Mateus 26
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Iesui ti'atumu'e yne ra'yn hawyi to'e topotmu'eria pe
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 — Mũki'ite e'ihot'ok hawyi ai'ywaniaria tuwat ra'yn yne ienuk hap nug hamo mekewat ahewanĩkaptia sa'awy'iwuat Esitu'in miaria po pywiat ho'opot hap kaipywiat ahenõ'ẽ hap kapiat watetup hap e'at ta'atunug irane hamo tuwat itote e. Pyno to'iro uhowawi e katupono Eheyke'et auka hamuat e'at put'ok'e ra'yn e. Uhewanĩkaptia po pe ui'auka aria'yp posak etiat hamuat e'at put'ok'e ra'yn e Iesui.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Mi'i turan pa'i ko'i te'eruwa'atunug na'yn. Wẽtup ok pa'i po'og iwato rakat Ka'iwa e hap hat rakat yat pe te'eruwa'atunug. Pyno yne yne tõ'ẽ tõ'ẽ pa'i kororia irania'in wywo.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Mi'i hap tote to'oehay to'ope to'ope aikotã Iesui waku ta'atupytyk hawyi ta'atu'auka yt uwe mikuap mo i ti e hap ete to'oehay to'oehay.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Yt naku i o som watopytyk ahenuk koro hap e'at pe i'atu'e. Yt naku i o som sehamo watopytyk i'atu'e katupono mi'i pote wo'o'auka hap ne'i topyhu'at miit'in sem e hap tote i'atu'e.
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Mi'i hawyi Iesui put'ok'e tawa Petania pe temiit'in nywo. Mi'i hawyi tuwehyt'ok Simãu yat pe sa'awy'itewuat hepihi pihi rakat yat pe.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Itotiat i'atuenuk turan wẽtup ok haryporia tut mohag hy ikap takat hekat rakat mohag hy wywo. Heiam nu Arapatu kawiat wywo ikahu kahato rakat i'ewyte ihy ikamhig se kahato rakat wywo. Mi'i hawyi put'okto'e hawyi toi'okpun yne Iesui asap ete henuk turan.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Mi'i tã haryporia tunug pote hemiit'in yt i'atuwese i haryporia minug hap ete. Yt kan hamo i toi'okpun i'atu'e to'ope.
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Waku po'og mi'i watiweneru hawyi watum ha'up yt hekat i rakaria pe i'atu'e. Yt kat hamo hin i wyti saĩke toi'okpun howoity rakat saĩke i'atu'e. Waku ti saĩke watiweneru mi'i hawyi ha'up iwato'in nakat watum yt hekat i rakaria pe i'atu'e to'ope hemiit'in.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Mio tã i'atu'e hap Iesui tikuap hawyi to'e i'atuepe — Yt eipy'ahak tei'o mana ete katupono wakuap ti uhepe tutunug e. Mi'i tupono eiwẽpohep to mi'i hap ete e. Katupono ti ikahu kahato ti iminug atipuẽti e.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Katupono yt hekat i rakaria i ti aru tukupte'en wuat'i e'at pe mesuwat yi tote eiwywo eimipowyro ko'i wuat ma'ato Uito aru yt mot'i areĩne'en eipy'asetpe e temiit'in me.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Aikotã ai'ywania tikã'ã iku'uro rakat mohag ikap takat wywo hap ewy ti meiũwat haryporia tunug uhete uiku'uro hap e'yianmete e.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Mi'i tupono are'e pywo ti aru meiũran wuat'i yi wato hap ok tã aikotã haryporia minug waku uhetiat hap ta'atuhenoi henoi e. Wuat'i ywania ti aru ikuap wakuap uhetiat iminug hap e.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Mi'i hawyi wẽtup hemiit 12 ok hap Iuta Ikarioti sa'yru toto ra'yn pa'i kororia kape.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 Mi'i hawyi — Kat aru Iesui puẽti hap sa'up ewetum uhepe ahenoi ehepiat ipytyk hap pote e.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Mi'i hawyi Iuta pe ta'atuium 30 ape Iesui enoi hap sa'up mo. Mi'i hawyi Iuta tuwanẽtup aikotã waku tutunug ima'at hamuat hap ete. Toikat kahato aikotã miat ipytyk hamuat.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Mi'i turan howakai te wuat man teneg u hap ete irania'in hemiit'in apo'i'atu'e — Aikope som waku watunug meiũ aheman teneg u hap i'atu'e. Aikope aru watenuk i'atu'e.
