Mateus 12
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe Iesui toto topotmu'eria wywo awati ypia sakpo mekewat yt motpap i hap e'at pe. Mi'i hap tote hemiit'in ho'opik ta'yn awati ta'atuesy'at hap monik hamuat.
1 Veya bai’ab na’atube sawar ufunamaim, Jesu Baiyarir Ana Veya sanabey wanawanah remor inan ana bai’ufununayah a himorob, basit sanabey afa hirut hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Ma'ato irania'in mekewat seko wuat wo'omu'e haria pote te'eraha'at kahato hawyi wãi'i'atu'e Iesui pe — Wãi'ere ro emiit'in me Uhyt i'atu'e katupono yt aheko ewy i ta'atuho'opik awati yt aipotpap i hap e'at pe i'atu'e. Yt naku i Mehĩ mi'i tã watunug mesuwat e'at pe. Yt naku i awati watipirik katupono Tupana mõtypot hap e'at ti koity'i e'at i'atu'e seko moherep haria Iesui pe.
2 Naatu ofafar bai’obaibiyenayah hi’itih basit Jesu hi’u, “A bai’ufununayah ku’itih, abis tisisinaf i ata ofafar te’a’a’stu’utu’ub, anayabin boun i Baiyarir ana veya.
3 Mi'i pote ma'ato Iesui — U pãi e yt karãpe i apo mekewat miwan miat eweimowẽpap are aikotã sa'awy'i aiporekuat Tawi tesy'at kahato tesurara'in wywo hap e.
3 — ausente —
4 Aikotã teke Tupana mõtypot yat pe hawyi mekewat Tupana mõtypot yat piat man ne'i ra'yn toimõ'ẽ tesurara'in me hawyi ta'atu'u ra'yn yt aheko yt ewy hin i mi'i morekuat Tawi tunug itote hap e. Ta'i pa'iria mi'u wuat ko'i yn waku rakat toimõ'ẽ tesurara'in me. Mi'i tã ti aipotypot sa'awy'iwuat Tawi tunug e.
4 — ausente —
5 Yt karãpe i apo eiwemu'e mekewat Tupana ehay enoi hat Musei miwan ete aikotã yne Tupana mõtypot hap e'at pe pa'iria i'atupotpap at ka'ap ne'i Tupana mõtypot yat apykok hap ete miit'in powyro hap ete ma'ato yt uwe i wãi'e i'atuepe. Ta'i pa'iria mi'iria wen ma'ato te'eruwepotpap at yt aipotpap i hap e'at pe Tupana mõtypot hap yat apykok hamo pytkai yt uwe i wãi'e pa'iria pe e.
5 Naatu Moses ana ofafar ta kwaiyab kwa’itin? Baiyarir ana veya firis terun Tafaror Bar teyayabuna men ofafar te’a’astu’ub? En.
6 Mi'i hap ewy wyti urupotpap mesup pãi e. Pywo pe ti wẽtup ok toĩne'en na'yn eipy'asetpe po'og po'og Tupana mõtypot hap topyhu'at mekewat to'yat nu kawiat kai e tuwepe seko moherep haria pe.
6 Baise boun i a tur ao’owen, sawar gagamin anababatun i na tit, men iti Tafaror Bar na’atube’emih.
7 Kat pote ti eweikat kahato uruepiat aparap hap aheko ehay upi yt kat i urutunug sa'ag pytkai e. Yt naku i eipy'a pe eweikat at ka'ap irania'in miat i'aparap hap ko'i katupono nimo te ti mio tã e Tupana ahepe — Pywo pe ti yt uimowepit hin i ti eheko eiminug ko'i e. Yt uimowepit hin i ti eihũria wuk hap ko'i mekewat eimiium uimõtypot hamuat hap ko'i are katupono uimowepit hap sese ti sehaky'e'i haria irania'in hatek takaria ihaky'e'i hap uimowepit sese hap e Tupana. Uimowepit sese hap ti eiwewy'inug irania'in yt miky'e i ko'i wo hap e. Mi'i ti uimowepit sese hap e. Atiky'esat ehehaky'e'i hap uimowepit hap e Tupana sa'awy'i miwan me e Iesui wãi'e haria pe. Mi'i e hap ewetunug hawyi yt urumohit teran i katupono eweikuap ta'yn yt kat i urutunug sa'ag e Iesui wãi'e yn hap nug haria pe.
7 Buk Atamaninamaim i iti na’atube eo, ‘Kabeber i akokok men sibor.’ Kwa iti sawar yabin anababatun kwatasoso’ob na’at sabuw gewasih boro men kwatakusairih.
