Gálatas 3

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Tawa Karata piaria Iesui mohey haria woro­ho­'o­nãpin neran eipe. Kat pote ewei'e mesup eiwo­'ope — To'iro watu­we­ha­kye­ra'at aiminug wakuat nug hap upi ewei'e. Yt iwe'eg hin i rakaria ewy apo eipe are. Uweĩ eimu'e mi'i tã itote are. Uweĩ eima'at mi'i e hap upi. Ha'a­wyte woro­ho­'o­mu'e kahato kat hamo Iesui iku'uro hap ete itote at ka'ap. Mi'i uimi­mo­herep uhehay sa'a­wy'i heremo kahato ehewaure ka'a pe. Mi'i hawyi Iesui mohey haria wo eweikup­te'en itote. Waku kahato mekewat e'at pe are. Mi'i hawyi Tupana tum na'yn ehepe Topã'ãu wakuat eweimohey Ha'yru hawyi.
1 Kwa Galasia sabuw i kwabikoko’aw! Yait rarafi kwabi’afesair? Kwa etei matamaim Jesu Keriso onaf afe’en momorob isan, ayu bebeyan maiyow ana morob mi’itube i akubunabuna kwanowar.
2 Pyno woro­ho­'o­'apo mesup — Kat hap upi Tupana eipyt'at nug Topã'ãu wakuat no are sio to'y­wã'ĩ pywiat re wakuap nug haria eipe pote sio Tosa­'yru mohey uimienoi kaipywiat pote are. Ta'i eweikuap ta'yn Tosa­'yru mohey ra'yn hawyi eipyt'at nug Tupana Topã'ãu wo hap eweikuap are.
2 Imih au baibat ta’imon anibat kwanao ana nowar. Anun Kakafiyin kwabaib i ofafar eo na’atube kwasisinaf imih kwabai, o Tur Gewasin kwanowar kwaitumatum imih kwabai?
3 Pyno kat pote mesup wẽtup sehay upi eweiwat are. Ei'akag heg kahato apo. Sa'a­wy'i Tupana Pã'ãu kaipyi yn na'yn eweiky­'esat eimoe­saika hamuat. Pyno kat pote koitywy ehewaku hap moherep hap kaipyi eweiky­'esat eimoe­saika hamuat. Kat pote eweikyi'at teran Tupana miium ehewaku nug hap sa'up hap upi are. Yt iwe'eg i haria ewy kahato eipe are.
3 Kwa mi’itube’emih kwabikoko’aw! Kwa i Anun Kakafiyinamaim kwabusuruf; naatu boun i kwakokok taiyuw a fairamaim kwanakusouwimih kwabiwa’an?
4 Sa'a­wy'i Iesui mohey haria eipe turan miit'in mimo­weu­ka'i ko'i wo yn eweikup­te'en Aparãu ewywuat ko'i wo ra'yn imohey hap kaipyi. Aikotã Aparãu mohãpyk hap ewy te ra'yn are.
4 Kwa iti biyababan kwabai kwabi’akir kwanotanot i yabin en ai ana yasisir en? Ige, iti sawar ibo anayabin auman o ana’an auman.
5 Pywo tig Tupana tum Topã'ãu hawyi Topã'ãu wo aimoe­saika wakuap nug hamuat sio sehay wakuat Iesui etiat wati­mohey hawyi. Imohey hawuo watunug miatpo kahato hap ko'i yt miit'in minug kuap i ko'i.
5 God Anun Kakafiyin ebit naatu wanawanamaim ina’inan ebiwa’an, anayabin ofafar eo na’atube kwasisinaf imih ebit o Tur Gewasin kwanowar kwabitumatum imih ebit?
6 Aikotã miwan me tohenoi Aparãu etiat — Toimohey ti pywuat sese e. Pywo ti imohey pywo piat hap kaipyi ti Tupana to'e — Hãpyk kahato en uhepe e Aparãu me.
6 Abraham ana yawas mi’itube ma’am i kwana’itin; Buk eo na’atube, Abraham God itumitum, naatu i ana baitumatumamaim God bai, anayabin ana ef mutufurin God matanamaim.
