1 Coríntios 15
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Uiwyria'in tawa Kurintiu piaria pyno mesup uito Pauru ahenoi teran po'og mekewat sa'awy'iwuat uimienoi hãpyk takat sehay etiat. Sa'awy'i ui'e hap eweimohey haty wo hap ahenoi ira'yn teran ehepe. Ui'e hap sa'awy'iwuat ewy yt atiky'esat i eweiwaure katupono mi'i watomohey mot'i hawyi Iesui mohey haria sese watopyhu'at.
1 Taitu, boun i akokok tur gewasin abinan kwanowar, imaim yawas kwabai, naatu imaim kwabatabatkikin isan nuhi akukusib.
2 Pyno mio tã are woroho'omu'e sa'awy'iwuat sehay wakuat sese ahenoi. Mi'i eweimohey mot'i pote Tupana miehakyera'at ko'i eweikupte'en ma'ato watomohey ran ne'i pote yt e.
2 Iti tur gewasinamaim kwa iyawasi, imih tur abinan kwanonowar kwanabubukikin, baise men kwanabubukikin kwa a baitumatum boro nan yabin en namatar.
3 Yt uiwekaipyi i sa'awy'i woroho'omu'e ma'ato Tupana tum tesaika hap uhepe tehay wakuat moherep miit'in miat hamo pote sehay wakuat po'og torania kai atimoherep ehepe Aipotypot Iesui iku'uro aria'yp posak ete ai'apiheg hap Tupana piat aiminug sa'ag ko'i etiat. Aimõti hap ko'i moma hamo iku'uro itote aikawiano aikotã Tupana to'e sa'awy'i hap ewy aikotã miwan me to'e hap ewy iku'uro ra'yn.
3 Ayu abisa abaib i kwa isa aya’abun, naatu nati tur ana’an gagamin i iti, Keriso it ata bowabow kakafin isan morob, Bukamaim eo na’atube.
4 Mi'i hawyi ta'atusyp ipiit mi'i hawyi itote mye'ym e'at tosyp hawe iku'uro sese hawyi mye'ym e'at hawyi Tupana tomoieĩne'en i ra'yn gu'uro pyi Tosa'yru aikotã Tupana to'e sa'awy'i hap ewy aikotã Isaia tiwan 53 piat to'e hap ewy.
4 Hibai hin hubemaim hiyai, veya tounu ufunamaim misir maiye, Bukamaim eo na’atube.
5 Tuwemoherep gu'uro pyi hawyi tuwemoherep sa'awy'i temiit Peteru kape. Mi'i hawyi tuwemoherep temiit'in 12 ok takaria kape topotmu'eria sese kape.
5 Peter isan irerereb, imaibo tur abarayah nah 12 isah irerereb.
6 Mi'i hawyi meiũran Iesui tuwemoherep i ra'yn miit'in sem kape temiit'in 500 ok takaria kape sa'awy'i hewyry iwywuat rakaria kape. Mi'iria te'era'akasa kahato ta'atukuap ihay. Koitywy ti mi'iria tukupte'en ne aimu'e haria wẽtup ok wẽtup ok ma'ato iku'uro ra'yn iraina'in.
6 Nati ufunamaim veya ta’imon wanawanan ana bai’ufununayah etei 500 tafanamaim auman isah irerereb, moumurih na’in i boun yawasih tema’am baise afa i himorob.
7 Mi'i hawyi ipotmu'e Tiaku ta'akasa hawyi yne ipotmu'eria te'era'akasa pakup i ira'yn 11 ok takaria.
7 Nati ufunamaim James isan irerereb, imaibo ana tur abarayah etei isah irerereb.
8 Meiũran aru tuwemoherep uhowawi. Uito Pauru ara'akasa i ra'yn Iesui uheha wo. Uito aikotã aimẽpyt yt tuwemoherep i te rakat ewy areĩne'en katupono ara'akasa uito irania'in Iesui potpo'ororia i'atuewat'ymo ma'ato ipotpo'oro sese uito are. Hirakat no areĩne'en Iesui toĩne'en aipy'asetpe turan mote.