8 Yt naku i ehemiit'in Uhyt ewei'e katupono ta'atuho'opik awati Tupana mõtypot e'at piat pote ewei'e ma'ato Uito waku kahato uhemiit'in are. I'ewyte meiũran aru karãpe kat som waku kat som yt naku i miit'in minug ahenoi Tupana pe mi'i hap e'at pe waku kahato mi'iria are Tupana pe. Tupana ui'airo Miit'in Eyke'et sese wo wuat'i e'at piano e. I'ewyte wuat'i e'at Ka'iwat wo uinug. Mi'i pote Tupana mõtypot e'at Ka'iwat areĩne'en i'ewyte. Mi'i pote kat som waku watunug kat som yt naku i watunug Tupana mõtypot hap e'at pe e hano i'ewyte Tupana uinug e Iesui wãi wãi'e haria pe.
8 Anayabin Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
9 Mio tã to'e hawyi Iesui toto towyria'in upi awati ypia sakpo ra'yn. Mi'i totepyi toto hawyi teke ra'yn Tupana ehay enoi hawe.
9 Jesu nati efan itumar na hai Kou’ay Bar ta wananwanan run,
10 Mi'i pe toĩne'en ipo kĩ'ã rakat i'atuwywuat pe. Mi'i hawyi irania'in itotiaria ima'at reran Iesui haype — Waku apo watuwepotpap mesuwat e'at pe miit'in moehãite hap ete sio yt i'atu'e tope katupono ta'atukat yt naku i e hap haype.
10 orot ta uman murubin ma’ama’amaim, naatu sabuw afa nati’imaim hima’am i ef hinunuwet Jesu gamin uwin isan, imih Jesu hibatiy hio, “It ata ofafaramaim Baiyarir ana veya orot babin boro taniyawas ai en?”
11 Mi'i hawyi toi'atuwesat — Waku apo mesup e'at pe watiõtem aihũ yi ka'a pyi i'okhyt'at rakat sio yt e. Ta'i aihũ Uweuria ta'at yi ka'a pe Tupana mõtypot hap e'at pe pote ti meremo watihep aihũ e. Atikuap ti Tupana mõtypot hap e'at ewetiõtem eihũ yi ka'a piat at hat e. Tupana mõtypot hap e'at piat at hat yi ka'a piat meremo eweihep yt eweipotpap i hap e'at pe yt eweiky'esat iku'uro hap pote e.
11 Baise Jesu iyafutih eo, “Bo o orot ta a sheep Baiyarir ana veya hub tare’er, boro itatain tayen o itihamiy ta’in tamorob?
12 Mehĩ'in mana'in are kat som po'og Tupana wanẽtup hawe sio aihũria sio aito e. Ta'i watikuap ti aito po'og po'og Tupana miky'e aihũ ko'i kai e. Mi'i pote waku wati'atumoehãite miit Tupana mõtypot hap e'at pe e Iesui toma'at reran haria pe.
12 Orot ana yawas i ra’at kwanekwan men for na’atube’emih. Isan imih Baiyarir ana veya orot babin tanabibais i men tasisinaf kakaf ofafar ta’a’astu’ubimih.”
13 Mi'i hawyi to'e ra'yn ipo kĩ'ã rakat pe — Uiwy e etitorok to e'yke uhowawi e. Mi'i hawyi meremo toitorok topo kĩ'ã hap wuat'i ehamo hawyi waku pe ra'yn topyhu'at kokawiat ewy te ihãite ra'yn.
13 Imaibo orot uman murubin isan eo, “Uma ku’otofair a’itin.” Naatu orot uman otofair naatu uman igewasin uman rounane na’atube matar.
14 Mi'i tã Iesui tunug Tupana mõtypot hap e'at yt ta'atueko ewy i pote seko etiat wo'omu'e haria tuwat itote pyi hawyi ta'atukat kahato aikotã waku Iesui auka hamuat.
14 Basit Pharisee Jesu hihamiy hitit ufun, rabin morob isan hiyakitifuw.
15 Iesui tikuap ta'yn to'auka hamuat ta'atukat hap hawyi toto pya i'atue'yatypepyi wẽtup hy kape toto. Typy'i kahato tuwat Iesui upi. I'ewyte i'ahu rakaria tuwat upi. Mi'i pote mu'ap upi toi'atumoehãite kahato miit'in i'ahu rakaria.
15 Jesu rabinamih hiyayanuw tur nowar naatu efan nati ihamiy sa’ab in, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’itin hi’ufunun bairi hinan, iyabowat hisawow hinan etei iyawasih.
