Lucas 19
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui teke ra'yn tawa Ieriko pe. Mi'i hawyi tawa Ieriko sakpo toto mekewat tawa pu'ap upi tuwat.
1 Jesu na Jericho tit naatu nati bar merar wanawanan remor inan,
2 Mi'i tawa pe toĩne'en hekat kahato rakat Sakeu e hap het rakat itotiat. Mi'i miit ri yt naku i kahato rakat toĩne'en irania'in wanẽtup hawe katupono ipotpap Iuteu ywnia wanĩkaptia esurara'in powyro to'ywania ekare'en pyhyp hamo. Toikat kahato miit'in kaipyi i'atuekat pat'ok hap wanĩkaptia porekuat sa'up mo. Wanĩkaptia porekuat powyro kahato rakano toĩne'en mote tuwemowato kahato tekare'en ete tawa Ieriko tote.
2 basit nati’imaim orot totobuyoy wairafin wabin Zakias, kabay o’onayah hai orot ukwarin ma’am tit.
3 Mi'i hawyi Sakeu ta'akasa teran kahato Iesui kape ma'ato yt itypore i sese rakat pote yt ta'akasa kuap i miit'in tok piat sakpo Iesui kape.
3 Kok kwanekwan Jesu ana yumat ta’itin, baise i orot kabumin sabuw rou’ay gagamin na’in nan hisumisum i men karam boro Jesu ta’itin.
4 Mi'i pote pun'e irania'in e'yianme wẽtup aria'yp mu'ap upiat kape hawyi meremo ta'am haga tote ywaipe pyi teha'at kahato Iesui ewawi ta'akasa teran haype.
4 Naatu sabuw aunah i’iyon nunuw in ai sycamore afe’en yen mare ma Jesu nan ta’itinimih, anayabin Jesu ef nati’iwat inan.
5 Put'ok'e Iesui aria'yp ypyke hawyi teha'at kahato ywaiti hawyi to'e — Uhyt Sakeu e era'apyk to uhowawi uhyt e. Mesuwat e'at pe at areĩne'en neran ewywo e'yat pe mehĩ e.
5 Baise Jesu na nati ai anamaim titit ana veya an kutan bat, naatu ai afe’en nuw ra’at eo, “Zakias saise kura’iy, anayabin ayu akokok boun o abaremaim airit tanama.” Jesus Zachaeus ai afe’en ma’am isan eafa’af ra’at|alt="Jesus talking to Zachaeus in tree" src="CN01776B.TIF" size="col" loc="Luk 19.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.5"
6 Mi'i hawyi meremo ta'apyk hawyi iwepit hap wywo — Hẽ to uhyt e. Waku kahato ereĩne'en ui'yat pe e Iesui pe.
6 Zakias matan kabiy kayam rena haw tit, kawasa auman Jesu ana merar yi
7 Ma'ato irania'in tikuap Sakeu yat kapiat Iesui to hap hawyi te'ero'e to'ope — Yt naku i Iesui i'atu'e katupono ahewanĩkap yat kape toto i'atu'e to'ope yt nakuat i kahato rakat yat kape Iesui toto ra'yn yt Tupana miky'esat ewy i tutunug i'atu'e ta'atupy'ahak hap wywo.
7 Sabuw etei’imak hi’i’itin men hiyasisir naatu higam hio, “Iti orot i bowabow kakafin wairafin ana nanawan orotomih matar hairi tenan ana bar.”
8 Mi'i hawyi Iesui toto mekewat mu'ap pyhyp hat upi mekewat Sakeu e hap het rakat upi i'yat kape. Put'ok'i'atu'e itote hawyi te'erenuk hap upi mekewat Sakeu to'e Iesui pe — Uhyt e ipat'ok uhekat yne ti rat atimõ'ẽ mesup yt hekat i rakaria pe e. Pywo ti rat miit'in ekare'en pyhyp hap ko'i miit'in ma'at hap ko'i atum mesup i'atuepe e katupono atimohãpyk teran yne uiminug sa'ag ko'i uhero'ok hap ko'i atiporera'aipok teran mesup uimisat ko'i yne mu'ap upiaria po pyi miit'in ekat ko'i e. Wẽtup ok hyt u'i atat uimipohari po'og atum 4 hyt u'i atiporera'aipok tuwewawi atum e. Atupohari hap ko'i yt naku i hap ewy atum yne i ra'yn uimima'at ko'i pe e. Mekewat wẽtup hap ete uimipohari ko'i ete atiporera'aipok 4 hap ewywuat ipakup takat ko'i uimima'at ko'i pe e. Pyno ati'atu'atoiat teran uiminug sa'ag yne hawyi waku yn atunug neran mi'i hawyi e Iesui pe Sakeu.