8 Uftoro’ot ayu atufuw kokobeya na’atube ama’am isou irerereb.
9 Ma'ato uhewaku hap yt put'ok'e hin i irania'in Iesui potmu'eria kai katupono sa'awy'i Iesui mohey haria ti ati'atusaty'i saty'i ka'ato. Sa'awy'i ati'atumoma kahato mi'iria. Sa'awy'i ati'atu'uka mi'iria ma'ato mi'i pytkai Tupana uiky'e. Yt uhewaku hap upi hin i ui'airo topotpo'oro wo. Sa'awy'i hewanĩkap nuat areĩne'en pytkai ui'airo topotpo'oro wo are.
9 Ayu i tur abarayah etei babahimaim imih ayu i men boro tur abarayan hinarouw hinao, anayabin God ana ekaleisia ai nununih arouw ai’a’akirih.
10 Hegyi'at kahato Tupana uhepe atikuap koitywy. Atikuap iwese hap hawyi yt atipun hin i uiky'e hap. Arepotpap po'og ipotpo'ororia irania'in kai aikotã uiky'e hap ok tã arepotpap uiky'e hap moherep hamo.
10 Baise God ana manaw ana kabeberamaim ayu tur abarayan amatar, naatu manaw kabeber ayu bitu i men yabin en, baise bowabow gagamin na’in abow, tur abarayah etei ana tabirih, men ayu au fairamaim abowabowamih, baise God ana manaw ana kabeber ayu wanawana’umaim ma ebowabow.
11 Mi'i hawyi uruimoherep ehepe Tupana ehay Iesui etiat sio uito sio 12 ok takaria Tupana ehay yn Iesui etiat. Ta'i wẽtup sehay yn uruwẽ pyi tuwẽtem katupono uruto wẽtup sehay moherep haria yn uruimoherep wote. Mi'i tupono Iesui mohey haria sok eipe mesup urupo'oro hat mohey haria eipe pote.
11 Isan imih i tibibinan naatu ayu abibinan ana itinin i men ta’amih, baise ana’an gagamin i abisa abibinan i kwa kwaitumatum.
12 Urumimoherep sa'awy'iwuat ehepiat wẽtup sehay yn aikotã Aipotypot Iesui tuwẽtem gu'uro pywiat hap yn. Mi'i hawyi eweimohey Mi'i ra'yn. Ma'ato mesup toĩne'en eipy'asetpe — Aiku'uro rokirẽ yt kat i aito. Yt karãpe i watoĩne'en i e haria.
12 Boun aki abibinan ai tur i Keriso morobone mimisir isan ao’o, baise mi’itube’emih kwa afa kwao moroboyah boro men hinayawas maiye hinamisir?
13 Ma'ato yt kat i miit'in ieĩne'en hap toku'uro hawyi mi'i pote yt toĩne'en i toku'uro hawyi Aika'iwat Iesui katupono Aika'iwat aipu'i kawiat sese toĩne'en MIIT SESE kawiat toine'en Iesui piit. Iku'uro hawyi toĩne'en i ra'yn gu'uro pyi.
13 Morobone misir maiye men nama’am na’at, ana itinin Keriso morobone men misir maiye’emih.
14 Aika'iwat yt tuwẽtem i gu'uro pyi pote yt kat hamo i watimu'e miit'in Iesui ete hawyi yt kat hamo i etimohey Iesui sio iku'uro te gu'uro pe te toĩne'en mote.
14 Naatu Keriso morobone men tamimisir maiye na’at, aki ai binan i yabin en, naatu kwa Keriso kwabitumitum auman i yabin en.
15 Ha'awyte urui'atumu'e eipe i'ewyte mesup te Aika'iwat Iesui tuwẽtem gu'uro pyi uruto'e. Ma'ato mio tã yt wato'e i pote heso rakaria watoĩne'en — Heso rakat e Tupana iro pote ahepe.
15 Naatu murumurubih men hinamimisir maiye na’at, aki i God isan abifufuwen. Anayabin Keriso morobone God baiyawasin arouw ao, naatu moroboyah morobone men hinamimisir maiye na’at, nati ebiturobe, God Keriso morobone men iyawas maiye misirimih.