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Mi'i hawyi Iesui to'e — Pyno eweiwat ro tawa wato kape e. Put'ok'ei'e hawyi ti aru eweipuẽti wẽtup ok miit itote e. Mi'i pe ewehenoi — Uruka'iwat e'at ti put'ok'e ra'yn ti ewei'e ran o e. Uiku'uro hamuat e'at yt pya hin i ra'yn wyti e ti Aika'iwat ewei'e o e. Mi'i pote ti tenuk teran temiit'in nywo e'yat pe ewei'e o mekewat man u hamo getap ka'iwat pe e.
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Mi'i hawyi tuwat ra'yn Iesui ehay wywo tuwat hawyi aikotã Iesui mienoi ewy yne ra'yn ta'atupuẽti. Mi'i hawyi ta'atuporokpun itote ienuk hap imiky'esat ewy ra'yn.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Mi'i hawyi wãtym i turan toto ra'yn Iesui temiit'in kape i'atuwywo tenuk hamo. Mi'i hawyi te'era'apyk itote mekewat mesa ypyke.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Mi'i hawyi i'atuenuk turan Iesui to'e — Pywo pe ti are'e wẽtup ok ti meiũpe aiwywuat ui'auka kary hanuat hat e.
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Mio tã e pote ipotmu'eria te'eruwanẽtup kahato hawyi i'atunik kahato ra'yn haty kahato i'atuete mio tã e hap ihay. Mi'i hawyi apo'i'atu'e — Uito apo'e wẽtup ok i uito apo'e.
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Mi'i hawyi Iesui to'e — Ta'i mekewat uiwywuat man puka mi'u moi miat hat wyti aru ui'auka kary hat e irania'in me Iuta etiat.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Ta'i tohenoi yne sa'awy'i miwan me aikotã Eheyke'et auka hamuat etiat hap e. Ma'ato ti mekewat uima'at hat Tupana ti'uhu kahato ti aru e. Ta'i Eheyke'et wyti miit'in mi'auka wo ra'yn topyhu'at aikotã sa'awy'iwuat e hap ewy. Ma'ato ima'at hat ti po'og yt naku i pe topyhu'at hamuat aru e. Ta'i po'og waku iku'uro toty ymyẽpe te uima'at rẽ e. Po'og waku yt karãpe i ra'yn toĩne'en e.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Mi'i hawyi tokosap ta'yn Iuta irania'in saipepe to'e hamo — Uito apo ema'at hanuat hat uiKa'iwat e. Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Ta'i e'e hap ewy mehĩ e Iesui Iuta pe apo'e hawyi.
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Mi'i hawyi Iesui tat man hawyi waku e Tupana pe hawyi toipikpik ta'yn. Mi'i hawyi tutum temiit'in me hawyi to'e — Ewetat ro mesuwat man mehĩ'in e. Eweitu'u ro mi'i ti uipiit e.
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Mi'i hawyi totat ihy kui'a piat. Mi'i hawyi waku e Tupana pe. Mi'i hawyi toimõ'ẽ temiit'in me hawyi to'e i'atuepe — Eiwe'y'u ro e.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Mi'i ti uhuu at hap miit'in wehik Tupana etiat hamuat yn i'atuminug sa'ag miwaure Tupana piat hamuat e.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Mi'i hawyi ti aru yt karãmuat i ra'yn aresapohy'u eiwywo mesuwe ma'ato meiũran aru karãpe Ui'ywot topyhu'at Morekuat nuat mi'i turan aresapohy'u eiwywo i ra'yn aru e.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Mi'i hawyi Te'eruwepy hawyi tuwat ra'yn Uriweira ypia e'yity'ok kape.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Mi'i hawyi put'ok'i'atu'e itote hawyi to'e Iesui i'atuepe — Ta'i mesuwat ewãtym ni aru ui'atoiat yne eipe. Eiwesytpok aikowo aikowo aikotã miwan miat to'e hap ewy — Ati'ahyk hawyi iku'uro I'atuka'iwat hawyi ihũria tuwesytpok yne e hap ewy tuwat tuwat kowo'i kowo'i ihũria e miwan me. Mio tã e hap ewy ti aru mesup ewãtym ui'atoiat yne ra'yn eipe e.