16 Toi'atumoehãite torania hawyi to'e tomimoehãite ko'i pe. — Yt ewehenoi henoi tei'o irania'in me eimoehãite uhepiat hap ko'i e.
16 Naatu eo fafarih eo, “Sabuw afa hai tur men kwana’owenamih.
17 Toi'atumoehãite kahato i'ahu rakaria aikotã sa'awy'i Tupana ehay enoi hat Isaia to'e hap ewy.
17 Iti i abisa dinab orot Isaiah ana bukamaim kikirum na iturobe.
18 Mio tã e Tupana — Meiũran ti aru atipo'oro Uhemiit sese ehowawi e. Pywo pe ti Uheropat kahato hat topyhu'at e. Uimiky'e kahato ti Mi'i Miit e. Uimowepit sese hat ti Uimipo'oro e. Eweheha'at ro uimiky'esat nug hat kape e katupono Mi'i Miit ri Uipã'ãu eiam sese wo topyhu'at e. Mi'i Miit wyti aru imoherep uhepe uwe waku uwe yt hap e. Atimohey kahato Mi'i Miit katupono uiwanẽtup hap ewy yn tuwanẽtup e. Mi'i pote ihay upi ati'atuehakyera'at reran wuat'i ywania yi totiaria. I'ewyte iwẽ pyi ati'atu'apiheg irania'in yt imohey i haria wuat'i ywania yi totiaria e. Mi'i hawyi uwe uwe topyhu'at uimi'apiheg wuaria wo uwe uimiehakyera'at wuaria wo hap moherep hanuat Mi'i e. Mi'i Miit po wo ati'atupohari ahiag po pyi imimoehaky'e'i ko'i e.
18 ‘Iti orot i ayu isau bowamih arubin,
19 Pywo pe Uimipo'oro wyti aru perup'i puo kahato miit'in mu'e e. Yt tuwemowato hin i tehay wo miit'in me. Ma'ato ti topotehakyera'at kahato e. Yt topot'uka hin i tehay wo miit'in ete. Yt ihay pirik hin i rakat paa'e kahato rakat topyhu'at e.
19 I boro men nagam naatu boro men fanan aumetawat niwow;
20 Miit'in yt uwe miky'eria i ky'e hat uhemiit e. I'ahu kahato rakaria hatek takaria ihaky'e'i rakaria aikotã akuara pok'e rakat watomog hawyi tuwepy ihay se i ra'yn hap ewy kahato toi'atumog miit'in yt tuwehum kuap i po'og nakaria ete. I'ewyte yt iwẽ po hep hin i uhehay hãpyk takat moherep hap ete e. Mi'i Miit ti'atu'akit aru wuat'i miit'in ma'at haria e. Mi'i hawyi miit'in pyhyp haria toi'atumoma yne e Tupana.
20 Sawasaw ririmih hikimow tere’er boro men na’abar faifiyen,
21 Meiũran ti aru Mi'i Miit yn ni miit'in miekatup mo topyhu'at mesuwat yi tote e. Ta'i Mi'i Uimipo'oro topyhu'at aru wuat'i ywania mimohey wo e Tupana yianmete Iesui etiat Isaia miwan me tohenoi.
21 Naatu sabuw etei hai not hai baitumatum i biyanamaim hinayai.’”
22 Mi'i hawyi itotiaria terut Iesui kape ahiag ipiit piat rakat. Mi'i miit i'ewyte yt ihapytig i i'ewyte yt ihay kuap i. Yt toikuap i sehay katupono yt hewaure i rakat toĩne'en. Yt naku i kahato tuete. Mi'i hawyi meremo Iesui timohapytig. I'ewyte toimoehay i ra'yn mekewat miit. Mi'i hawyi ihay kuap i ra'yn ihapytig i ra'yn hewaure ka'a i ra'yn ipiit toikuap yne i ra'yn.
22 Imaibo sabuw afa orot ta matan fim naatu demon awan gugin toun bububur ma’am hibai hina Jesu biyan hitit iyawas naatu misir tur eo naatu matan igewasin nuw.
23 Mi'i hawyi miit'in sem itotiaria te'eraha'at kahato imoehãite hat kape hawyi te'ero'e to'ope — Iesui apo Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat mekewat sa'awy'iwuat aipotypot Tawi saipepiat apo'i'atu'e to'ope. Ta'i morekuat Tawi ewywuat kahato ha'yru sese pote i'atu'e.