8 Zakias misir eo, “Regah ayu i boro au sawar founafoun ana kuru’um turin yababan wairafih anitih, naatu sabuw iyab aifufuwih hai sawar abowabow boro hai sawar tafanamaim matah kwakwafe’en auman anaya’abar anitih.”
9 Mi'i hawyi Iesui to'e irania'in me tawa Ieriko piaria pe — Uruto po'og waku irania'in kai e haria eipe e. Mesup ta'yn Tupana miehakyera'at no topyhu'at Mehĩ Sakeu e. Mesup ta'yn ti rat Aha'ase'i Aparãu emiariru sese toĩne'en mehĩ Sakeu katupono mesup ta'yn mehĩ Sakeu waku pe toĩne'en Tupana wanẽtup hawe e.
9 Jesu misir Zakias iu, “Boun iti baremaim God ana yawas natit orot ebiyawasi, anayabin iti orot auman i Abraham uwan ta.
10 Mesup ta'yn Tupana miehakyera'at no topyhu'at i'ewyte yne i'yat piaria waku pe toĩne'en e. Mi'i hawyi to'e mehĩ Sakeu pe — Pyno waku pe ra'yn mehĩ e mesup ta'yn Tupana miehakyera'at ereĩne'en wuat'i e'at pe e Iesui mehĩ Sakeu pe. Pywo ti Uito Eheyke'et ariot mesuwat mytyp kape ho'owasat rakaria kat hamo ariot e. Ta'i ho'owasat rakaria ehakyera'at hamo ariot miit'in kat hamo e. Ma'ato — Uruto po'og irania'in kai e haria yt atimowaku kuap i katupono — Uruto waku ra'yn i'atu'e. Mi'i pote yt naku i rakaria wywo uhewyry i'atumu'e Tupana kuap hamo e Iesui tawa Ieriko piaria pe — Uruto po'og irania'in kai e haria pe.
10 Orot Natun i sabuw iyab hikasiy tema’am nuwihih bow naatu baiyawasih isan na.”
11 Mi'i hawyi miit'in tuwat tuwat tawa wato Ierusarẽi kape. Mi'i hawyi i'atuehay kahato mu'ap upi — Pywo ti rat Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat tut irane ahewanĩkaptia akit hamo hawyi waku pe watukupte'en i ra'yn aikotã sa'awy'iwuat hap e'at piat hap ewy i'atu'e to'ope mu'ap upi.
11 Jesu na Jerusalem tit biyubin auman, sabuw abisa Jesu eo hinowar hinan hinotanot i God ana aiwob iti boro’omo tatit ana naniyanabe, baise Jesu i kofan maiye oroubonamaim iuwih eo,
12 Mi'i hawyi yt pya i tawa wato Ierusarẽi kai turan Iesui ti'atumu'e mu'ap upiaria tehay iã'ãkap wuo — Sa'awy'i so wẽtup tu'isa waku rakat hekat kahato rakat wuat'i etama piaria mikuap toto ra'yn tetawa kaipyi morekuat koro kape. — Atiky'esat wuat'i tu'isaria akag wo uinug uruetama pe e hap wywo toto e so.
12 “Ana veya ta orot gagamin tafaram ta’amaim roubinin aiwob baitin, imaibo matabir maiye isan in tafaram ta ef yok na’in imaim tit.
13 Ma'ato toto morekuat koro kapiat hap owakai toi'atukaykay ra'yn toeropat haria akag ko'i 10 ok takaria tuwewawi hawyi so — Areto ra'yn Morekuat koro kape hawyi atiky'esat ui'airo temiit akag wo mesuwat ahetama piaria wuat'i tu'isaria akag wo e so. Pyno areto turan atiky'esat uhekat eipo pe areto turan imowato hamo e so. Pyno atimõ'ẽ uhekat eipo pe hawyi waku areto ma'ato Morekuat koro uinug wuat'i tu'isaria akag wo ahetama piat hawyi tutum uhepe tomiwan uimowato hap hawyi meremo ara'aipok mesuwe hawyi atiky'esat uimiium ehepiat mowato kahato hap e so temiit 10 ok takaria pe. Mi'i hawyi wẽtup ok pe tuereto tutum nu mehit kahato rakat tekat kahato hap hawyi — Pyno areto ra'yn mesup e. Mi'i hawyi areĩne'en morekuat koro yat pe mekewat tama koro pe hawyi mi'i turan ewei'atumowato kahato o uhekat mesuwe e so. Mi'i hawyi iwato toimõ'ẽ i'atuepe nu mehit rakat hawyi toto tetawa pyi.