7 Mi'i hap ewy ti pywo eweikuap ta'yn mekewat Aparãu Emiari­ruria imohey haria kahato wo sok ta'yn hap.
7 Imih kwa i kwanaso’ob, Abraham wawawan anababatun i sabuw iyab aurih baitumatum ema’am.
8 Mio tã e sa'a­wy­'iwuat miwan me tomohey hap kaipy­wiaria pe yn — Uimohey kahato hap ti einug wakuaria wo e hap wẽtup ywaniaria pe. Mio tã e hap tohenoi yianmete Aparãu me. Mio tã e Aparãu — Pywuat sehay ahenoi epe. Ekaipywiat ti aru Wuat'i Ywania Ehakye­ra'at hanuat tuwe­mo­herep aru e Tupana Aparãu me.
8 Buk marasika eo baiman na’atube, God Ufun Sabuw baitumatumamaim boro nayamutufurih. Naatu imih Tur Gewasin Abraham isan eorereb. “O wanawanamaim God boro sabuw etei nigegewasinih.”
9 Pyno koitywy aitoria yne ywania Tupana mimo­hãpyk ko'i. Aikotã Aparãu mohãpyk hap ewy ra'yn tomohey pywo piat potiat ko'i.
9 Abraham itumatum naatu baigegewasin bai, imih sabuw iyab tibitumatum i baigegewasin tebaib i baib na’atube.
10 Ma'ato uwe uwe to'e topy'a pe — Ta'i atunug yne kahato Tupana wo'o­nãpin hap ko'i mi'i pote Tupana mieha­kye­ra'at wuat areĩne'en e hat Tupana mi'a­piheg wo topy­hu'at. Katu­pono mio tã e Tupana sa'a­wy'i — Yt torania i ewetunug einãpin uhepiat hap ko'i pote uimi­'a­piheg wo eweikup­te'en e.
10 Sabuw iyab ofafar tafan hitumatum hima tibi’ufunun, nati sabuw i o rarafen babanamaim tema’am. Anayabin Bukamaim eo, “Orot yait Ofafar Bukamaim hikirum inu’in mar etei men nati tur eo na’atube ebi’ufunun, nati orot i God ana orarafen babanamaim ema’am!”
11 Uimohey kahato haria yn uimi­mo­hãpyk wuaria tukup­te'en. Mi'iria yn ni ui'ya­typiat gupte'en hanuaria e Tupana sa'a­wy'i. Mio tã e hap kaipyi watikuap ta'yn sa'a­wy­'iwuat Tupana wo'o­nãpin hap nug yne hap kaipyi yt aimo­hãpyk kuap i are.
11 Imih boun i bebeyan ebi’obaiyit men yait ta ofafar eo’omaim boro ana ef nayamutufur nan God biyan natitamih. Anayabin Bukamaim eo, “Orot yait baitumatumamaim ana ef yamutufur na God baib, i akisinamo boro nama.”
12 Irania'in ti wẽtup wo'o­nãpin haria. Mi'iria ti — To'iro watuwat Tupana piat ainãpin hap ko'i nug yne aiwe­ha­kye­ra'at hamo i'atu'e. Mi'i nug hap upi watu­we­ha­kye­ra'at aito i'atu'e. Ma'ato mi'iria yt i'atu­we'eg hin i katu­pono Tupana to'e miwan me — Uimohey haria yn uimi­mo­hãpyk wuaria tukup­te'en e. Mi'iria yn ui'ya­typiat gupte'en hanuaria e Tupana sa'a­wy'i ahepe. Mi'i pote aiminug wakuap ko'i aheha­kye­ra'at hamo wato­mohey pote yt wato­mohey i aheha­kye­ra'at hamuat Iesui iku'uro hap. Mi'i pote Tupana to'e sa'a­wy'i — Ewei'a­parap wẽtup wo'o­nãpin uhepiat hap ete pote aru uimi­'a­piheg wo eweikup­te'en e. Ewetunug torania sese wuat'i e'at pe pote yn waku kahato ereĩne'en uiwa­nẽtup hawe e Tupana sa'a­wy'i. Ma'ato yt uwe i uimi­ky­'esat ewy kahato inug haria eweikup­te'en e Tupana ahepe.
12 Ofafar ana bowabow i men ta baitumatumamaim ema’am, baise Bukamaim eo, “Orot yait sawar etei ofafar eo na’atube nasisinaf na’at boro nama.”