23 Sabuw rau’ay gagamin na’in Jesu abisa iwa’an hi’i’itin hai hikasiy ra’at hio, “Iti orotom David uwan ta?”
24 Mi'i e hap i'atu'akagnia tikuap ta'yn hawyi — Wãi nei'o i'atu'e. Mi'i Miit yt Tupana Mipo'oro hin i i'atu'e. Ahiag mipo'oro Mi'i i'atu'e. Ahiagnia porekuat saipepiat Iesui i'atu'e. Mekewat ahiagnia akag Peusepu saipepiat i'atu'e. Mi'i pote ahiagnia toi'atusytpok kuap katupono ti sa'awy'i ti ahiag tum ni tesaika hap tope. Mi'i pote toi'atuporera'at kuap kahato mã'ãu sa'ag ko'i i'atu'e te'eruwanẽtup hawe Iesui etiat.
24 Baise Pharisees hinonowar hio, “Iti orot demon enununih, anayabin demon hai ukwarin wabin Beelzebul fair itin, nati esisinaf.”
25 Ma'ato i'atuwanẽtup sa'ag hap Iesui tikuap ta'yn topy'a pe hawyi to'e i'atuepe — Pywo pe ti are'e ehepe ahiag koro yt ti'atusopo teran hin i ti topã'ãu sa'ag ko'i miit'in myi pãi katupono ahiag koro yt tu'uka teran hin i temiit'in ahiagnia ete are katupono to'ope to'ope tu'uka ahiag hawyi meiũran te'eruwemoma ra'yn. Aikotã aikotã wẽtup setawa piaria to'o'auka to'o'auka hawyi meiũran yt uwe kuap i tukupte'en hap ewy ahiag mipo'ororia e. Aikotã to'o'auka to'o'auka wẽtup getap wiaria to'ywot toty tomẽpyt'in nywo to'o'auka hap ewy meiũran to'o'atoiat ra'yn hawyi yt uwe i ra'yn itote tukupte'en hap ewy e.
25 Jesu abisa hinotanot so’ob, naatu uwih eo, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow boro men manin hiniyowamih, naatu bar meraramaim o ain uf rara’amaim hinakusib hinabiyow hai ma boro hini’afiy.
26 Mi'i hap ewy kahato ti aru ahiag topyhu'at toi'atusopo topã'ãu ko'i temiit'in myi hawyi ti aru yt uwe i tukupte'en imipo'ororia e. Atikuap kahato ra'yn eiwanẽtup hap e.
26 Imih Demon Ana Aiwob wanawananamaim hinakusib taiyuwih hinabiyow, i ana aiwob wanawanan ana fair boro naririm.
27 Ahiagnia morekuat ehay pyi toi'atusopo mã'ãu sa'ag miit'in myi ewei'e uhepe hap ma'ato yt mi'i tã hin i e. Eipe i'ewyte ewei'atumu'e kahato ti eipotmu'e mã'ãu sa'ag ko'i sytpok hap ete eipe ma'ato koitywy ati'atusopo kahato ahiagnia eimiky'esat ewy ma'ato wãi'ewei'e uhepe e. Kat poteĩ — Ahiagnia porekuat Peusepu ehay pyi ti toi'atusopo mã'ãu sa'ag ewei'e uhetiat e. Yt eiwe'eg hin i eipe e Iesui wo'omu'e haria akagnia pe seko moherep haria pe.
27 Naatu kwa i ayu Beelzebul fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o. Bo kwa a bai’ufununayah i yait ana fairamaim demon tenununih? Isan imih kwa taiyuw abai’ufununayah hai sinafumaim ebi’obaiyi God ana baibatiyen i wan kwamara’at.
28 Eweikuap teran apo aikope pyi tut uhesaika hap ahiagnia sopo hamuat hap e. Pyno ahenoi aikope pyi uhesaika hap tut hap e. Ta'i Tupana Pã'ãu esaika hamo yn ti ati'atusopo mã'ãu sa'ag ko'i miit'in kaipyi e. Tutum yne ra'yn tesaika hap uhepe meimuẽwuat ko'i porenõtem hamuat e. Mi'i tupono ti koitywy Tupana topyhu'at ra'yn miit'in Porekuat no mesuwat yi tote katupono miit'in porekuaria ahiagnia urui'atuporenõtem mesup pote are katupono ati'atu'akit ne'i ra'yn ahiag i'ewyte ahiagnia pãi e Iesui wãi'e haria pe.
28 Baise ayu i God Anunin Kakafiyin ana fairamaim demon anununih, imih nati ebi’obaiyit mar ana aiwob i na tit kwa wanawananamaim.
29 Yt uwe i mesuwe teke kuap ipy'ahak takat yat pe hekare'en etiat ipohari hamo are ma'ato toipo'i po'i haity wo hawyi teke kuap hesaika rakat yat pe hekare'en etiat ipohari hamo e. Mi'i hap ewy kahato ti atunug ahiag porekuat ete Uito e.
