Mateus 19
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Toi'atumu'e kahu hawyi toto i ra'yn Iesui tetama Karireia pyi mekewat Iũtãu hy sakpo yi Iuteu kape toto.
1 Jesu iti tur eo in sawar ufunamaim, Galilee ihamiy in Judea wanawananamaim tit, Jordan harew rewan rounane.
2 Mi'i hawyi miit'in typy'i kahato tuwat hupi i'ewyte i'ahu rakaria. Mi'i haria ti Iesui ti'atumoehãite kahato i'ahu rakaria itote.
2 Sabuw rou’ay gagamin hi’ufunun hinan etei iyawasih.
3 Mi'i turan tõ'ẽ howawi nagnia ehay enoi haria ta'atuehay piat Iesui ti'aparap hap ta'atuky'esat haype. Mi'i hawyi ta'atuiã'ãg hap te'ero'e Iesui pe — Mehĩ urunãpin En sio waku apo uruwary wywo uruto'o'atoiat urumiky'esat ewy sio yt i'atu'e.
3 Ofafar bai’obaiyenayah hina Jesu an hitain hibatiy hio, “Orot aawan nasisinaf kakaf isan karam boro nakwahir, naatu na kwakwahir i ofafar e’astu’ub ai en?”
4 — U pãi e yt karãpe i apo nimuat sese miwan ete eiwemu'e apo'are aikotã mi'i pe sa'awy'i sese to'e — Ainug hap ihainia hawyi haryporia wẽtup yn tutunug hap ete e. Wẽtup ipa'iat wẽtup iwary'i yn ni tutunug e miwan me.
4 Jesu iyafutih eo, “Bo aneika God orot babin hairi sinafih himamatar isan Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwaitin?”
5 Mi'i tupono tehary'i hawyi ihainia toiat to'ywot toty e hawyi toĩne'en tehary'i wywo yn. Mi'i hawyi toĩne'en tehary'i wywo hawyi wẽtup miit ewy yn na'yn topyhu'at wẽtup ihainia wẽtup haryporia typy miit pytkai e Iesui.
5 Tur an i nati imih God eo, “Orot boro hinah tamah nihamiyih, aawan hairi hinita’imon biyah rou’ab, baise hairi hinita’imon biyah ta’imon namatar.
6 To'okyi'at hawyi wẽtup miit yn na'yn ihainia haryporia pytkai e. Katupono Tupana tunug mi'iria wẽtup miit ewywuat e. Mi'i tupono yt naku i ti Tupana mipehik watitek e Iesui nagnia ehay enoi haria pe
6 Imih hairi men biyah rou’ab baise ta’imon. Abisa God bita’imon men yait ta natarbounih.”
7 Mi'i pote apo'i'atu'e — Kat poteĩ pyno Musei to'e ahepe sa'awy'i — Yt eiwo'owese i ehary'i wywuat hawyi ti ewetunug no iwan me aikotã ehary'i wywuat yt eiwo'owese i hap hawyi waku eiwo'o'atoiat e Musei i'atu'e.
7 Ofafar bai’obaiyenayah hibatiy maiye hio, “Bo aisim Moses ana ofafar ta kirum eo, ‘Orot aawan kwahirinamih, kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab nan.’”
8 — Ta'i yt eiwo'oky'e kuap i pote mio tã e Musei ehepe toĩne'en turan ma'ato sa'awy'i sese ti ipa'iat iwary'i nug hap e'at pe yt kat hin i wo'o'atoiat hap toĩne'en e.
8 Jesu iyafutih eo, “Kwa a tafa’asaramaim, imih Moses ibasit baibin kwahiren isan eo, baise aneika i men iti na’atube ma’ama’amih.
9 Pywo pe ti uwe uwe he'aito kahato rakat atoiat hawyi toĩne'en wẽtup ok wywo mi'i miit ti'aparap kahato ra'yn Tupana wanẽtup hawe e Iesui Tupana ehay enoi haria pe.
