Mateus 14
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi ti yi Karireia piat morekuat Eroti tikuap ta'yn Iesui aikotã iminug wakuap etiat.
1 Nati ana veya’amaim Herod tafaram Galilee ana kaifayan orot Jesu bowabow ana tur nowar.
2 Mi'i hawyi Morekuat Eroti to'e tu'isaria pe — Koitywy toĩne'en uhetama pe wẽtup ok wuat'i nug kuap hat Iesui e hap het rakat e. Uwe sese Mi'i Miit hap atikuap ta'yn e. Ta'i mekewat uimi'akagtek wo'oset'ok hat Iuwãu wyti tuwẽtem gu'uro pyi e. Ta'i tuwẽtem gu'uro pywiat hawyi ti mio tutunug yt uwe misepap kuap takat i ra'yn e Eroti morekuat yi Karireia piat tu'isaria pe Iesui etiat.
2 Naatu ana orot ukwarih hai tur eowen eo, “Ni’i orot i John Baptist, morobone yawas maiye, imih fair bai nati ina’inan isisinaf.”
3 Mio tã e katupono sa'awy'i mekewat morekuat Eroti ti'atupo'oro tesurara'in Iuwãu pyhyp hamo. Mi'i hawyi ta'atupo'i po'i hawyi ti ta'atupag wo'opyhik hawe. Mi'i tã ti Eroti tunug sa'awy'i Iuwãu ete.
3 Herod i John Baptist bai fatum in dibur yari’iy aawan Herodias baiyasisirin isan.
4 Toipyhik Iuwãu wo'opyhik hawe sa'awy'i katupono iwary sa'ag Erotia ipy'ahak kahato Iuwãu ete. — Wãi'e yt naku i kahato ewaire waire e pote. Yt naku i e'aito morekuat Eroti wywo katupono Eroti eyke'et Wiripi wywo ereĩne'en sa'awy'i e'aito wo e Iuwãu morekuat Eroti wary sa'ag mana Erotia pe pote. Mi'i to'e pote mana Eotia ipy'ahak Iuwãu ete. Mi'i pote haiwot topyhu'at hawyi toipyhyp teran ahet'ok hat Iuwãu wo'opyhik hawe — Tupana yt tiky'esat i etipohari eywyt Wiripi ehary'i ete e pote.
4 John tur fokarin maiyow Herod Herodias i tain Philip aawan bai bi’aawan isan gam iu, “O i ofafar iastu’ub tai aawan ibai i’awan.” Tur fokarin iti eo isan Herod yan bai dibur yari’iy.
5 — Pyno waku ati'auka teran Iuwãu ma'ato yt ati'auka kuap i katupono typy'i kahato ra'yn Iuwãu mohey haria e. Ta'i Tupana mipo'oro aimu'e hamuat Iuwãu e haria ahyt Iuteuria tukupte'en mesuwe e. Aikotã me aru waku Iuwãu auka hap atipuẽti e tuwanẽtup hawe morekuat Eroti.
5 Herod kok i John ta’asabun, baise Jew sabuw isah bir, anayabin John hi’i’itin i dinab orot ta na’atube.
6 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe morekuat Eroti tunug to'ywã'ĩ hap kapiat watetup hap. Mi'i pote tutunug ienuk wato hap tomõtypot haypiat. Mi'i hap e'at pe morekuat Eroti tikaykay tehary'i wuat Erotia mẽpyt ihairu hamo. Mi'i ti makuptia ihairu miit'in typy'i ehamo. Ikahu mekewat pĩ'ã pote morekuat iwepit kahato teha'at hawyi.
6 Naatu Herod ana tufuw isan hibiyasisir ana veya’amaim, Herodias natun babitai run sabuw rou’ay gagamin nahimaim benaben, Herod itin iyasisir gagamin maiyow.
7 Mi'i hawyi morekuat Eroti to'e pĩ'ã pe — Ehairu ikahu kahato pĩ'ã e mi'i pote e'e hap ewy atunug teran emiky'esat ok tã emiẽtup atum neran e pĩ'ã pe.