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Ma'ato areĩne'en i ra'yn gu'uro pyi hawyi ti aru woroho'opuẽti i te ra'yn yi Karireia pe e. Ehe'yianmete areto. Mi'i hawyi ti itote ra'yn wato'opuẽti aru e.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Mi'i pote Peteru to'e — Uito aru yt karãmuo hin i aremõti epupi e wen. Yt karãmuo hin i aru woro'atoiat En e Peteru.
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Mi'i pote Iesui to'e — U pãi mesuwat ewãtym ti aru — Yt atikuap i ra'yn Iesui ere ra'yn mye'ym muat waipaka ehay e'yianmete — Yt atikuap i wyti uito ere ti aru.
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 — Ta'i yt hin i aru ma'ato ui'auka ti aru ewywo uito irania'in ma'ato ti aru yt woro'atoiat hin i aru e Peteru. I'ewyte irania'in hemiit'in Peteru ehay ewy te te'ero'e Iesui pe.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Mi'i hawyi put'okta'atu'e mikoi ypia Kesemani e hap tote. Mi'i hawyi to'e topotmu'eria pe — Ewei'apyk to meiũpe. Mi'i hawyi ti Uito kuepuo areĩne'en uhehay Tupana wywo turan e.
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Mi'i hawyi totioto Peteru i'ewyte typy ok Sepeteu sa'yru'in totioto yt pya i irania'in kai. Itote hawyi tohaty u kahato topy'a pe. Tuwanẽtup ho'opot hap kape yn.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Itote iwanẽtup hap yt he hin i ra'yn. Itote i'arot yn toĩne'en. Mi'i hawyi to'e topotmu'eria pe mye'ym ok takaria pe — Ta'i ahaty'u hap porap ui'auka e. Paa'ui'e hap wyti e. Mi'i tupono ewehẽtup are Tupana pe uipowyro hamuat hap e. Pyno uhekatuwy wo ro eweikupte'en meiũpe e. Yt eweiket rei'o. Eweheha'at ro e Iesui mye'ym ok takaria pe.
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Mi'i hawyi toto porap'i hawyi porog'e yi tote to'owapuo hawyi to'e — Ui'ywot e etat meikowat kui'a uipo pyi are ma'ato — Etu'u ro ere pote atu'u emiky'esat ewy e Iesui To'ywot pe.
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Mi'i hawyi ta'aipok i ra'yn temiit'in mye'ym ok takaria kape. Mi'i hawyi toi'atupuẽti i'atuket turan ne'i ra'yn. Mi'i hawyi to'e Peteru pe — Yt ehẽtup kuap i apo wẽtup eura i wyti uhupi e.
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Ewe'eg wo o. Ehẽtup o Tupana kape — Urumoesaika kahato uruiã'ãg hap pupi Uruka'iwat atoiat hap pupi ewei'e ro Tupana pe e. Ta'i atikuap ti eweiky'esat kahato Tupana miky'esat nug hap ma'ato ti yt put'ok'e i ehesaika hap inug hamo e Iesui topotmu'eria mye'ym ok takaria pe.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Mi'i hawyi ta'aipok To'ywot kapiat tehay hamo hawyi to'e — Ui'ywot yt etihep kuap i pya uikai meikowat kui'a uipo pyi ho'opot hap e mi'i pote waku atu'u emiky'esat ewy e.
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Mi'i hawyi ta'aipok i ra'yn temiit'in kape. Mi'i turan te'eroket i ra'yn. Yt mehit'i'atu'e kuap i sese yt te'eroket teran i pytkai.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Mi'i hawyi ta'aipok i ra'yn mye'ym mo ra'yn tehay Tupana kapiat hamo. Mi'i hawyi i'ewyte te tohẽtup.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Mi'i hawyi ta'aipok i temiit'in kape. Mi'i turan iwyria'in te'eroket i ra'yn. Mi'i hawyi to'e — Uiwyria'in pyno eweiket re apo'are. Put'ok'e ra'yn ti koitywy uima'at hat. Eheyke'et ti koitywy yt nakuaria i po pe ra'yn topyhu'at.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Ei'ãpe'ok'am no katupono ti uima'at hat ti tut ra'yn e temiit'in me.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Mio tã e turan Iuta put'ok'e ra'yn. Tõ'ẽ tõ'ẽ Iuta upi typy'i kahato aria'yp ãkun wywo kyse'yp ko'i wywo Iesui kape ipak pak hamo. Pa'i kororia nagnia akag ko'i tõ'ẽ tõ'ẽ Iuta wywo.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Katupono sa'awy'i ti Iuta ti'atumu'e mu'e surara'in yianmete — Put'ok'ui'e hawyi ti aru Iesui ra'yn ati'ãpysig e i'atuepe. Mi'i turan o ewetopytyk ta'yn e.