13 Baise na isan bobobunabuna ana veya, ana akirwairafih etei 10 e’af hina gold taita’imon faramih naatu iuwih. ‘Kabay iti abit kwanab, imaim kwanama kwanabowabow ayu ana matabir.’
14 Toto ra'yn tetama pyi turan hawyi so itotiaria tu'isaria te'eruwa'atunug hawyi so meremo tuwat morekuat koro kape wẽtup mu'ap upi po'og meremo tuwat at ka'ap hap ewy. Mi'i hawyi so put'ok'i'atu'e mekewat tu'isa yianmete hawyi so — Morekuat i'atu'e tut wyti aru wẽtup ok miit uruetama pyi yne mikuap takat i'atu'e. Mi'i miit tiky'esat kahato uruetu'isa akag wo uruetama pe wen ma'ato yt uruiky'esat i rat meiẽwat miit uruetu'isaria akag wo i'atu'e so. Yt naku i eti'airo mi'i miit wuat'i tu'isaria akag wo uruetama pe i'atu'e so.
14 Baise i taiyuwin ana tafaram sabuw hifa’ifai naatu men hikok nati orot ti’aiwob, imih sabuw hiyafarih hin hitit hio, ‘Aki men akokok iti orot aki isai ni’aiwob.’
15 Pyno mekewat wuat'i miit'in miky'esat hekat rakat etama puat gupte'en haria yt tiky'e hin i mekewat tu'isa e. Ma'ato mekewat morekuat eporekuat koro rakat tiky'e kahato hawyi — Woronug na'yn en uhemiit'in sem mesuwat yi totiaria porekuat no e tope. Mi'i hawyi ta'aipok ta'yn tetama kape morekuat koro mi'airo wo wuat'i miit'in porekuat no. Mi'i hawyi so itote hawyi toi'atukaykay ra'yn tuwewawi temiit 10 ok takaria teropat haria aikotã i'atupotpap hap moherep hamo aikotã tomiium sa'awyi ta'atumowato hap kuap hamo.
15 Baise nati orot aiwob hitin naatu matabir na ana bar tit. Imaibo ana akirwairafih iyab kabay bitih hina hitit ibatiyih, kok taso’ob, kabay itih hibowabow baibi’ab tafan hiya’abar hibow.
16 Mi'i hawyi sa'awyiwuat put'ok'e hawyi to'e morekuat pakup we — Sa'awyi wẽtup eiam howapy nu mehit rakat hekat kahato rakat etum uhepe e. Koitywy 10 eiam howapy nu mehit rakat hekat kahato hap ewy aterut ewawi Uika'iwat e.
16 Orot ta wan run eo, “Regah ayu au kabay itu ama abowabow tafan i ten hiya’abar abai.’
17 Mi'i hawyi mekewat Tu'isa Wato pakup iwepit kahato hawyi toiwesat — Waku kahato etunug uhekat wywo areto hap turan e. Uhemiit kahato en uhyt e so. Waku rakat rasig en e. Pyno ewe'eg kahato uhekat wywo pote mesup woronug en uhemiit koro wo 10 uhetawa pe e temiit wakuat pe.
17 Ana regah eo, ‘O i bowayan orot gewas, au bowabow kikimin abit ikaif gewas, imih bar merar etei ten abit inakaifen.’
18 Mi'i hawyi wẽtup ok teke henoi hamo — Pyno sa'awy'i etoiat uipo pe wẽtup eiam nu mehit rakat hekat rakat e. Koitywy 5 eiam howapy atum epe uika'iwat e.