7 Naatu taiyuwin isan eo baifaro babitai eomatan eo, “Abisa kukokok boro anit?”
8 Mi'i hawyi pi'a to'e morekuat pe — Apuete e. Mi'i hawyi toto toty kape — Kat som waku ahẽtup morekuat pe to'e hamo. Mi'i hawyi — Pyno waku ehẽtup wo'oset'ok hat Iuwãu akag kui'a pe e ity Wiripi saki'yt pe.
8 Naatu babitai hinah ana turamaim na eo, “Ayu akokok boun John Baptist ukwarin tew yan iniwan inab inan initu.”
9 Mio tã e hap morekuat tikuap hawyi tuwanẽtup ko'i ko'i ne'i ra'yn. Ma'ato — Atum aru emiẽtup ok tã e ra'yn sa'awy'i pĩ'ã pe torania towyria'in ehamo pote — Pyno atunug ui'e hap ewy emiky'esat ewy pãi e yn pĩ'ã pe.
9 Aiwob orot iti tur nonowar i uwan yi, baise sabuw rou’ay gagamin matahimaim eomatan, imih ana baiyowayah orot iuwih babitai ana kokok hisinaf.
10 Mi'i hawyi ti toipo'oro ra'yn tesurara'in wo'opyhik hap kape Iuwãu akag tek hamo.
10 John dibur bar wanawananamaim ma’am hin sikan hi’afuw,
11 Mi'i hawyi ta'atuerut warupy hit pe Iuwãu akag hawyi ta'atuium na'yn mekewat pĩ'ã makuptia ihairu rakat pe. Mi'i hawyi ti tutum na'yn Iuwãu akag toty pe.
11 ukwarin tew yan hiwan hibai hina babitai hitin, bai in hinah itin (so’ob John i morob).
12 Mi'i hawyi Iuwãu potmu'eria tikuap ta'yn ta'atumu'e hat Iuwãu ut'yp tek hap hawyi tõ'ẽ ra'yn hyp hamo. Ta'atusyp hawyi ti tuwat ra'yn Iesui kape henoi hamo ra'yn.
12 John ana bai’ufununayah hina biyan hibai hin hiyai, imaibo hin Jesu ana tur hiowen.
13 Mi'i hawyi Iesui tikuap ta'yn Iuwãu auka hap hawyi toto ra'yn yara puo mekewat hyemyi'a wato sakpo aikope yt uwe i hap kape tuweran. Mi'i hawyi miit'in tikuap ta'yn Iesui aikowuat toto hap hawyi tuwat tuwat typy'i ra'yn ta'atuetawa pyi aikowuat ito hap kape yi upi.
13 Jesu John ana tur nonowar ufunamaim, wa bai akisinamo efan nautanubinamaim in. Baise sabuw menamaim inan i ana tur hinowar, ababawat bar merar ta ta hirun hitit hi’ufunun hin.
14 Mi'i hawyi Iesui put'ok'e ra'yn yẽpe ete yara puo hawyi ta'akasa miit'in typy'i kahato takat haria. Mi'i hawyi toi'atuky'e ne'i ra'yn mi'iria hawyi toi'atumoehãite yne i'ahu rakaria i'atuehaky'e'i kahato iha'at turan pote. Mi'i hawyi toi'atumoehãite at itote.
14 Jesu wa biyut ana veya nuwanuw sabuw rou’ay gagamin maiyow i’itih iyababan, naatu hai sabuw sawusawuwih hibow hinan etei iyayawasih.
15 Meiũran wãtym i ra'yn turan put'ok'i'atu'e ra'yn hemiit'in Iesui ete. Mi'i hawyi — Wãtym na'yn mesuwe ra'yn mote eti'atupo'oro ro i'atuetawa ko'i kape miit'in i'atu'e katupono wyti yt naku i yahig note watoĩne'en katupono yt kat i aimi'u meiũpe Mehĩ i'atu'e. Mi'i hawyi waku eti'atupo'oro ro hesyat rakaria tawa hit ko'i upi getap ko'i kape aikowo aikowo te'eruwemi'u kyi'at hamo i'atu'e.
15 Veya re birabirab auman Jesu ana bai’ufununayah hin hiu, “Veya i re sawar. Igewasin sabuw iniyafarih hinan bar merar yubinamaim bay hinatobon hinaa hinayawas.” (Anayabin iti efan i arar yan sabuw en).”