13 Ta'i Tupana tikuap kahato aipy'a piat i'aparap hap ko'i. Mi'i kaipyi aria'yp posak kape Tupana tipo­'oro Tosa­'yru ai'a­piheg hap u hamo. Tosa­'yru suu wo toihep tokuasa hap pya ra'yn aikai. — Uwe aria'yp ete tomo­sat'e pe iku'uro mi'i uikuasa topy­hu'at e Tupana sa'a­wy'i miit'in me. Pyno koitywy Tupana py'ahak hap yt kat i ahete aika­wianuat iku'uro ra'yn aria'yp ete pote. Mi'i hawyi ikai toĩne'en na'yn iwese hap.
13 Baise it etei ofafar ana orarafen babanamaim tama’am Keriso tubunit it ata orarafen i bai; anayabin Bukamaim eo, “Orot yait ai afe’en teo’onaf nati orot
14 Sa'a­wy'i Aparãu Tupana timo­waku kahato mekewat tomohey kahato hap kaipyi tegyi'at hap kaipyi toipoi­tyro. Mi'i hap ewy koitywy aito i ra'yn watoĩ­ne'en wuat'i ywania Tupana mipoi­tyro ko'i ra'yn watu­kup­te'en. Mekewat tomi­poi­tyro sese tomi­po­'oro Aipo­typot Iesui piat aikyi'at hap wato­mohey hap kaipyi aimo­hãpyk kuap. Mio koitywy mio tã e Tupana — Koitywy atum Uha'yru mohey haria pe Uipã'ãu e. Yt kat sa'up mo i atum i'atuepe kat pote Uha'yru upiaria mi'iria pote e.
14 Keriso iti sinaf saise baigegewasin God Abraham eo’omatan i Keriso Jesu’umaim tan Ufun Sabuw hitab, saise baitumatumamaim Anun Kakafiyin tatab God eo’omatanit na’atube.
15 Uhyt'i'in mana'in karãpeĩ wato'e aiwo­'ope — Atunug aru ui'e hap epiat. I'ewyte waku en waku etunug kuap e'e hap uhepiat aiwo­'o­'e­wy­'ewy wato'e aiwo­'opiat hawyi waku yne ai'e aiwo­'opiat hap watunug. Yt naku i eipohep atunug aru ai'e aiwo­'opiat hap ete wato'e. I'ewyte yt naku i watunug wẽtup sehay wo atunug aru ai'e rokirẽ hawyi wato'e.
15 Taitu tuwai’inah, ayu i boro mar etei tasisinafumaim ao kwana’itin. Orot rou’ab sawar ta isan hairi hio hibasit wabih obaibasit ana fefemaim hikikirum boro men yait ta na’astu’ub o tafan naya’abar.
16 Mi'i hap ewy ti sa'a­wy'i Tupana to'e Aparãu me — Meiũran ti aru Wẽtup Ok Emiariru kaipyi atipoi­tynug yi totiaria torania. Yt uheso i aru atunug ui'e hap ewy e. Tepiat Tupana e hap Aparãu timohey kahato. Tupana yt to'e i — Emẽpyt'in kaipyi aru atipoi­tyro torania yi totiaria yt e i ma'ato — Wẽtup Ok Emiariru kaipyi atipoi­tyro wuat'i ywania e Iesui wuanuat etiat pe tohenoi. Aparãu Emiariru Emiariru piat pe yianmete Aipo­rekuat nuat tomi­po­'oro tohenoi mio tã e.
16 Naatu boun kwana’itin, God ana omatanen ta Abraham eomatan, naatu uwan auman eomatan, Bukamaim i men hikirum hio wawawan, nati i men wanawan moumurih isah eo, baise uwan ta’imon isan eo. Nati uwan i Keriso.
17 Pywo yt ipohep hin i atunug aru to'e hap kai ete. Pyno atunug aru to'e hap Tupana tunug na'yn. Pyno yt uwe i Tupana ewãi kuap — Atunug aru e hap ete ma'ato tutunug i'ewyte tomi­ky­'esat ewy tuwe­kai­pywiat aru to'e Aparãu miat hap tutunug na'yn. 430 anu hap ete tutum na'yn wo'o­nãpin hap ase'i Musei pe. Ma'ato yt tutunug kuap i sa'a­wy­'iwuat Aparãu miat — Atipoi­tyro aru Emiariru mohey haria i'atue­ha­kye­ra'at hamo e hap.