16 Tupana yt aihep i gu'uro pyi aiku'uro hawyi pote yt toihep i sa'awy'i Aika'iwat Iesui gu'uro pyi wy. Aika'iwat yt ihaĩte i te pote heso hap watomohey hawyi yt kan hamo i wahekatu aheĩne'en hap wuat'i e'at piat are. Ma'ato tuwẽtem gu'uro hawyi hap watikuap ta'yn i'ewyte aheĩne'en aiku'uro hawyi hap watikuap.
16 Morobone misir maiye men nama’am na’at, Keriso morobone men misir maiye.
17 Uiwyria'in ta'i Tupana yt timoieĩne'en i Aika'iwat gu'uro pyi pote te neke iku'uro te mio topyhu'at. Mi'i hawyi Iesui toĩne'en pakup i hap mohey hamo yt kat i. Yt kat hamo i imohey hap. Aimo'akag'aia hap yn topyhu'at. Mi'i hawyi watopyhu'at ho'owasat rakaria ewywuat. Mi'i hawyi yne aiminug sa'ag topyhu'at ahete te i'ewyte ai'apiheg hap aru topyhu'at ahete Iesui iku'uro te pote.
17 Naatu Keriso morobone men tamimisir na’at, kwa a baitumatum i yabin en, naatu kwa i boro’ika bowabow kakafin tafatumi kwatama’ama.
18 I'ewyte yne aiwyria'in iku'uro rakaria wo tukupte'en ne nimuaria Iesui mohey haria. Yt kat i aheĩne'en i hap aiku'uro hawyi pote yne aitoria ho'owasat rakaria watukupte'en wuat'i e'at pe i'ewyte aiwyria'in iku'uro rakaria i'atuwo'osyp hawe te tukupte'en ne. Mi'iria yt karãpe i tuwẽtem wo'osyp hap popyi yt kat i aheĩne'en i hap wote.
18 Naatu iban maiye sabuw iyab Keriso wabinamaim himomorob ana itinin i hikasiy na’atube.
19 Uiwyria'in yt watoĩne'en i aiku'uro hawyi mi'i pote mesuwarote yn watukupte'en. Aiku'uro hawyi yt kat i topyhu'at aiwywo Iesui. Iku'uro te pote heso rakaria watoĩne'en katupono wato'e miit'in me — Iesui toĩne'en ne wato'e.
19 Keriso wanawananamaim yawas tabai nuhit fot tama’am. Baise ata yawas i iti tafaram akisin isan tanama tananotanot na’at. It i tafaram wananwanan ana gonenet sabuw tamatar.
20 Pywo ti rat Aika'iwat yt nem rakano no hin i toĩne'en. Mio yt iku'uro i koran katupono Tupana timoieĩne'en pakup i ra'yn Aika'iwat. Toihep Tosa'yru gu'uro pyi aimu'e hamo — Aikotã atihep Uha'yru mi'i hap ewy woroho'ohep eipe gu'uro pyi e hamo toihep Tosa'yru.
20 Baise turobe Keriso i anababatun morobone misir maiye, God ana sabuw iyab himomorob wanawanahimaim Keriso i wan morobone misir.
21 Sa'awy'i sese wuat'i miit'in aha'ase'i Ãtãu kaipyi ta'atu'aparap Tupana pe mi'i pote iku'uro rakaria tukupte'en. Mi'i hawyi yne aito Ãtãu ewy aiku'uro hap toĩne'en aha'ase'i ewywuat topyhu'at i'aparap haria aito pote. Mi'i pote iku'uro rakaria yne aito. Mi'i hawyi wẽtup MIIT tuwemoherep. Mi'i MIIT Iesui. Mi'i yt i'aparap hin i Tupana pe. Mi'i Tupana tihep gu'uro pyi. Mi'i hawyi koitywy imẽpyt'in ko'i wo aito i'ewyte watuwẽtem gu'uro pyi imohey haria aito pote.