16 Ma'ato Iesui — Yt rat pãi e. Yt ati'atupo'oro teran hin i rat e. Ewei'atupoi ro hesy'at rakaria e Iesui.
16 Jesu iyafutih eo, “Men karam asir ana’uwih hinan. Gewasin, kwa a efanamaim bay kwana’itin kwanitih hina hinayawas.”
17 — Ma'ato Mehĩ i'atu'e aikotã aru pyno urui'atupoi mi'iria katupono aimi'u yt iwato hin i 5 man typy pira yn toĩne'en aimi'u wuat i'atu'e.
17 Baise hiya’afut hio, “Aki ai efanamaim rafiy fafar etei umat roun naatu siy rou’ab na’atumo ti’inu’in, men karam boro iti sabuw rou’ay gagamin anituwih.”
18 Mi'i hawyi — Pyno eweterut ro mi'i mi'u hit ko'i uhowawi e.
18 Jesu eo, “Kwabow kwana kwaitu.”
19 Mi'i hawyi to'e miit'in sem me — Ewei'apyk to mopep hyp we e. Mi'i hawyi mekewat typy pira 5 man totat topo pe hawyi teha'at atipy kape hawyi to'e — Waku kahato En Tupana are. Urutuwehum kahato emiium ete e. Mi'i hawyi mekewat 5 man toipat'ok kahato hawyi toimõ'ẽ topotmu'eria pe hawyi mi'iria imõ'ẽ ra'yn miit'in sem me.
19 Naatu sabuw iuwih fotan yan himare, imaibo Jesu rafiy fafar umat roun, siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at, God ana merar yi sawar, basit rafiy imseseb ana bai’ufununayah itih, naatu ana bai’ufununayah hibow sabuw hifaramih hi’aa.
20 Mi'i hawyi te'erenuk kahato ra'yn miit'in sem hawyi i'atu'ok kahato ra'yn hawyi hemiit'in ti'atunug i'atumi'u ieĩpyt 12 e'yrysakag ne te topyhu'at i'atumi'u so'o ko'i.
20 Sabuw etei hi’aa yah iw, naatu ana bai’ufununayah bay rebareb hi’aa hi’inu’in hibow hibiwan sakasak etei 12 hiwan foten.
21 Toi'atumo'ok kahato 5000 rakaria ihainia'in i'ewyte i'atu kahato te haryporia'in i'ewyte i'atumẽpyt'in. Yt ta'atukuap i yt ta'atumorania i haryporia'in i'ewyte i'atumẽpyt'in yt ta'atukuap i karania tukupte'en itote ihainia'in ko'i yn ta'atumorania pote.
21 Orot iti bay hi’aa hibiyab etei 5,000 kek babin men auman hiyabamih.
22 Mi'i hawyi to'e i Iesui towyria'in me — Eiwehyt'ok to ehe'yara pe hawyi eweiwat ro ihyemyi'a wato sakpo e. Uito aru ati'atupo'oro miit'in sok i'atuetawa ko'i kape hawyi areto ehowawi ehupi mehĩ'in e temiit'in me. Mi'i hawyi tuwat ra'yn.
22 Jesu matan kabiy ana bai’ufununayah iuwih wa hibai wan hirabon hin harew kukuf rewan rounane na’at. Naatu Jesu ma sabuw iyafarih hai au bar hin.
23 Tuwat yne ra'yn hawyi ipot'am na'yn yity'ok kape. Mi'i tote tuweran hawyi ihay ra'yn Tupana wywo. Pyno wãtym'i ra'yn hawyi tehay kahu ra'yn hawyi tuweran toĩne'en yity'ok tote.
23 Sabuw iyafarih hinan ufut akisinamo yen in oyawamaim yoyoban isan. Naatu nati’imaim, akisinamo ma’am mar bu’u’um.
24 Mi'i totepyi heremo yne y'y emyi'a. Mi'i hawyi teha'at temiit'in kape ihyemyi'a py'asetpiat ikupte'en turan. Wasere poity'i temiit'in e'yara yowa etiat kape. Mi'i pote yt tuwat kuap i iha'at turan ihy wato kahato ra'yn itote ywytu haty wo kahato pote.
24 Iti ana veya’amaim ana bai’ufununayah i hire hin hikukuyowen ana veya yabat misir wa rab naatu kotar nahine na kufutih.