9 Anababatun a tur ao’owen, orot yait aawan anayabin en asir nakwahir, naatu nare babin ta ufun nan hairi hinibiwa’an i bowabow kakafin esisinaf.”
10 Mi'i pote ipotmu'eria — Urumu'e hat i'atu'e pyno yt karãpe i waku uruto'o'atoiat uruehary'i pote po'og waku yt iwary rakanuat i urutukupte'en sio yt i'atu'e.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah hibatiy hio, “Orot babin hairi hai ma kakaf nati na’atube tama’am, gewasin men hitatabin, monok baibitar hitama.”
11 — Ma'ato tukupte'en iwary kahato rakaria i'ewyte tukupte'en yt iwary rakanuat i mesuwat yi tote e.
11 Baise Jesu iuwih eo, “Men orot etei boro iti bai’obaiyen hini’ufununimih, baise iyabowat God rurubinihiwat boro hini’ufunun.
12 Tukupte'en wyti ihainia'in yt iwary rakat nuat i katupono ta'atuhire pyi te ta'atu'ywã'ĩ pyi te yt i'atu'yp i rakaria e. I'ewyte ti tukupte'en wyti miit'in minug misa'ahep takat ewywuat ko'i e. I'ewyte yt yne i ma'ato tukupte'en tuereto — Uito yt atiky'esat i uiwary katupono po'og waku yt iwary rakanuat i areĩne'en Tupana potpap nug hamuat e haria e. Yt yne i wen ma'ato ho'okup mio tã e haria e. Mi'i tã ewei'e eiwanẽtup hawe pote waku mi'i tã eweikupte'en Tupana potpap nug hamo ma'ato yt pote yt e Iesui ipotmu'eria pe.
12 Ef hai yabih moumurih na’in, imih orot men tetatabinamih, afa men tetatabin anayabin afa i yahoh fim, orot afa i yahoh tebowabow, naatu afa i God ana bowabow isan tenotanot, imih men tetatabin. Orot yait iti bai’obaiyen bainamih nakok, basit nab i akisin.”
13 Mi'i hawyi miit'in te'eropo'ok teran hirakaria Iesui kape — Mehĩ i'atu'e ereponug no urumẽpyt'in ete hawyi ehẽtup to Tupana pe urumẽpyt'in poityro hap i'atu'e. Mi'i hawyi ma'ato ipotmu'eria ti'atupyhyp kahato hirakaria howawi — Wãi'i'atu'e.
13 Sabuw afa kek gidigidih Jesu uman tafah tayara’aten yoyoban isan hibow hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 — Yt ewei'atupyhyp tei'o hirakaria uhowawi pãi e Iesui ipotmu'eria pe. Tupana tiky'esat kahato temiit'in no hirakaria e. Tero tõ'ẽ uhowawi e. Katupono karãpe Tupana topyhu'at Morekuat no mesuwe mi'i hap e'at pe hirakaria ewywuat yn wakuat nuaria toi'airo temiit'in akag ko'i wo e Iesui temiit'in me.
14 Baise Jesu eo, “Kek kwaihamiyih tena biyau tetit, men kwana’otanih. Anayabin sabuw iyab iti kek hai baitumatum na’atube God ana aiwobomaim tema’am.”
15 Mi'i hawyi tuweponug hirakaria ete hawyi toi'atuewaku yne ra'yn topo wo hawyi tuwat i ra'yn Iesui'in itote pyi.
15 Basit Jesu kek tafah yara’aten isah yoyoban sawar, imaibo ihamiyih in.
16 Mi'i turan wẽtup ok kurum put'ok'e hawyi to'e Iesui pe — Wo'omu'e hat waku sese ti En e. Uimu'e ro aikotã aikotã atipuẽti uheĩne'en wuat'i e'at piat hap sa'up e. Mi'i pote ariot ewawi uimu'e hamuat e katupono wakuat sese ti En Uhyt e.