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Mi'i hawyi put'okto'e hawyi tokosap Iesui kape hawyi to'e — Wãtym Uimu'e hat e. Mi'i hawyi ti toi'ãpysig na'yn.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Mi'i pote Iesui — Kat hamoĩ eriot uiwy e. Mi'i pote hupiat õ'ẽ haria topytyk ta'yn.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Mi'i pote wẽtup ok ipotmu'e i'yatypiat hat tekyse'yp towope pyi totekyi hawyi wẽtup ok pa'i emiit toi'ahape hep ta'yn.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Mi'i pote Iesui to'e — Etopag i ro ekyse'yp ewope pe mehĩ e temiit Peteru pe. Katupono uwe uwe tuwepyk mi'i hat wyti miit'in mipoepyk wo hawyi iku'uro rakano topyhu'at e. Uwe uwe ti'auka miit mi'i miit miit'in mi'auka wo aru tapyhu'at.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Katupono atiky'esat pote ti yt niatpo hin i ahẽtup Ui'ywot kape atipy kaipyi uipowyro hamuat. Meremo tõ'ẽ uipowyro hamo po'og typy'i kahato wuat sakpuaria surara'in sem e.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Katupono sa'awy'ite ui'auka hamuat yn ta'atuhenoi miwan me. Mi'i pote yt ahẽtup kuap i atipy kape uipowyro hamuaria surara'in sem e.
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Mi'i hawyi Iesui to'e õ'ẽ haria pe — Kat hamoĩ eweĩ'ẽ uhowawi kyse'yp ko'i wywo aria'yp ãkun ko'i wywo. Pyno sero'ok'e hat apo Uito. Mi'i pote apo eweĩ'ẽ uhowawi. Sa'awy'i te kue areĩne'en wuat'i e'at pe Tupana mõtypot yat pe eimu'e haype ma'ato kue eipe yt kat ewei'e hin i. Yt uipytyk i eipe pãi e.
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Ma'ato apo koitywy eweikuap pyno katupono uipyhik ta'yn eipe mesup e. Pyno ahenoi ehepe. Ta'i sa'awy'itewuaria Tupana ehay enoi haria henoi henoi meikotã hamuat hap yn. Mi'i hawyi aru i'atu'e ta'atumiwan me mi'i hap ewy ra'yn meiũ e. Mi'i hawyi ti ipotmu'eria ikohyeput Iesui yatypepyi ta'atu'atoiat yne.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Mi'i hawyi ipytyk haria tioto ra'yn Iesui pa'i koro sese Ka'iwa e hap yat kape ra'yn. Aikope tukupte'en iwan miat Tupana ehay enoi haria kape nagnia ehay enoi haria te'eruwa'atunug hap kape.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Meiũran Peteru toto ma'ato pya i'atukai yt heremo i ma'ato. Mi'i hawyi put'ok'e mekewat pa'i wato yat ete hawyi tokosap i'yat pyhyp hap surara e'oken'ypy kape. Mi'i hawyi ta'apyk itote pa'i kororia emiit'in ywytpe. Ta'akasa teran aikotã ta'atunug Iesui ete hap kape.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Mi'i hawyi itote pa'i kororia tikat kahato sehay sa'ag yne kaipyi nagnia wo'onãpin haria ko'i wywo. Kat pote yt pywo pe hin i ta'atukuasa sa'ag i'auka hamuat.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Ma'ato yt aikotã hin i ta'atupuẽti sehay sa'ag Iesui etiat. Katupono ta'atuhenoi yt to'o'ewy'ewy i. Mi'i pote yt to'osat'i i'atuwanẽtup hap ko'i. Mi'i turan ni ma'ato put'ok'i'atu'e typy ok henoi hanuaria hawyi te'ero'e
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 — Ta'i meiẽwat Miit wyti ihay uruehamo — Atipugha ti aru meiẽwat Tupana mõtypot yat e ti i'atu'e. Mi'i hawyi — Mye'ym e'at pe yn atimopoĩ'ãm i e i'atu'e.