21 Anayabin orot ta’imon ana sinafumaim morob matar, imih orot ta’imon ana sinafumaim morobone misir maiye matar.
22 Yne miit'in te'eropyhu'at ta'atue'ase'i Ãtãu ewywuat to'o'ewy'ewy yt naku i nug haria sok. Mi'i pote ti yne aito iku'uro rakaria. Mi'iria Ãtãu saipepiaria to'o'ewy'ewy. Karãpe watomohey Aika'iwat Iesui hawyi Mi'i MIIT ewywuat watopyhu'at. Mi'i hawyi wẽtup miit ewy aito aikotã Tupana tihep Aika'iwat Iesui gu'uro pyi hap ewy i'ewyte aihep aru aimoieĩne'en aru Tupana.
22 Sabuw etei tamomorob, anayabin Adam ana rara, naatu morobone boro tanamisir maiye anayabin Keriso yawasin ema’am.
23 Nimo te ti Aika'iwat Iesui tuwẽtem gu'uro pyi wuat'i miit'in e'yianmete. Meiũran aito imohey haria hewat'ymo watuwẽtem iwywo e. Karãpe Iesui tuut turan watoĩne'en hewat'ymo.
23 Baise morobone tanamimisir maiye, i boro koumutufuren inu’in na’atube hinabusuruf, wantoro’ot boro Keriso namisir, naatu nanan ana veya sabuw iyab Keriso nowan boro hinamisir.
24 Mi'i hawyi ikahuro hap put'ok'e ra'yn mekewat e'at pe Aika'iwat tum aru torania temiit'in To'ywot Tupana pe. Mekewat e'at pe topyhu'at wuat'i Porekuat no Iesui morekuaria porekuat no topyhu'at. Miit'in akag akag wo topyhu'at. Imohey haria akag Akag wo topyhu'at. Mi'i hawyi Iesui tum yne torania To'ywot pe mi'iria.
24 Imaibo mar yomanin nan natit, tafaram hai bonawiyenenayah, hai aiwob, hai kaifenayah etei hai fair tutufin Keriso nagugurus ufunamaim, aiwob nab Tamah God nitin.
25 Koitywy Aika'iwat Iesui topyhu'at Wuat'i Porekuat no ra'yn ma'ato mi'i pytkai i'atu kahato miit'in — Yt atiky'esat i Iesui Uiporekuat no e haria. Mi'iria ti i'atupy'ahak Iesui ete. Nimo morekuaria ti'atu'akit ta'atupy wo ta'atuewanĩkaptia akag okpe tote wuat'i ehamo. Mi'i hawyi i'atumimohit wo te'eropyhu'at. Mi'i hap ewy ti aru Aipotypot Iesui ti'atu'akit ne'i — Yt uruiky'esat i En Uruporekuat no e haria aru mekewat e'at pe.
25 Naatu Keriso i boro ni’aiwob nanan ana rakit sabuw etei nabow nan an babanamaim nawastanen.
26 Toi'atumoma yne tewanĩkaptia hawyi hemiit'in yn topyhu'at. Mi'i hawyi toimoma i'ewyte aiku'uro hap. Gu'uro toimoweityk yne ra'yn hawyi yt kat i ra'yn are.
26 Naatu uftoro’ot i sawar wabin Morob it ata rakit gagamin boro nagurus nitaiy nare.
27 Nimo Tupana to'e — Areĩne'en aru yne Porekuat no e. Areĩne'en aru torania sa'ag akit hano e sa'awy'i Tupana miwan me mekewat morekuat Tawi wepy hawe miwan 8.6 piat pe. Yt tuwete i ihay morekuat Tawi ma'ato Tupana Sa'yru ewanĩkaptia ete ihay. Mi'i hap ewy Tupana tunug mesup katupono tutunug na'yn Tosa'yru Wuat'i Porekuat no.
27 Anayabin Buk Atamaninamaim eo, “Sawar etei boro nabow an babanamaim naya.” Iti tur Sawar etei an babanamaim yara’iyen rouw eo, i rerereb yan, God men i auman bobar eomih, anayabin God sawar etei boro Keriso ana fair babanamaim naya.
28 Meiũran aru wuat'i wanĩkaptia okpe tote topyhu'at. Mi'i hawyi wuat'i Porekuat no topyhu'at hawyi yne toĩne'en yi kai. Mi'i hawyi tuwepỹ'ãtutuk To'ywot kape — Ui'ywot e aru En yn waku uru'akag wo e. Koitywy atum torania uhemiit epe e Iesui Tupana pe. Mi'i hawyi Tupana topyhu'at wuat'i akag wo i ra'yn.