16 Ana veya ta orot ta na Jesu ibatiy eo, “Bai’obaiyenayan, sawar menatan gewasin anasinaf boro ma’ama wanatowan anab?”
17 — Tupana yn ni wakuat sese kurum e Iesui wuat'i e'at piat heĩne'en hap ky'esat hat pe. Uito ti wakuat sese ere'e apo uhepiat e. Pyno etunug no yne Tupana miky'esat miwan miat ko'i hawyi waku pe ereĩne'en e Iesui kurum me.
17 Jesu orot iya’afut eo, “Aisim sawar gewasin isan ayu kubibatiyu? God akisinamo i orot gewasin. O inakok ma’ama wanatowan bain ma’amih, basit ofafar ini’ufunun.”
18 — Pyno etimoherep to uhepe Uhyt kat imiky'esat ko'i waku atunug e. — Ta'i yt erepot'auka tei'o are yt ewary wary tei'o are yt sero'ok'ere tei'o are yt etoma'at tei'o wẽtup ehay wo e.
18 Orot Jesu ibatiy eo, “Ofafar i menatan?” Jesu iya’afut eo, “Men tura ina’asabun, turanah a’aawah bairi men kwaniwa’an, men inabain, men orot babin afa isah inayanuw,
19 Etomõtypot ro e'ywot ety e eti'atuky'e ro irania'in aikotã eweiky'e hap ok tã hap ewy e. Etunug mi'i tã mote waku pe ereĩne'en e Iesui kurum me.
19 hinat tamat inakakafiyih naatu o taiyuw isa kubiyabow na’atube taituwa isah iniyabow.”
20 — Ma'ato Uhyt e uihire pyi te ti rat mio tã e'e hap miwan miat atunug yne e. Kat e hap pyno mi'i hawyi waku atunug uheĩne'en wuat'i e'at piat hamuat puẽti hamo e.
20 Orot iya’afut eo, “Iti ofafar etei asinaf sawar, abisa’awat tema’am boro anasinaf?”
21 — Ta'i wẽtup mo etunug hawyi hekat rakat sese wo ereĩne'en aru atipy pe atum kurum e. Pyno etum yne ekare'en ahyt yne hatek takaria pe hawyi era'aipok uhowawi ereto uhupi uhemiit no hamo kurum e Iesui wuat'i e'at piat ky'esat hat pe.
21 Jesu iu eo, “O inakok a yawas baigewasinamih. Basit inan a sawar etei sabuw hai sawaramih initih hinatobon, naatu kabay inab yababan wairafih initih. O inan ini’ufununu, nati na’atube inasinaf maramaim o boro isa sawar nakaram.”
22 Mio tã e hap toikuap hawyi ti tohaty'u ra'yn topy'a pe hawyi toto ra'yn katupono yt toimõ'ẽ teran i tekare'en sok yt hekat i rakaria pe haype.
22 Orot iti tur nonowar ana maramaim yababan auman ana ubar in, anayabin i aurin sawar etei karam.
23 Mi'i hawyi Iesui to'e topotmu'eria pe — Are pãi niatpo sese ti rat wekare'en ky'e haria tuwehyt'ok atipy pe aikope Tupana toĩne'en Morekuat no hawe e.
23 Naatu Jesu tatabir ana bai’ufununayah iuwih eo, “Tur anababatun au’uwi. Orot sawar wairafin i men karam mar ana aiwobomaim narun, boro isan nafokar.
24 Pywo ti niatpo kahato aikotã aihũ iwato rakat Kameru teke teran awi ehapo ka'a puo hap ewy niatpo hap ewy e. Mi'i hap ewy ti ma'ato po'og po'og niatpo hekat rakaria te'eruwehyt'ok Tupana etama pe e.
24 Au’uwi maiye camel sou’umaim sorabon isan i fokar, anayabin koun butun gagamin. Ef ta’imon nati na’atube orot sawar wairafin i men karam mar ana aiwobomaim narun, boro isan nafokar.”