17 Abisa ao anayabin i God Abraham hairi obaibasit ta hikirum in, imaibo kwamur 430 sasawar ufunamaim ofafar matar, imih men karam God ana obaibasit marasika kikirum boro ta’astu’ub naatu ana omatanen tabosair.
18 — Watunug Musei pywiat torania Tupana wo'o­nãpin hap pote aipoi­tyro hap aheha­kye­ra'at hap topy­hu'at ma'ato yt pywo pytkai i ewei'e are katu­pono 430 anu turan ase'i Musei e'yianmete toĩne'en kahu ra'yn Tupana aipoi­tyro hap. Sa'a­wy'i pyi te Tupana to'e Aparãu me — Wẽtup esa'yru kaipyi aru wuat'i atipoi­tyro e. Mi'i hap tutunug mesup.
18 Anayabin God ana siwar ofafar tafanamaim tabatabat na’at, nati i ana omatanen tafanamaim boro men tabat, baise God ana bosiyasiyaramaim ana omatanen kaif Abraham baigegewasin itin.
19 Kat hamo som pyno tutum ahepe ainãpin hap ko'i. Pyno woro­ho­'o­wesat. Ta'i aiminug sa'ag moherep hamuat tutum ahepe. Mi'i hap ewy mesup tutum ahepe Aparãu Emiariru Iesui put'ok'e yianmete wuat hap — Atunug aru to'e hap. Yt tutunug i te turan Tupana ainãpin atipy kaipywiat tomi­po­'oro wẽ pyi. Mi'i e hap Musei tiwan ainãpin hamuat.
19 Imih ofafar ana’an i abisa isan matar? Ofafar mamatar ana’an i kakafih imaim itinin so’ob isan. Naatu imaim tabonawiyit tanan Abraham uwan isan God eo’omatan tan tatit. Iti ofafar i tounamatar hibai hire orot foun batayan hitin.
20 Ma'ato sa'a­wy'i Aparãu me tuwewi sese tohenoi towẽ kaipyi sese — Meiũran aru atipoi­tyro torania ywania esaipepiat emẽpyt kaipywiat no e tope tehay pywo piat nug hamo. Yt tomi­po­'oro wẽtup ok atipy piat wẽ pyi i mio tã e Aparãu me ma'ato tuweran toto tehay moherep hamo Tupana sese.
20 Naatu God Abraham omatanen bitin ana veya i men foun batayan orot biyanamaim sinaf, baise God akisin foun bat sinaf.
21 Tupana tinãpin kahato Musei sa'a­wy'i wẽtup aha'a­se'i tehay wo wen ma'ato yt Aparãu piat tehay moma hamo i ma'ato ahewaku hamo ihay Musei pe ma'ato aipyhyp aiminug sa'ag nug pupiat hamo yn yt wato­mohey i te pytkai. Mi'i pote pyno atunug aru Musei piat uinãpin hap hawyi waku pe areĩne'en Tupana wanẽtup hawe wato'e pote yt aimo­hãpyk kuap i Tupana katu­pono yt watunug yne i pote. Katu­pono yt put'ok­wa­to'e i torania nug hamo.
21 Kwanotanot ofafar naatu God ana omatanen hairi i tibigamigam? En anababatun, anayabin ofafaramaim orot ana yawas tabaib na’at, turobe orot ana ef yamutufurin isan boro ofafaramaim tan.
22 Ta'i sa'a­wy'i Tupana to'e tomiwan me — Yt naku hin i miit'in e. Yt uwe i kahato uimienoi kuap teran haria meikope e. Yt uwe i uiwe­nãpin hap uimiium nug yne haria itote e Tupana sa'a­wy'i miit'in me. Mi'i pote paawa­to'e Tupana mi'a­tu­'a­piheg wuaria aito wato'e haype. Mi'i hawyi pyno wẽtup mu'ap yn waku wato'e. Koitywy Aipo­typot Iesui mohey hap yn waku aheha­kye­ra'at hamo wato'e. Aikotã Aparãu me to'e — Atipoi­tyro aru wuat'i ywania mekewat ewat'ypmuat esaipepiat mohey sese haria e ahepe. Koitywy toĩne'en wato'e meimẽ. Koitywy imipoi­tyro ko'i ra'yn watu­kup­te'en. Katu­pono imipo­'oro Aipo­typot Iesui mohey haria ra'yn aito pote wato'e.