25 Mi'i pote waipaka ehay hap owakai toto ra'yn Iesui temiit'in kape yowa tote hewyry i'atue'yara kape y'y puo.
25 Mar sibisib auman Jesu riy tafanamaim bat ana bai’ufununayah isah remor na.
26 Mi'i hawyi hemiit'in te'era'akasa Iesui ut hap kape y'y wato totiat hewyry turan. Mi'i hawyi i'atuwuwu kahato ra'yn hawyi i'atuehay haty wo — En apo miit ehag y'y totiat i'atu'e.
26 Riy tafan bat remor nan ana bai’ufununayah hi’i’itin ana maramaim, hai bir ra’at hio, “Iti i wagabur mowan.” Hikirir hirerey.
27 Ma'ato Iesui to'e — Uipotmu'eria yt eweiken'ẽ tei'o uipupi katupono Uito rat mesuwe areĩne'en e. Pyno eiwepit ro e.
27 Baise Jesu mar ta’imon eaf eo, “Men kwanabir, ayu anan.”
28 Mi'i pote Peteru iwẽpap'i — Uruka'iwat e pyno En pote uikaykay iro ewewawi uhewyry teran ewawi yowa tote e.
28 Naatu Peter iya’afut eo, “Anababatun o na’at, basit ku’uwu riy tafan abat ana biya atit.”
29 — Eriot ro e Iesui hawyi Peteru tuwẽtem na'yn yara pyi hawyi toto ra'yn y'y owa upi Iesui kape.
29 Jesu eo, “Kuna.” Peter wa afe’en isure riy tafan bat in Jesu biyan tit.
30 Ma'ato hewyry y'y owa upi turan teha'at ywytu kahato kape ywytu uato poity'i kape. Teha'at hawyi — Uhehakyera'at ro En Uika'iwat e iwẽpap'i.
30 Baise kotar gagamin bababin naniyan bai, ana bir ra’at, basit busuruf unun re, re’ere auman Regah isan ererey eaf eo, “Regah kwiyawasu.”
31 Mi'i hawyi meremo Iesui tokosap howawi hawyi totat ipo ete hawyi to'e — Kat poteĩ yt uimohey i Peteru e. Kat pote kahu uimohey ran yn en e.
31 Jesu mar ta’imon eof nunuw uman bai iu eo, “A baitumatum men nikikimin, aisim kukakasiy.” Jesu eofere Peter uman ebaib|alt="Jesus reaching out to Peter" src="cn01722B.tif" size="col" loc="Mat 14.31" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="14.31"
32 Mi'i hawyi tuwehyt'ok yara pe hawyi ywytu meremo ipohep hawyi inik kahato ra'yn itote.
32 Naatu hairi wa tafan hiyey ana veya kotar bababin nutanub.
33 Mi'i hawyi 12 ok takaria yara piaria timõtypot kahato ra'yn Iesui — En ni Tupana Sa'yru sese i'atu'e.
33 Imaibo bai’ufununayah wa tafan hima’am Jesu hibora’ah hio, “O i anababatun God Natun!”
34 Mi'i hawyi tuwat ra'yn ihyemyi'a sakpo hawyi mekewat tawa Kenesare e hap wã tote tuwehik.
34 Hirabon hina rewan rounane hitit naatu hin Genesaret, imaim hai wa hitain yen.
35 Mi'i hawyi itotiaria ikuap ta'yn meremo Iesui put'ok'e hap. Mi'i hawyi meremo ta'atukuap Iesui uwe hap. Mi'i hawyi ta'atueropo'ok i'ahu rakaria kopepyi kopepyi howawi.
35 Naatu nati’imaim sabuw Jesu hi’i’inan ana veya, tur hiyafar nati tafaram wanawanan bar merar gidigidihimaim, sabuw sawusawuwih etei hibow hina Jesu biyan hitit.
36 Mi'i hawyi ta'atuhẽtup ta'atumierut ko'i i'ahu rakaria moehãite hap hesokpe emig hamo. Mi'i hawyi wuat'i i'ahu rakaria Iesui ti'atumoehãite yne tesokpe emig haria are uito Mateu.
36 Naatu ana faifuw taininawat butubunin isan hifefeyan, naatu sabuw iyab ana faifuwawat hibubutubun i etei hiyawas.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.