29 “Orot fairin ana bar boro men asir hinarun ana sawar hinabainomih, baise wantoro’ot orot hinab hinafatum nabat, imaibo ana sawar hinabainuw.
30 Mehĩ'in eiwe'eg wo o uihoiro hap pupi are katupono uwe uwe yt uhemiit i topyhu'at mi'i hat yt uikawiano i topyhu'at e. I'ewyte uwe uwe yt ikaykay i miit'in uhowawi mi'i haria tukupte'en uhowawiat miit'in pyhyp hanuaria wo e. Eiwe'eg wo o uipun iũte'en hap pupi ui'ywania e. Yt pote Tupana ewanĩkaptia wo aru eweikupte'en e.
30 “Orot yait ayu airi men abita’imon i ayu au wosai, naatu orot yait men ayu ibaisu airi bobaituw abigenamih, nati orot i wasgeyayan.
31 Eiwe'eg wo o Tupana Pã'ãu pun ehepiat hap pupi e. Pywo pe ti Tupana timohãpyk kuap kahato yne yne wyti ehehay sa'ag ko'i eiminug sa'ag ko'i toi'atumoweityk kuap torania are ma'ato wẽtup ehehay sa'ag ni yt karãpe i toimohãpyk kuap i Tupana e. Karãpe Tupana Pã'ãu pywuat sese kaipyi ihay ehepe turan uhetiat ehehakyera'at hat mi'i hawyi — Eso kahato ewei'e Tupana Pã'ãu me mi'i e hap wyti aru yt karãpe i Tupana timohãpyk kuap e Iesui.
31 Ana’an nati isan imih a tur ao’owen, bowabow kakafih ta ta naatu bai’ib tur ta ta God boro nanotawiyen, baise orot yait Anun Kakafiyin ni’ib isan tur kakafin na’o, i ana bowabow kakafih boro men nanotawiyimih.
32 I'ewyte kat ewei'e kat ewei'e sa'ag uimoweuka'i hap Eheyke'et ete Eikywyt ete uhete mi'i hap ko'i sa'ag ti Tupana timohãpyk kuap te ma'ato uwe uwe Tupana Pã'ãu pywuat sese rakat ehay pe — Eso kahato rat e mi'i hat wyti aru yt karãmuo i ra'yn Tupana timohãpyk kuap wuat'i e'at piat ra'yn e Iesui — Ahiag ehay pyi eti'atusopo ahiagnia e haria pe.
32 Naatu orot yait Orot Natun isan tur kakafin na’o nabigigim boro ana bowabow kakafin nanotawiyen, baise orot yait God Anun Kakafiyin isan na’o nabi’iyab, i boro tafaramamaim men nanotawiy na’atube maramaim.
33 Pywo pe ti aimikoi ypia yt ihãite i hawyi yt tuweium kuap i ahepe e. Ta'i aimikoi yt haat rakat i yt karãmuo i hum kuap tosaat ahepe mekewat aimikoi saat he kahato rakat pote watikuap ta'yn yt naku i rakat. Ma'ato tuweium kahato ahepe aimikoi ywa ko'i pote wakuat kahato yp hap watikuap e.
33 “A ai inakaif gewas boro ro’on gewasin inab, a ai men inakaif gewas ro’on boro kakafin inab, anayabin ai i boro ro’onamaim ina’inan.
34 Mi'i hap ewy kahato ti eipe seko enoi haria ypia yt ipiit i rakat ewy yt haat i rakat ewy yt hewo i rakat ewy eipe e. Yt kat i ei'e hap he rakat toĩne'en eikaipywiat are katupono ti eiwẽ pyi ti sehay haiug nakat miit'in mosaty'i saty'i hamuat sehay sa'ag yn tuwẽtem na'yn eiwanẽtup saiwot hap kaipyi. Yt naku i kahato aikotã moi wo'o'auka hat wanẽtup hap ewy ti eiwanẽtup hap pãi e.
34 Kwa i tuwamorob foufuh, dogor wanawanan kakafin ema’am boro mi’itube tur gewasih kwana’o. Anayabin abisa dogor wanawanan ema’am i awamaim etitit.