18 Orot bairou’abin run eo, ‘Regah ayu kabay itu ama abowabow tafan etei five aya’abar abai.’
19 Mi'i hawyi morekuat to'e mekewat temiit pe — Waku pyno etunug mehĩ e. Yt uima'at hin i pote mesup atum epe 5 tawa ko'i i'atupo'oro epiat hamo e. Waku ereĩne'en itote i'atuetu'isa akag wo e morekuat pakup temiit wakuat pe.
19 Naatu ana orot ukwarin iyasisir eo, ‘O i bar merar etei five abit inakaifen.’
20 Mi'i hawyi wẽtup i teke towat etiat enoi hamo — Heno uika'iwat meiũ ti emiium ok tã e. Sa'awyiwuat emiium ewywuat atum epe e. Uhesokpe ikahu rakat pe ati'apykok kahato mesuwat emiium hekat rakat e. Koitywy toĩne'en ne yne mesuwat sokpe pe emiium iwato hap ok tã.
20 Naatu orot baitounin run eo, ‘Regah a kabay ibitu i abai an koukufet wanawanan asum ai boun inu’in iti abai ana abit maiye.
21 Pywo areken'ẽ epupi pote waku pe kahato atunug iheg me mekewat nu imehit kahato ko'i e. Ati'apykok kahato katupono worokuap kahato en uhyt e. Atikuap wy ewe'eg kahato hap kaipyi yt ewat i pytkai eti'atuporera'at ekat ko'i e. I'ewyte yt emikoi i pytkai eho'ohep kuap irania'in ko ko'i hap atikuap e. Ta'i uruikuap kahato en aikotã ereĩne'en iwe'eg kahato epotpap nug hap ete ekat mowato hap ete e. Mi'i pote emiium atisyp yi pe hawyi mesup atum yne i ra'yn epe e.
21 Ayu o isa abir, anayabin o a tur fokarin, turanah arih o aribe asir kubowabow kwanekwan, naatu turanah hai masaw o kubobobe asir kufafour kwanekwan.’
22 Mi'i hawyi ika'iwat to'e tope topy'ahak popuo — Uhemiit sa'ag kahato wo ereĩne'en pãi are e. Yt naku i kahato etunug uhekat wywo e. Uipy'ahak hap etikuap pytkai uhekat yt eti'atumowato hin i e. Yt uiat i pytkai atiporera'at ere'e uhepe. I'ewyte yt uimikoi pytkai i aho'ohep ta'yn ere'e uhepe.
22 Regah misir iu, ‘O i bowayan orot kakaf nokonokow! Nati a tur i’o’omaim boro natatabir nafatumi! O iso’ob ayu i au tur fokarin, sabuw hai sawar abowabow kwanekwan, naatu hai masaw ayu abobobe afafour.
23 Pyno ereken'ẽ uipupi hawyi kat pote kahu uhekat kahato hap yt etimowato i en wẽtup ok potpap nug hap kai e. Kat pote yt etipuru i wẽtup ok pe uhekat mowato hamo e temiit iperup takat pe.
23 Gewasin au kabay banikamaim itayai tabowabow amatabir anan saise tafan hitaya’abar atab.’
24 Mi'i hawyi morekuat pakup to'e tesurara'in me — Eweitat ro meiũwat uhekat uhemiit yt iwe'eg i rakat po pyi hawyi ewetum no ipo piat uimiium uhemiit wakuat pe hekat po'og mowato hamo e.
24 Naatu tatabir sabuw nati’imaim hibatabat iuwih, ‘Iti orot uman kabay gold kwabosair kwabai kwan akir wairafin kabay etei ten bowabow i kwaitin.
25 Mi'i hawyi hesurara'in te'ero'e morekuat pakup we — Uruka'iwat i'atu'e iwato kahato ra'yn ipo pe toĩne'en 10 eiam howapy ra'yn toĩne'en na'yn ipo pe kat pote pyno etum mo'og tope i'atu'e.
25 Baise hitatabir hio, ‘Regah nati orot i ana kabay etei ten bowaka.’
26 Mi'i hawyi morekuat pakup to'e tesurara'in me — Pywo pe ti uhekat mowato hat pe po'og po'og atum aru sa'awy'iwuat kai e. Ma'ato yt iwe'eg i rakat pe uhekat mohit hat pe mio tã are — Sa'awy'iwuat iwato kahato atum epe ma'ato mesup yt kat i po'og atum epe e. Mi'i hawyi mekewat kurin epo piat ewanuat tuweityk ta'yn hawyi yt kat i topyhu'at epo pe aru e morekuat pakup temiit yt iwe'eg i rakat pe tekat tomiium yt imowato i hat pe.