25 Mio tã e hawyi ipotmu'eria te'eruwanẽtup kahato — Pyno niatpo kahato Tupana etama pe uruwehyt'ok uruekat pote i'atu'e. Niatpo kahato uruehakyera'at hap Mehĩ i'atu'e.
25 Bai’ufununayah iti tur hinonowar ana maramaim hifofofor men kafaita. Naatu hio, “Yait i boro yawas nab?”
26 Mi'i pote teha'at kahato topotmu'eria kape hawyi to'e — Yt uwe i tuwehakyera'at kuap e. Tupana yn ni miit'in ehakyera'at kuap hat e. Katupono mi'i yn nyti po'og hat toĩne'en e. Tupana tunug kuap yne yne. Yt kat i hin i ti niatpo tutunug towanẽtup hawe e.
26 Jesu mutufor nuw itih eo, “Sawar etei orot isah i hifokar, baise God isan sawar etei i men fokarihimih.”
27 Mi'i hawyi Peteru to'e — Urumu'e hat e sa'awy'i uru'atoiat yne ra'yn uruekat eupiat urutuwat hamo e. Pyno kat aru ha'up etum uruepe e.
27 Basit Peter misir eo, “Kwi’iti, aki ai sawar etei ai hamiyen o abi’ufununi abisa boro anab?”
28 Mi'i pote Iesui tiwesat — Karãpe yi ipakup turan karãpe Uito Eheyke'et ara'apyk Morekuat e'amyap tote wuat'i miit'in miat uimõtypot hamo mi'i turan ti aru pywo eweikupte'en ui'yatype 12 morekuat e'amyap tote uiwywo e ai'ywania Isareu ywania tok puo wẽtup ywania wẽtup ywania morekuat no eweikupte'en aru uwe yt naku i uwe waku hap e hamo eweikupte'en aru e.
28 Jesu iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Tafaram nabobotabir ana maramaim, Orot Natun boro ana urama’ama bonamanamarinamaim namare. Naatu kwa ayu au bai’ufununayah na 12 auman boro urama’amamaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih kwanama.
29 Pywo ti rat uwe uwe uhehay upi uhupiat toto haype i'atoiat to'yat towywyt'in tokywyt'in toinyt'in tosaki'yt'in to'ywot'in toty'in tomẽpyt'in toko ko'i tomikoi uimiky'esat nug hamo mi'i hat ti aru po'og ipuẽti meimuẽwat tomi'atoiat ko'i kai sa'awy'iwuat kai. Po'og po'og ipuẽti meimuẽwat tomi'atoiat ko'i kai. Tomi'atoiat wẽtup kaipyi toipuẽti 100 na'yn mesuwe i'ewyte ti aru toipuẽti wuat'i e'at piat toĩne'en hamuat e.
29 Sabuw iyab ayu wabu’umaim hai bar hai me, taituwah, ruburubuh, hinahinah tamahinah hihamiyen ayu tibi’ufununu boro hai yawas tafan ana ya’abar anitih. Naatu yawas wanatowan auman anitih hinab.
30 I'ewyte ti aru mesup te wuat'i uimohey haria — Uito po'og e haria uimohey haria po'og kurin nakaria wo te'eropyhu'at atipy pe ma'ato uhemiit wuat'i miit'in eropat haria wo mesup we mi'i haria miit'in akag wo tukupte'en aru atipy pe e Iesui Peteru'in temiit'in me.
30 Baise sabuw iyab boun wan hi’iyon tenan boro hinan hini’uf naatu sabuw iyab hi’uf tenan boro hinan wan hini’iyon. Imih sabuw iyab iti tafaramamaim orot gagamih tema’am maramaim boro aurih efan en. Baise sabuw iyab iti tafaramamaim God isan tibi’akir maramaim boro orot gagamih hinama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.