35 Mi'i hap ewy kahato eipe aikotã ahekare'en i'apyp takat ewy eipe e. Karãpe miit'in terut ahowawi ikahu kahato rakat ta'atuium mi'i hawyi — Waku aito watum aimiium ikahu kahato rakat wy wato'e. Ma'ato yt naku i watum ahekat pot'i yt ikahu rakat i irania'in miium waku ha'up mo wato'e e. Mi'i tã watunug pote yt hegyi'at i rakaria i watoĩne'en wato'e aiwo'ope e. Mi'i hap ewy waku e hap tuwanẽtup hawe wyti waku e hap ete wanẽtup hat ti toĩne'en na'yn ma'ato uwe uwe i'atunug tuwepe sehay sa'ag tuwanẽtup hawe mi'i hat wyti yt naku i rakat nuat ti toĩne'en na'yn e. Pyno ti waku wati'atunug ahekat waku rakaria ewy aiwanẽtup hawe e. Mi'i hawyi wahenoi kuap irania'in me ahekat aiwanẽtup hap wakuat ko'i e wo'omu'e haria akagnia pe.
35 Orot gewasin ana bar wanawanan sawar gewasih ya ti’inu’in boro nabow naya taiten, naatu orot kakafin ana bar wanawanan sawar kakafih ya ti’inu’in boro naya taiten.
36 Eiwe'eg wo o ehehay ko'i ko'i Tupana Pã'ãu etiat uhetiat uhemiit'in etiat hap pupi are wyti ehepe katupono karãpe Tupana tut urumoweuka'i haria apiheg hamo mi'i hap e'at pe — Kan hamo ten mi'i tã ewei'e eimikyry'i wo uhete uhemiit'in ete e aru ehepe e. Mi'i hawyi kat ewei'e aru Tupana pe ei'apiheg hap e'at pe e.
36 Imih a tur ao’owen, baibatebat ana maramaim sabuw etei awahimaim tur abisa hi’o boro God ana tur hina’owen aisim nati tur hi’o.
37 — Ta'i yt nakuaria i kahato eipe e Tupana ehepe tut turan. Ehehay sa'ag uhete wyti i'ewyte uimohey haria ete i'ewyte wy Tupana Pã'ãu wakuat ete pote yt naku i ewetunug e. Pywo ti ehehay sa'ag hap ete Tupana to'e aru — Woroho'okuap kahato pote mesup uimi'apiheg nuaria wo eweipyhu'at eipe katupono Uha'yru ete eiwekyry'i kahato eipe e aru ehepe ma'ato irania'in me — Wakuaria kahato eipe katupono yi tote eweikupte'en turan ei'e hap kaipyi atikuap Uha'yru mõtypot haria wo eweikupte'en e aru Tupana uimohey haria pe e. — Woroho'okuap imohey haria eipe ehehay kaipyi eweikupte'en yi tote turan e aru Tupana uimõtypot haria pe e Iesui yt to'oksat'i i haria pe.
37 Naatu o taiyuw a tur io’omaim God boro nibatiyi, naatu o taiyuw a turamaim boro naorereb o i gewas o kakaf.”
38 Mi'i hawyi itotiaria wãi'e hap enoi haria te'ero'e Iesui pe — Etomoherep to uruepe esaika hap atipy kaipywiat merep'e hap ewy yt miit'in mikuap i hap ko'i ewy i'atu'e. Mi'i tã etunug mote ti aru meremo ra'yn uruimohey En Tupana Mipo'oro ma'ato yt pote yt i'atu'e.
38 Imaibo Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa himisir hi’o, “Bai’obaiyenayan, aki akokok ina’inan ta iniwa’an ana’itin.”
39 — U pãi e Iesui yt atunug neran i wyti iwato hap merep hap ewy miit'in uimohey hamuat are katupono yt naku i nug haria yt timohey kuap i ti mi'i pote — Tupana i'atu'e eremoherep uhepe uimo'akasa iwato rakat kape atipy kaipyi mi'i hawyi woromohey En i'atu'e. Mi'iria wyti yt Tupana mohey i haria pote ra'yn mio tã i'atu'e. Ta'atuky'esat Tupana iã'ãkap ko'i ta'atumimohey ko'i wo heremo pote. Yt nakuaria i ra'yn nyti mi'i tã iky'esat e. Mesup ti eweiky'esat atunug iwato rakat uipo wo ehepiat kuap hamo ma'ato yt atunug neran hin i ehehay pyi e. Meiũran ti aru ma'ato atunug wẽtup iwato rakat uimohey ehepiat hamo. Iwato'in nakat atunug aru miit'in mowanẽtup kahato hamuat katupono mekewat e'at pe ti aru Uito Eheyke'et Eikywyt ti toĩne'en i hamuat tosyp hawyi mye'ym e'at yn toĩne'en tosyp hawe hawyi tuwẽtem i ra'yn gu'uro pyi e. Mi'i yn ni iwato sese rakat atimoherep ei'akasa hamo uimohey hamo ehepiat e.