28 Sawar hinabow hinan God Natun babanamaim hinaya’ay ufunamaim, Jesu boro Tamah God ana fair babanamaim namare, anayabin sawar etei God bow Natun babanamaim ya, naatu God boro sawar tutufin etei ni’ukwarin ana sabuw etei isah.
29 Uiwyria'in tawa Kurintiu piaria kat pote ewei'e — Yt kat i aiku'uro hawyi aheĩne'en pakup i hap ewei'e. Yt eiwe'eg hin i mio tã ei'e pote katupono toĩne'en wẽtup eheko itote — Karãpe wẽtup ok mi'asyp miit toĩne'en ma'ato yt ta'atuset'ok i te waku wahet'ok wẽtup ok iku'uro rakat kawiano ewi'e sa'ag ma'ato — Yt kat i aheĩne'en i hap ewei'e pote kat hamo ten eti'atuset'ok miit'in iku'uro rakaria eheko ewy are'e.
29 Naatu morobone misir maiye en na’at, sabuw iyab moroboyah efanih bapataito hibaib boro abistan hinasinaf? Naatu morobone misir maiye en na’at, aisim sabuw moroboyah efanih taih tuwah hina bapataito tebaib?
30 Yt kat i aheĩne'en hap aiku'uro hawyi pote kat hamo ten woho'opot at ka'ap miit'in mu'e Iesui etiat hamo apo'are.
30 Naatu it auman aisim ata yawas takwahir tatit veya matan tayi tabowabow?
31 Yt karãpe i aiku'uro hawyi watoĩne'en mote yt kat hamo i uito ati'atumu'e at ka'ap wanĩkaptia ui'auka teran haria. Uiwyria'in pywo ti woroho'oky'e eipe uimowepit haria eipe. Mesuwe uimohan haria tukupte'en. Yt ta'atuky'esat i uhehay Iesui etiat hap wote ui'auka teran. Ma'ato mi'i hap ahenoi teran ehepe katupono aito wẽtup miit ewy Iesui mohey haria aito pote woroho'oky'e haype.
31 Taitu ayu i mar etei morob ana efanamaim ama’am. Anayabin sawar abisa Keriso kwa isa sisinaf imaim ayu kura’ara’ahu iti tur akukurerereb.
32 Meiũpiaria tawa Ewesu piaria haiwot rakaria te'eropyhu'at uhete. Ta'i aikotã awyato ko'i ewy haiwot rakaria uimienoi hap ete. Ma'ato mi'i pytkai ati'atumu'e te — Aiku'uro hawyi watoĩne'en i e hap ete. Ma'ato ati'atumu'e te mi'i hap ete wãi'i'atu'e pytkai. Ui'auka pote ui'auka are ma'ato woroho'omu'e te pywo ui'e hap pote. Ma'ato yt kat i aheĩne'en pakup i hap toĩne'en mote kan homo ten uho'opot mesup meiũpe tawa Ewesu pe are'e. Yt uiwe'eg hin i ei'e hap pywo pote.
32 Morob ufunamaim yawas men tama’am, aisim ayu iti Ephesus hai sigarafor bairi atiyow? Abisa ana gewasin boro anab? Morobone misir maiye en na’at.
33 — Aipap wuat'i e'at aiku'uro hawyi i'atu'e irania'in eimu'e haria. Yt naku i i'atu'e ehepe eimu'e haria eima'at sehay wo katupono ta'atuky'esat yt naku i nug haria eiperia eiĩa'ãg teran haype mi'iria. Ta'atuky'esat eipe i'atu'ewywuaria hap. Eiwe'eg wo o mi'iria pupi. I'atuehay upi eweipyhu'at hawyi i'atumima'at ko'i eweikupte'en aru.
33 Men sabuw hinifufuwi a not hinakwaris. “A ofonah kakafih boro ayawas gewasin hinagurus.”
34 Aikotã watoĩne'en pya heso'ok takaria pupi hap ewy waku watoĩne'en mi'iria pupi. Ewei'aipok to eiwemowe'eg hamo. Ewetoiat ro sa'ag nug hap ko'i katupono i'atu kahato aria kapiat wat hanuaria tawa Kurintiu piaria katupono yt karãpe i ewei'atumu'e mi'iria Aipotypot Iesui ete. Waku eiwemõti aria kapiat ehehay pyi tuwat hap pupi.