26 Iyafutih eo, ‘A tur ao’owen, sabuw iyab umah i’e’etaw sawar moumurih tebowabow boro tafan hinaya’abar nab, baise sabuw iyab umah nutanub tema’am aurin boro sawar en, naatu abisa kikimin nati biyahimaim tema’am boro hinabosairen.
27 Mi'i hawyi meimuẽwat sa'awy'iwuaria morekuat pakup wanĩkaptia — Yt uruiky'esat i mi'i miit uruporekuat nuat e haria toi'atupo'oro tesurara'in herepo'ok tewawiat hamo. Ta'atuerut hawyi mio tã e i'atuepe — Pyno sa'aw'i yt uiky'esat hin i uito eiporekuat no e. Mi'i hawyi ehehay sa'ag kahato uhetiat hap atikuap ta'yn e. Yt naku i kahato eipe uiwanẽtup hawe e. Mi'i hawyi to'e tesurara'in me — Meremo meiũpe ra'yn uhowakai te ewei'atu'uka ro mi'iria e so mekewat morekuat pakup itote e Iesui tehay iã'ãkap wuo. Tuwepiat ihay tehay pun haria pe — Yt naku i Iesui Aika'iwat no e haria pe.
27 Naatu boun i akokok sabuw iyab ayu bai’aiwob isan men hikokok kwabow kwana iti nou’umaim kwarouw temorob.”
28 Mio tã e tohenoi hawyi Iesui toto i ra'yn mu'ap upi mekewat tawa wato Ierusarẽi kape temiit'in sem e'yianmete toto.
28 Iti na’at eo ufunamaim sabuw au nah i’iyon, wan au Jerusalem yen in.
29 Put'ok'e mekewat mikoi ypia pe mekewat Uriweira ypia ko'i e'yity'ok totiat mekewat yi yt pya i tawa hit Pewake kai tawa hit Petania kai hawyi Iesui henoi typy ok temiit'in me.
29 Yen na tafaram Bethage naatu Bethany hairi sisibihimaim tit, Olive Oyaw an, basit ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih naatu wan iyafarih
30 Mio tã to'e — Eweiwat ro meiẽwat tawa hit kape hawyi put'ok'ewei'e itote hawyi eiwehyt'ok tawa hit pe turan aru i'atuhũ hit Iumenta mẽpyt eweipuẽti itote e. Mi'i i'atuhũ atiky'esat mesuwe katupono i'ok pe tote uhewyry teran tawa wato Ierusarẽi kape e. Ma'ato yt uwe i te hewyry mekewat i'atuhũ hit okpe tote are e. Pyno ewei'asaitypok i'atuhũ hawyi meikowo eweterut uhowawi uihũ wo e.
30 eo, “Kwanan bar merar ta nati namaim kwanatit naatu kwanarur auman donkey boubun hi’utan ebatabat boro kwana’itih, nati donkey i men yait ta bai afe’en yen remoramih. Kwana rufam kwanab kwan iti kwanatit.
31 Itotiaria tikuap teran aru kan hamo i'atuhũ asaity eweipok e pote waku ewei'atuwesat mi'iria — Ta'i Aika'iwat Iesui tiky'esat wyti eihũ waku ewei'e apo'e haria pe e Iesui temiit'in typy ok takaria pe.
31 Naatu orot ta nati’imaim na’iti nibatiy nao, ‘Aisim kwarurufam?’ ana tur kwana’owen, ‘Ai Regah ekokok.’”
32 Tuwat ra'yn meimuẽwat tawa hit kape hawyi Iesui to'e hap ewywuat kahato ta'atupuẽti put'okta'atu'e itote hawyi.
32 Orot hairi hiremor hin, sawar abisa Jesu eo na’atube etei isah himatar.
33 I'atuhũ ta'atu'asaitypok turan put'ok'i'atu'e mekewat hũ ka'iwaria hawyi — Kan hamoĩ uruhũ ewei'asaitypok hamuat apota'atu'e.