39 Baise Jesu iyafut eo, “Kwa iti mar boun nan ana sabuw a fanasair ra’at, ina’inan itinamih kwa’o. Baise ina’inan boro men ta kwana’itinamih, ina’inan ta’imon nati dinab orot Jonah biyanamaim kwa’itinika.
40 Aikotã mekewat sa'awy'iwuat Tupana ehay moherep hat Iuna toĩne'en pira wato ymyẽ pe mye'ym e'at mye'ym ewãtym mi'i hawyi tuwẽtem i ra'yn pira wato ymyẽ pyi. Mi'i hap ewy kahato ti aru arepyhu'at Uito yi pe hawyi arẽtem i ra'yn uisyp hawyi ase'i Iuna toĩne'en i hap ewy e. Mi'i yn atunug iwato hap aremoherep ehepe Tupana Mipo'oro sese Uito hap mohey hamuat. Ma'ato mi'i yn ni aru atimoherep ehepe yt miit'in minug kuap ko'i i uimohey hamuat ma'ato arẽtem gu'uro pyi pytkai yt uimohey i aru eipe hap atikuap ta'yn e.
40 Jonah siy gagamin tonan yan wanawanan in fai tounu auyit tounu na’atube, Orot Natun boro fai tounu auyit tounu me wanawanan na’in.
41 Pyno toĩne'en koitywy wẽtup ok Iuna ewywuat eipy'asetpe ewei'akasa hamo ma'ato ti Mi'i Miit ti po'og Tupana ehay moherep hat Iuna kawiat hat ma'ato yt uimohey i eipe e. Sa'awy'i te ti tawa wato Niniwe kape toto Iuna hawyi toimoherep Tupana ehay i'atuepe. Mi'i hawyi paa'i'atu'e. Te'eruwemorem kahato Tupana kape yt naku i nug hap kaipyi mekewat Iuna mienoi upi are ma'ato mesup ti wẽtup ok po'og Tupana ehay moherep hat aha'ase'i Iuna kawiat rakat toĩne'en eimu'e hat koro ehehamo ma'ato ahenoi henoi Tupana ehay ehepe pytkai yt eiwemorem neran hin i eiminug sa'ag hap kaipyi Tupana kape e. Pyno eipe po'og yt nakuaria i mekewat tawa Niniwe piaria kai hamuat e. Karãpe Tupana tut uwe tomi'apiheg wuaria enoi hamo mi'i hap e'at pe ti aru tawa Niniwe piaria pe — Waku rakaria eipe e aru Tupana i'atuepe. Ma'ato ehepe ti aru — Yt nakuaria i eipe katupono po'og po'og Iuna kawiat toĩne'en eipy'asetpiat eimu'e hat Uimipo'oro ma'ato uimipo'oro ehay pun haria ne'i ti eipe e aru ehepe e Iesui wo'omu'e haria pe.
41 Jonah binan Nineveh sabuw hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih hisisinaf etei hihamiyen, imih baibatebat ana veya boro hinamisir kwa kwabiwa’an kakaf isan boro hina’uwi, anayabin binan iti boun abit i men marasika Jonah bibinan na’atube’emih!
42 Sa'awy'i morekuat wato haryporia kawiat tut pya pyi at wẽtem hap moran kaipyi tut aipotypot sa'awy'iwuat we'eg hap kuap hamo tut e. Ma'ato koitywy ti wẽtup ok ti toĩne'en eipy'asetpe po'og we'eg morekuat Sarumãu kawiat hat ma'ato iwe'eg hap pun haria ti eipe e Iesui tuweete. Mi'i pote ti aru — Yt naku i kahato eipe e aru Tuana ehepe katupono Uimipo'oro po'og we'eg nakat ehay pun haria eipe e mi'i pote woroho'o'apiheg kahato eipe e aru ehepe mekewat ei'apiheg hap e'at pe e Iesui tehay pun haria pe.
42 Na’atube tafaram Sheba hai aiwob babin Solomon ana binan gewasin nowaramih ana tafaram ef yok na’in ihamiy na tur nowar, imih baibatebat ana veya boro namisir, kwabiwa’an kakaf isan na’uwi, anayabin Solomon bibinan i men boun ayu abibinan na’atube’emih!
43 Mi'i hawyi po'og Iesui tohenoi ahiag ko'i etiat. Eiwe'eg wo o mã'ãu sa'ag mupi e katupono karãpe wẽtup mã'ãu sa'ag tuwẽtem wẽtup ok miit piit pyi mi'i hawyi kowo'i kowo'i hewyry kahato aikope aikope yahig upi aikope aikope ga'apy pe teiam kat hamo tuwemohy teran haype ma'ato yt toipuẽti i teiam itote hawyi ti aru tuwanẽtup i ra'yn tosaipe toĩne'en sa'awy'iwuat hap kape i e.