34 Ukwar kwanabotawiy gewas, ef kakafih kwasisinaf kwanihamiyen, anayabin kwa afa God men kwaso’ob, iti ao, saise kwa biya hina’ohow.
35 Ma'ato ewei'e — Aikotã aru iku'uro rakaria tuwẽtem gu'uro pyi. Aikotã aru i'atupiit pakup ewei'e.
35 Sabuw afa boro hinibatiy hinao, “Moroboyah boro mi’itube hinamisir maiye? Naatu hina mimisir biyah ana itinin boro mi’itube hinab?”
36 Mio tã ewei'e pote yt ikuap sese i hat ewy eweikupte'en. Yt eweikuap i te karãpe watikoi awati aiko pe meiũran aru aimikoi iã'ỹi tuweityk katupono hẽtyt ra'yn yi pyi pote.
36 Taitu, kwabikoko’aw, ub me yanamaim kutatanum boro men saife nakuboun nayenamih, baise wantoro’ot i boro namorob nare, imaibo nakuboun nayen.
37 Kat iã'ỹi watikoi sio awati sio wẽtup mi'i ti yt ipiit i te ma'ato hẽtyt hawyi ipiit itag na'yn. Mi'i ti ipiit sese.
37 Naatu sanabey ub o ub afa kutatanum i men biyan tutufin kwatatanumimih, baise ro’on, sanabey ro’on o ub ta ro’on.
38 Mi'i hap ewy ra'yn Tupana tum na'yn yne iã'ỹi pe tesaika hap hẽtyt hamo itag hamo. Yne watiwaure meremo aikopiat iã'ỹi tuweupi weupi.
38 God ub ta’ita’imon biyah hai itinin ta ta i ana kokomaim ya, naatu ub ta’ita’imon biyah anababatun itih.
39 Mi'i hap ewy aipiit yt miat piit ewy hin i yt weita piit ewy hin i yt pira piit ewy hin i. Mi'iria ipu'i kawiat ma'ato yt aipiit ewy hin i.
39 Naatu sawar tafaramamaim biyah finimih auman hai itinin i men ta’imon, biyah i ta ta, orot babin biyah ana itinin ta, haru for biyah ana itinin ta, mamu hai itinin i ta naatu siy i hai itinin ta.
40 Mi'i hap ewy ti atipy piaria tukupte'en. Ta'i mi'iria yt mesuwarotiaria ko'i yt ewy hin i ra'yn. Ta'i atipy piaria wyti ikahu kahato i'ewyte mesuwarotiaria ikahu wy ma'ato ti yt to'o'ewy'ewy hin i.
40 Naatu mar ana biyan itinin ibo ta, na’atube tafaram biyan itinin ibo ta. Baise biyat no mar nowan ana bonamanamarin itinin ibo ta, naatu biyat tafaram nowan ana bonamanamarin ibo itinin ta.
41 At i'ewyte ikahu. Waty mi'i i'ewyte ikahu ma'ato ikahu hap yt at kahu hap ewy hin i. Waikiru ko'i i'ewyte ikahu wen ma'ato yt at waty ewy i ikahu hap ewy hin i. Ma'ato yne mi'iria ikahu kahato Tupana minug ko'i pote.
41 Veya ibo ana bonamanamarin itinin ta, sumar ibo ana bonamanamarin itinin ta, naatu daman ibo hai bonamanamarin itinin ta, baise daman wanawanahimaim ta’ita’imoh ibo hai bonamanamarin ta ta.
42 Mi'i hap ewy ti gu'uro pywiat aheĩne'en pakup i hap. Aipiit wyti aikotã hã'ỹi ewy. Ta'atusyp mi'i hawyi ti tuweityk ta'yn aimikoi awati iã'ỹi ewy ma'ato hẽtyt hap tuwẽtem hawyi yt sa'awy'iwuat hã'ỹi ewy i. Mi'i hap ewy aipiit wẽtup ta'atusyp hawyi aipiit aimikoi ikahu kahato tuwẽtem gu'uro pyi. Tupana tum ne wuat'i e'at piat ieĩne'en hap aipiit pakup we e.