33 Hina hitit donkey boubun hirurufam, ana matuwan itih naatu ibatiyih, “Aisim au donkey kwarurufam?”
34 Mi'i hawyi Iesui emiit'in i'atuwesat — Aika'iwat Iesui tiky'esat kahato ti eihũ i'atu'e Iesui mipo'ororia.
34 Hiya’afut hio, “Ai Regah ekokok.”
35 Mi'i hawyi — Pyno waku eweitioto ro i'atu'e. Mi'i hawyi ta'atu'eroto Iumentu hit Iesui kape. Puk'ok'i'atu'e Iesui kape hawyi ta'atuporokpun na'yn ta'atuesokpe ko'i mekewat hũ okpe tote hawyi ta'atumo'apyk ta'yn Iesui ihũ hit okpe tote.
35 Basit ihamiyih hirufam hibai hin Jesu biyan hitit, naatu hai biya baibiyon tafah hibosaisiren donkey tafan hiyabar uman hibai yen tafan mare.
36 Mi'i hawyi mu'ap upiaria tiporokpun ta'atuesokpe mu'ap tote Iesui to hap owakai ipu'ap ikahu rakat nug hamo morekuat ewywuat mu'ap nug hamo imõtypot haype ta'atunug.
36 Sabuw hai faifuw tafah hibosaisiren ef yan hiyabar tafanamaim remor in.
37 Mi'i hawyi Iesui ipot'apyk mekewat yity'ok Uriweira ypia piat kaipyi tawa wato Ierusarẽi kape hawyi toto mekewat mu'ap miit'in minug upi toto tohũ hit tote apyk pe ipot'apyk.
37 Na Jerusalem tit biyubin auman, ef ta Olive Oyaw na’at re inan i awanamaim hitit naatu ana bai’ufununayah sabuw moumurih na’in Jesu ina’inan iwa’an hi’itah isan fanah sib God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio.
38 Yt pya hin i tawa wato Ierusarẽi kai turan typy'i rakaria hupiaria sem — Waku kahato En Tupana i'atu'e. Waku kahato Emi'airo Uruporekuat nuat i'atu'e ta'atuehay pirik wo. Meiũwat Miit timoherep kahato Tupana esaika hap yt uwe mesuwarotiat minug ewy i tutunug uruehamo i'atu'e kahato itote. En Tupana Mipo'oro sese i'atu'e katupono uruta'akasa ra'yn eminug ko'i Emipo'oro mimoherep ko'i i'atu'e i'atuwepit kahato haype. Mi'i pote urutuwehum kahato ewawi Tupana i'atu'e.
38 “God ata aiwob nigegewasin, Regah wabinamaim nan, tufuw maramaim nama naatu God auyomtoro’ot isan fair nama!”
39 Mi'i ta'atunug kahato itote hawyi wo'omu'e haria itotiaria te'ero'e Iesui pe — Wo'omu'e hat i'atu'e eti'atumopo'inik to epotmu'eria i'atu'e.
39 Pharisee afa nati rou’ay wanawanamaim Jesu hiu, “Bai’obaiyenayah, a bai’ufununayah kukwararih awah tefot.”
40 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Pyno mi'iria i'atupo'inik uimõtypot hap ete pote meremo aru mesuwat nu ko'i mu'ap upiat te'eruwẽpowat uimõtypot hap — Tut ri tut ri Tupana Mipo'oro Wuat'i Ywania Ehakyera'at Hanuat i'atu'e aru nu ko'i are e Iesui tewanĩkaptia pe.
40 Baise Jesu iyafutih eo, “I ana’uwih awah nafot, kabay iti ti’inu’in boro fanah nasib God hinabora’ara’ah.”
41 Mi'i hawyi porap put'ok'e Ierusarẽi me hawyi Iesui teha'at tawa wato kape hawyi tuwak popuo to'e — Ierusarẽi miaria Ierusarẽi miaria ariot ra'yn ma'ato yt uikuap i eiperia e.
41 Jesu na Jerusalem tit iyubin nuw bar hiwowab batabat i’itin ana veya ana yababan ra’at rerey eo,
42 Mesup ta'yn aterut teran ehowawi wuat'i e'at piat eimowepit hap wen ma'ato yt heremo i pote yt eweikat i uimierut e tuwak popuo. Ta'i Tupana uipo'oro ehehakyera'at hamo hawyi eiwo'owese hap wywo eweikupte'en e ma'ato yt eweiky'esat i pote mi'i hawyi uimienoi eiwo'owese hap etiat yt heremo i ra'yn toĩne'en e. Mig'i wo ra'yn toĩne'en yt eweiky'esat i hawyi e.