43 “Demon kakafin orot biyanamaim ema’am tenun etit i boro watu owararinamaim ma baiyarir isan ana efan nanuwet, naatu efan men natitita’ur na’at,
44 Mi'i hawyi ti ta'aipok teiam mot'i kape i ra'yn. Mi'i hawyi ti yt uwe i toipuẽti teiam mot'i pe hawyi waku te teiam mo topainug me toipuẽti hawyi toĩne'en i ra'yn temiit sa'awy'iwuat ahiag ipiit piat rakat e.
44 i boro na’o, ‘Ayu boro anamatabir maiye au ubar anan.’ Naatu namatabir nan ana bar natitit, ana bar wanawanan i owararin naatu hirereb hiyabuna inu’in boro na’itin.
45 Mi'i hawyi — Pãi e waku kahato uheiam mo te i ra'yn mesuwat uhemiit e. Mi'i hawyi — To'iro ahiagnia e watuwehyt'ok meiẽwuat miit pe uheiam mot'i pe e 7 ok takaria towyria'in me ahiagnia pe po'og sa'ag tokawiat mã'ãu ko'i pe. Mi'i hawyi ti tuwehyt'ok ta'yn mi'i miit pe hawyi po'og yt naku i rakano mekewat ipiit piat rakat sa'awy'iwuat kai. Sa'awy'i yt naku i tuwete ahiag ipiit pe toĩne'en mote. Ma'ato ahiag ta'aipok 7 wo hawyi po'og yt naku i mekewat miit ete sa'awy'iwuat kai e. Mi'i hap ewy ti aru eweipyhu'at eipe yt kat i Tupana Pã'ãu eweipag eipiit pe pote katupono mã'ãu sa'ag toto hawyi ta'aipok towyria'in wywo hawyi eipuẽti eipe waku pe te eiwepainug turan waku te ei'yat toipuẽti ewehywytip we toipuẽti eipe. Mi'i hawyi mã'ãu sa'ag ko'i tuwehyt'ok eipiit pe yt uwe i itote pote. Mi'i hawyi ahiag sem eiam eweikupte'en yt uimohey i pote. Yt uwe i Tupana Pã'ãu eipiit piat pote meiũran po'og sa'ag na'yn eweikupte'en sa'awy'iwuat kai e Iesui itotiaria pe.
45 Imaibo boro namatabir maiye demon kakafih anababatun etei seven nanawiyih bairi hinan nati bar hinasusuw hinama. Naatu nati orot i boro na’af narauwabon men marasika ma’am na’atube’emih. Imih iti sabuw boun hima kakafih tesisinaf boro isah na’atube namatar.”
46 Mio tã e Iesui turan ity iywyt'in nywo yt pya i aikope toĩne'en hap kai hawyi te'eruwẽpowat — Uruehay teran ewywo Uimẽpyt Urueyke'et i'atu'e. Eriot ro uruewawi oken kape i'atu'e.
46 Jesu eo, sabuw hima hinonowar ana tur baisawarina’e, hinah taitin hina hitit ufun hibat hi’o, “Aki akokok Jesu bairi ana’o.”
47 Mi'i hawyi toto wẽtup ok henoi hamo — Iuẽ ety eywyt'in ekaykay Mehĩ e. I'atuehay teran ewywo Uhyt e Iesui pe.
47 Basit orot ta run Jesu iu, “Hinat taiti hina ufun tebatabat, tekokok bairi kwana’o.”
48 Mi'i pote Iesui to'e — U pãi are uwe uity uwe'in uheywyt'in uwe'in uheinyt'in e.
48 Jesu orot iya’afut eo, “Ayu hinai naatu taitu anababatun ana’o inanowar.”
49 Eweha'at ro uipotmu'eria meiũpiaria kape are katupono uwe uwe uhehay nug haria mi'iria tukupte'en ni uity'in no uheywyt'in no uheinyt'in no e.
49 Imaibo ana bai’ufununayah isah uman fufunih eo, “Ayu hinai naatu taitu i iti tema’am ku’itih.
50 Katupono ti uwe uwe Ui'ywot atipy piat miky'esat nug haria yn ni tukupte'en uity'in uheywyt'in uheinyt'in tukupte'en uiwanẽtup hawe e Iesui itotiaria pe iwanẽtup haria pe.
50 Orot yait ayu Tamai maramaim eo na’atube fanan bai esisinaf i ayu taiu, ayu rubu naatu ayu hinai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.