42 Baise Moroboyah hinamimisir maiye ana itinin i boro nati na’atube, biyat morob hubemaim tayayare ana veya biyat i emasamas, baise morobone namimisir ufunamaim boro nama wanatowan.
43 Ta'i aipiit aisyp turan yt ikahu hin i. Yt kat i ahesaika hap aiku'uro hawyi. Ma'ato karãpe aheĩne'en hap ipakup i hawyi aipiit ikahu sese ra'yn topyhu'at hesaika sese toĩne'en.
43 Biyat hubemaim tayayare itinin i kakafin, naatu siba’u’un, baise emimisir ana veya itinin i gewasin naatu fairin.
44 Aisyp hap e'at pe turan aipiit ipu'i yn toĩne'en ma'ato Tupana aimoieĩne'en i hap e'at pe hawyi aipiit pakup toĩne'en Ipã'ãu minug. Mi'i ewywuat topyhu'at toĩne'en aipiit ipu'i ikag kawiat ma'ato toĩne'en i'ewyte mekewat piit atipy piaria ewywuat yt aiwat ewy i Tupana Pã'ãu minug.
44 Biyat tayayare i tafaram nowan, baise emimisir i mar biyan.
45 Katupono sa'awy'i Tupana tunug Ãtãu miit ihaĩte kahato rakat e ti miwan me. Ma'ato i'ewyte to'e miwan me — Put'ok'e aru Ãtãu Saipepiat e Iesui piat. Mi'i Miit po'og na'yn katupono aikotã Tupana toĩne'en hap ewy aimoieĩne'en hap toĩne'en.
45 Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube, “Orot wantoro’ot wabin Adam i biyan ana yawas bai,” baise Adam bairou’abin nan i ayubit ana yawas wanatowanin baitit isan na.
46 Sa'awy'i aipiit ipu'i kawiat ikag kawiat toĩne'en ma'ato watuwẽtem gu'uro pyi hawyi aipiit Tupana Pã'ãu minug Iesui piit ewywuat toĩne'en.
46 Orot ayubit ana yawas auman ma’am i men mat na, baise orot biyat ana yawasamaim ma’am i mat na, imaibo orot ayubit ana yawasamaim ma’am na.
47 Sa'awy'iwuat Tupana tunug Ãtãu yi kawiat. Mekewat Ãtãu Saipepiat Iesui toĩne'en.
47 Orot wantoro’ot Adam i me nowan fofobane matar, baise Adam bairou’abin i marane ra’iy.
48 Mi'i hap ewy ti aito mesuwarote watoĩne'en aha'ase'i Ãtau ewywuat pote ti aito mesuwarotiat kape yn aiwanẽtup hap ma'ato mekewat wẽtup ok Miit Iesui Miit sese atipy Kaipywiat mẽpyt'in no watoĩne'en mote atipy kapiat wanẽtup haria wo ra'yn aito.
48 Sabuw iyab me nowan biyah i orot me’emaim ma’am biyan na’atube, sabuw iyab mar nowan biyah i orot marane rara’iy biyan na’atube.
49 Pyno ti Ãtãu iã'ãkap ko'i aito mesup watoĩne'en ma'ato meiũran ti aru Atipy Kaipywiat Aika'iwat Iesui iã'ãkap ko'i watopyhu'at e.
49 Tafaram orot ana ana itinin tabaib na’atube, mar ana orot nanan ana itinin boro tanab.
50 Pyno eiwe'eg wo o uhekatuwyria katupono aipiit mesuwarotiat yt teke kuap i atipy pe katupono aipiit ipu'i kawiat huu kawiat iku'uro i'okpuk takat toine'en. Aikope Morekuat no Tupana toĩne'en hap tote yt uwe i iku'uro rakaria wo toĩne'en itote.
50 Taitu, abisa ao au yabin i iti, biyat, naatu finimit men karam boro God ana aiwobomaim narun, anayabin biyat i boro namorob namas, imih men karam boro wanatowan ma’am ana efanamaim narun.