42 “Tufuwamaim ma isan ana ef iti boun enan akisin itaso’ob. Baise boro men ina’itin, anayabin mata hibofafar.
43 Uimohey hap pun haria eipe pote ti aru ehewanĩkaptia esurara'in sem tõ'ẽ tõ'ẽ kahato irane eimoma hamo are e. Put'okta'atu'e ehetawa wato ete hawyi yne mu'ap ta'atupyhyp ehetawa kapiat e. Mi'i hawyi eimi'u yt kat i toĩne'en aru e. Mi'i hawyi yt eiwenõ'ẽ kuap i ehetawa pyi.
43 Mar boro enan a rakit sabuw boro roun roun hina’ar bebera’uh a ef hinarufut, run tit isan boro nafokar,
44 — Mi'i hawyi ehetawa wato pe tuwehyt'ok kahato ehewanĩkaptia surara'in sem wẽtup ywania eiwu'uka hamuat eimoma yne hamuat aru e. Ta'atu'atu'uka torania ehetawa piaria mekewat e'at pe aru e. I'ewyte ehetawa piaria topap topap yne e. Ei'yat ko'i ta'atupuruk yne wyti aru e. Yt wẽtup i nu ehetawa piat tukupte'en aru ei'yat nug hap katupono itote ta'atupugha yi kape yne ei'yat ko'i e. Hewo hewo yne nu wato ko'i yi kape aru are e. Pywo ti rat eimoma hap yn topyhu'at aru e. Tupana mi'apiheg ko'i eweipyhu'at aru kat pote Tupana Mipo'oro Ehehakyera'at hanuat mohey hap pun haria eipe pote e Iesui tuwak popuo ma'ato eipe ti yt eweikuap i Tupana heĩne'en eipy'asetpiat hap e tuwak popuo tetawa Ierusarẽi piaria pe.
44 hinabat hinayuw hinarab, hinagurus, natunatun wanawanamaim tema’am etei boro hinarouw hinamorob. kabay iti etei boro hinarab hinagurus nasawar, boro men ta hinihamiy ana efanamaim na’inumih, anayabin God ana sabuw baiyawasihimih nan o men i’inanimih!”
45 Mi'i hawyi Iesui teke ra'yn tawa Ierusarẽi me hawyi Tupana mõtypot yat koro pe teke hawyi toi'atusopo kahato kare'en weneru weneru'i haria itote.
45 Jesu na Tafaror Bar wanawanan run, ana was efanamaim sabuw sawar hiya hima hitotobon itih naatu nunih ufun hitit.
46 Mi'i hawyi to'e wuat'i weneru haria pe — Wãi nei'o e yt ewetunug ne Tupana mõtypot yat kat weneru kat weneru hap netap e. Sa'awy'i mio tã e Tupana tehay moherep haria miwan me — Ui'yat yi tote atiky'esat wuat'i ywania uhowawiat uiwywuat i'atuehay hamuat hap atiky'esat ui'yat e Tupana sa'awy'i Isaia miwan 56.7 pe. Ma'ato eipe ti sero'ok'e haria yat no ewetunug na'yn e Iesui wuat'i kat weneru haria pe.
46 Iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God iti na’atube eo hikirum, ‘Ayu au Bar i yoyoban ana bar, baise kwa kwabai kwabotabir na bainowan hai wawa’ir watu matar!’”
47 Mi'i hawyi mekewat e'at ko'i turan wuat'i e'at pe turan Iesui ti'atumu'e miit'in Tupana mõtypot yat koro piaria. Ma'ato pa'i akagnia miwan enoi haria i'ewyte tawa piaria akagnia i'auka teran kahato haype itote.
47 Nati’imaim Jesu mar etei Tafaror Baremaim ma sabuw i’obaibiyih. Baise firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu sabuw hai ukwarih hikok kwanekwan i mi’itube hitarab temorob.
48 Mi'i hawyi hewanĩkaptia ti'atukat kahato aikotã waku Iesui auka hap ma'ato yne itotiaria i'atupap kahato Iesui ehay upi pote yt ta'atupuẽti i mu'ap i'auka hamuat.
48 Baise ef hinunuwet men ta hitita’urimih, anayabin sabuw etei’imak i Jesu ana tur akisin hinonowar naatu men hikok boro tur ta hitasa’ir.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.