22 Baise Bukamaim eorereb tanowar, tafaram tutufin etei i bowabow kakafin ana fair bai karatan. Imih ef ta’imon God ana omatanen bain nowatamih matar isan i Jesu Keriso akisinamo tanitumitum.
23 Sa'a­wy­'iwuat yt wato­mohey kuap i wahe­katup kahato karãmuo tomohey hap wen. Wahã'ãg hã'ãg kahato wãi'e Tupana hap nug yne hamo ma'ato yt watunug kuap i. Mi'i pote mipyhik ko'i ewy watu­kup­te'en Tupana mi'a­piheg ko'i wo iheg miat ko'i wo hap ewy.
23 Baitumatum i ufibo natit, baise wantoro’ot i ofafar buwit ana dibur yariyit tama nan imaibo baitumatum natit irerereb.
24 Ahenoi hã'ãkap wuo mi'i e hap ete. Sa'a­wy'i Tupana ehay ainãpin hap ko'i tukup­te'en wo'o­mu'e sese hat ewy wãi wãi'e hamo. Mi'i hap e'at pe wahe­katup aimu'e pywuat sese hanuat Iesui e'yianmete wuat hamuat. Put'ok'e ra'yn Aheha­kye­ra'at hat Iesui hawyi Tupana aimo­hãpyk Tosa­'yru Iesui mohey hap upi.
24 Isan imih ofafar i ata bai’obaiyen orot na’atube bonawiyit tana Keriso biyan tatit, naatu boun i baitumatumamaim ata ef yamutufur God nanamaim tatit.
25 Pyno mesup koitywy Tupana aimo­hãpyk Tosa­'yru mohey sese hap upi yn na'yn. Yt sa'a­wy­'i­tewuat ainãpin hap upi i ma'ato wato­mohey sese Iesui hawyi pywo ra'yn wato'e.
25 Imih it boro men ofafar ana bonawiyenamaim tanama’amih, nati i sawar, anayabin boun i baitumatum ana veya tit.
26 Tupana mẽpyt'in no watu­kup­te'en wẽtup miit pakup ewy Aika­'iwat Iesui mohey hap kaipyi wato'e.
26 Naatu kwa etei’imak baitumatumamaim kwana Jesu Keriso bairi kwaita’imon God natunatun kwamatar.
27 Aito miit'in aiwo­'o­'ewy wẽtup miit yn watoĩ­ne'en. Wẽtup miit set wywo wato­py­hu'at Iesui mohey hat set wywo watoĩ­ne'en mio. Aiwe­set'ok hawyi aikotã Iesui ewy ra'yn watoĩ­ne'en.
27 Keriso wabinamaim bapataito kwabai ata kou’ay ta’imon matar, imih Keriso ana yawas a faifuwamih kwa’us.
28 Aito miit'in yt aiwo­'o­'ewy hin i watu­kup­te'en irania'in Iuteu ywania e hap ko'i irania'in yt Iuteu ywania i irania'in ihainia'in hary­po­ria'in irania'in ga'i­waria irania'in miit emiit'in. Ma'ato mi'i pytkai watoĩ­ne'en Iesui mohey hap kaipyi wẽtup piit ewywuaria yn imohey haria sok aito pote are.
28 Imih kwa i men a itinin tata’amih, men Jew o Ufun Sabuw, men akir o roufamen sabuw, men orot o babin, kwa etei i ta’imon Keriso Jesu ana baita’imonin wanawananamaim kwama’am.
29 — Atipoi­tyro aru Wẽtup Takat Emiariru e Tupana sa'a­wy'i yianmete Aparãu me. Koitywy Iesui topy­hu'at Aipo­rekuat no ra'yn. Mi'i hap kaipyi koitywy Tupana wanẽtup turan Aparãu Emiari­ru'in wo ra'yn wato­py­hu'at katu­pono Iesui toĩne'en aiwywo pote Tupana mi'a­tu­poi­tyro ko'i sok aito Tupana e Aparãu miat hap ewy topy­hu'at ahepe koitywy.
29 Keriso kwa nowa namamatar na’at, kwa i Abraham wawawan naatu God abisa eo’omatan boro kwanab.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.