51 Pyno atomoherep teran mio wuat uimiwan etiat Tupana ehay ehepe.
51 Tain kwanarub gewas, iti tur buriburin anao kwananowar, it etei boro men tanamorobomih, baise ata itinin boro nabotabir bonamanamarin namatar
52 Iesui ut turan ni tukupte'en ihaĩte rakaria ma'ato mekewat e'at pe ti aru aipiit pakup we Iesui piit ewywuat topyhu'at meremo. Mekewat hap e'at pe merep hap ewy tut Iesui aikotã aheha mehit hap ewy meremo hap ewy e. Mi'i hawyi Tupana huhu'e — Ariot ra'yn e hamo. Mi'i hawyi huhu'e hap ihay pirik pya wo hawyi ti aru meimuẽwat map haria te'eruwenõ'ẽ ra'yn gu'uro pyi e. Ipaku we watoĩne'en mekewat e'at pe. Aikotã Satere ut topopy kuap hap ewy mekewat e'at pe ikahu kahato watuwẽtem aiwo'osyp hawyi.
52 tour natut ana veya namanamar ebowabow na’atube, tanimatanubamo biyat nabotabir. Anayabin tour natut ana veya murumurubih etei boro biyah fairin hinamisir, naatu biyah ana itinin boro nabotabir.
53 Ma'ato ti aru aipiit pakup hap yt iku'uro rakat nuat i ra'yn watuwenõ'ẽ. Mi'i hawyi aito yt iku'uro rakat i te rakaria i'ewyte aipiit topyhu'at meremo ipakup sese.
53 Biyat iti morob emasamas boro nabotabir biyat fairin wanatowan ma’ama’anin namatar.
54 Mekewat e'at pe aipiit meremo ipakup we toĩne'en. Mesup aipiit iku'uro rakat toĩne'en ma'ato mekewat e'at pe ieĩne'en hat watoine'en aikotã Tupana to'e hap ewy topyhu'at aru — Atimoma aru gu'uro hawyi yt karãpe i eiku'uro hap toĩne'en e hap ewy.
54 Biyat iti boun tama’am boro namorob naatu namas, baise morob ufunamaim biyat boro nabotabir nan wanatowan ma’ama ana biyan nab. Imaibo Buk Atamaninamaim hikirum boro nan niturobe,
55 Watoken'ẽ kahato aiku'uro hap pupi mesup aikotã moi ahekatu'u hap pupiat ewy watoken'ẽ. Ma'ato mekewat e'at pe Tupana aihep gu'uro pyi hawyi yt kat i aiken'ẽ hap toimoma ra'yn pote e.
55 “Morob o a fair menanamaim ema’am boro inisnowah?
56 Iku'uro rakaria aito katupono yt naku i nug haria aito watopyhu'at pote. Karãpe Tupana ainãpin hap ko'i yt watunug i mi'i hawyi watikuap yt naku i nug haria aito Tupana wanẽtup hawe watopyhu'at hap watikuap.
56 Morob ana biyababan i bowabow kakafinane ebaib, naatu bowabow kakafin ana fair i ofafaramaim ebaib.
57 — Tupana urutuwehum ewawi urupy'a pyi. Waku kahato En katupono etum na'yn Esa'yru uruepe Urupotypot no waku kahato En. Mesup Esa'yru urumoesaika wakuat nug hamo. Urutuwehum ewawi wato'e Tupana pe.
57 Baise God ana merar tanay anayabin Jesu Keriso, i morob ana ahay ana waf tagagir yare!
58 Urumiky'eria uhekatuwyria yt eweitoiat tei'o ehepiat Iesui mohey hap. Waku eweikupte'en mot'i o iwywo e yne e'at pe. Po'og Tupana miky'esat ewy ewetunug no katupono watikuap ta'yn aha'up iwato tutum aru aipotpap iwato hap ok tã. Watikuap ta'yn aiminug Tupana miky'esat ewywuat hap wuat'i e'at piat topyhu'at. Uito ti Pauru.
58 Isan imih taitu, yate nanub kwanabatkikin, mar etei Regah isan anot tutufin kwanabow, anayabin Regah isan kwabow kwabi’akir i men anayabin enamih, baise yabin auman.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.