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Mio tã i'atu'e pote pa'i koro ipoĩ'ãm na'yn hawyi to'e Iesui pe — Yt eti'atuwesat i apo mio tã i'atu'e pytkai e. Eti'atuwesat ro e.
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Ma'ato yt kat e hin i. Mi'i hawyi pa'i koro to'e i — Ehenoi ro Tupana kaipywiat En hap Miit'in Porekuat nuat eut hap sio apo yt Mi'i i En e.
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Mi'i hawyi to'e Iesui pa'i koro pe — Ta'i mehĩ mio tã e'e hap ewy ti mehĩ e. Ta'i meiũran ti aru ewei'akasa miit'in Eyke'et Tupana po sese kai mekewat po'og hesaika rakat po sese kai apyk pe tut atipy kaipyi ywyhig me ewei'akasa ti aru. Ta'i mi'i hap ti aru ewei'akasa e Iesui pa'i koro pe.
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Mio tã e pote pa'i koro tuwekamisa wato hiot hawyi to'e i — Ta'i heso kahato ti Tupana ete tuwepehik pehik topy'ahak haype. Pyno koitywy watikuap kahato sese ra'yn heso hap. Ta'i tuwekuasa kahato ra'yn ti tehay wo. Ahehamo kahato ra'yn tuwema'at sese ra'yn. Pyno watikuap ta'yn koitywy. Toran na'yn ahehay e pa'i koro irania'in me.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Mio tã to'e hawyi apo'e irania'in me — Pyno aikotã wato'e aru koitywy meiũwat Miit ete e. Mi'i hawyi ta'atuwesat — Ta'i mio tã e hat auka potiat ne'i waku i'atu'e.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Mi'i hawyi kuitu'i'atu'e Iesui owa ete. Ta'atu'ahyk ta'atupo'ok. Irania'in howapetek ta'atupopep mo.
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 — Pyno koitywy pywuat Tupana Mipo'oro En pote ehenoi ro uwe uwe piat ewapetek haria set ko'i i'atu'e.
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Mi'i turan Peteru ta'apyk mekewat getap e'okipyke. Mi'i hawyi wẽtup ok makuptia pa'i koro eropat hat put'ok'e Peteru ete — An e worokuap kahato en. Iesui emiit en yi Karireia piat en e.
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Mi'i pote Peteru tiwesat — U yt uito i rat e. Yt atikuap i ehay e.
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Mi'i hawyi Peteru toto mekewat oken'ypy wato kawianuat og kape ra'yn. Tokosap mekewat haryporia hit yatypepyi. Mi'i hawyi itote wẽtup ok i ra'yn i'atueropat hat re haryporia kawiat to'e towyria'in me — Atikuap ti uito meiẽwat. Mekewat tawa Nasare piat turanuat Iesui wywuat ieĩne'en hat wyti e.
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Mi'i hawyi Peteru to'e itotiaria pe — Yt rat e yt atikuap i ti uito Mi'i Miit e. pywo ti yt uheso i rat. Tupana tikuap kahato yt uheso i hap e Peteru.
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Mi'i hawyi irania'in tokoka'at Peteru kape mi'i hawyi te'ero'e — Ta'i uruikuap ti en. En ni wyti wẽtup ok Iesui potmu'e ti rat katupono yi Karireia piaria ehay ewy ra'yn ehay i'atu'e.
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Mio tã i'atu'e pote toiwesat sa'ag ne'i ra'yn — Yt atikuap i ti uito Mi'i Miit tupono. Yt atikuap i kahato rat Mi'i Miit. Uheso pote aru waku ra'yn Tupana ui'apiheg e. Ma'ato yt uheso i rat e turan waipaka ihay ra'yn.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Mi'i pote so hot'ok'e ra'yn Iesui ehay kape — Waipaka ehay e'yianmete ti aru — Yt atikuap i wyti Mi'i Miit ere ra'yn uhepiat pe mye'ym mo e Iesui hap kape iwatetup ta'yn. Mi'i hawyi tuwepik ta'yn itote pyi tuwak kahato ra'yn Peteru tominug sa'ag hap upi.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.