpe'okpun i'apyhik hamo. Mi'i hawyi waku yne ra'yn iheg me ra'yn hawyi toto ra'yn.
60 bai in hub boubun i isan iti boro’omo to naiwanamaim bai inu’in, imaim Jesu yai naatu kabay ifururuw na sou hir naatu ana ubar in.
61 Mi'i hap ti Maria'in te'era'a­kasa yne katu­pono mi'iria te'era'apyk yt pya i ipũ'ã kai.
61 Mary Magdalene naatu Mary, James, Joseph hairi hinah i rah rewan rounane himare hima hi’itin.
62 Mi'i hawyi Seita­weira e'at pe e'ihot'ok pe te'eru­we'a­tunug pa'i kororia wo'omu'e haria morekuat Piratu wywo. Mi'i hawyi te'ero'e morekuat pe
62 Mar natot i boro Sabbath ana veya, imih Firis ukwarih naatu Pharisee hina Pilate nanamaim hitit
63 — Mekewat ga'atpuat urumi'auka heso rakat toĩne'en ne turan mio tã e — Mye'ym e'at areĩne'en gu'uro pe hawyi ti aru areĩne'en i ra'yn e hat i'atu'e.
63 hio, “Regah ni’i orot baifufuwenayan yawasin ma’am eo, ‘Ayu boro veya tounu ufunamaim morobone anamisir.’ Iti na’atube eo i aki anotanot.
64 Mi'i hap uruikuap hawyi uruhenoi kahato teran epe i'atu'e. Pyno waku etimoheg kahato mekewat i'asyp hap tote surara'in wywo i'atu'e mye'ym e'at kape surara'in ti'apykok waku i'atu'e. Ma'ato yt kat i i'apykok haria pote meiũran wãtym muo tõ'ẽ ipotmu'eria hereto hamo ta'atu'e haype. Mi'i pote iwẽtem na'yn hawyi te'ero'e miit'in me — Meiẽ neke tuwẽtem na'yn gu'uro pyi i'atu'e. Ma'ato mi'i tã ra'yn ta'atunug hawyi ti rẽ po'og heso hap topyhu'at ahepe sa'awy'i wat heso hap kai i'atu'e.
64 Isan imih akokok baiyowayah afa iniyafarih hinan rah hinama’uh hinama veya tounu, saise ana bai’ufununayah boro men hinan biyan hinabain hinabihir, naatu morobone misir maiye hinarouw hinao sabuw hinifuwihimih. Anayabin baifuwen iti boun natitit boro kakafin anababatun men wan anabifuwen na’atube’emih.”
65 — Pyno uimiium sa'awy'iwuat surara'in ko'i waku eti'atu­po'oro mekewat misyp apykok hamo e. Waku eweimoheg eimi­ky'esat ok tã e Piratu pa'i kororia pe.
65 Pilate iyafutih eo, “Ma’utenayah orot kwa aso’obamaim kwanabuwih naatu kwana’uwih matah toniwa’an rah hinama’uh gewas hinama.”
66 Mi'i hawyi ta'atu'o­kenhyp iheg nakat nu wo mekewat yi mi'apokik wo ta'atu­pyhyp. Mi'i hawyi morekuat tunug toiã'ãkap mekewat yi mi'apokik ete. Mi'i hawyi to'e miwan me itote — Yt eweipikpik tei'o meiũwat e ma'ato eweipikpik pote ei'auka hap topyhu'at e. Mi'i hawyi i'ewyte surara ko'i toimõ­pyhu'at at ka'ap Iesui piit ero'ok haria pupi are uito Mateu.
66 Basit hitit hin rah ana etawan kabay tafanamaim kwah hiyai, naatu ma’utenayah orot nati’imaim rah hima’uh hima. Mautenayah rah awan hibat firis bairi teo|alt="soldiers guarding tomb" src="cn01849b.tif" size="col" loc="Mat 27.66" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.66"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.