2 Coríntios 3
Lologena Wo Kienane Yesu Kristo Kome Kewo (LWW) vs AAI
1 Nepisayu kiamimi yum̃aena keviu na metava ne, pe pon re asitom avisave nepis vilave ke sane navianena tap̃ena lala navisokanena. La nene apim pun amiu amio m̃aki la nap̃a apisayula asape la apo pa sanape, a pogos nap̃a amolue petan amiu, am̃areran asape monar amiu asiri si m̃aki lap̃asia vena visawalen kiela yum̃aena nap̃a ap̃ar ke pano. Ana visae sinemimin meva si e lele tap̃ena, pe mesitom re m̃aki tai ne sanene poli vena visawal imimiena.
1 Iti kwananowar taiyuwit isat tao ra’ara’at maiye? O kwakokok sabuw afa turahinah tebifa’ihibe fefemaim kwa aki kwanifa’i isai kwanao ra’ara’at naatu aki kwa anifa’i isa anaora’ara’at.
2 Visae yaru tai sinenan kilia visave imi sanape, popon imi visu ga mras nen kiamimi yum̃aena e kiamiu malena lala. Amiu na sa ga m̃aki tai narui, nap̃a Kristo siria navisawalen kiamimi yum̃aena. Yaru tap̃ena lala akilia aim auloia, vena akilia ya nap̃a mesiria e losinemiu lala.
2 Kwa i aki ai fef, dogorei wanawanan hikirum sabuw etei baiyab so’ob isan.
3 Yoko avisu amiu sane ape m̃aki tai nap̃a Kristo naga mligania, ana mop̃ar pimi, a yoko avisu kilalea sane lelaga, mekila yum̃aena e amiu po pap̃isi. Ana m̃aki nene naga pe m̃aki re nap̃a wii na kilamemego na kapi nap̃a asiri e m̃as nen tus tai poli, ana naga m̃aki nap̃a Ninuna Ntewa siri e los nen yaru.
3 Rerereb yan ebi’obaiyit, Keriso taiyuwin iti fef kirum aki wanawana’imaim iyafar abai ana, men fufumamaim hikirum, baise God Anunin wanatowan ma’ama’anin kirum, men kabay rebanamaim baise sabuw dogorohimaim.
4 Visae ve sanene, kiau visena la nene pe visen vilave re poli, ana mekilia mevis sanene komin Kristo ga naga taaga kila nap̃a mop̃asine Ntewa keviu pa p̃isi.
4 Nati batkikin God nanamaim i it nowat Keriso’one enan.
5 Visae imimi ga, yoko tap̃atete mevisave imimi metorokin mekila sur tai, komin sur make ga nap̃a mekila, Ntewa ga kila sane imimi mekilia mekila.
5 It i men karam taiyuwit ata fairamaim abistan tasisinaf i tata’itin, tatafufun ana gewasin isan tao, baise it ata fair i Godane enan.
6 Naga ke narui mla m̃areraena amio kiliaena pan imimi, kila imimi mepim mepe kiena yaru na yum̃aena e lepas na viranarena viu nap̃a naga kila amio ita yeririna lala na yomerava. Naviranarena p̃esa asiri plan kana visena ne lala e tus lala navisaluaena lala kiena Mosis, ana visena la nene amiila ita ana pe torok ruru re poli. Apowo, ana ya nap̃a akila, akila meraravan ga asape ita yaru nakilaroen navisaluaena, nap̃a yoko monar telual marena vanonia. Ana naviranarena viu, naga visena ne lala apim am̃alivi e Ninuna Wa, a Ninuna nene narui kila ita tetol natamaliaena.
6 I sinaf isat heam ana obaibasit boubun ana bowayah tamatar, men fefemaim baise God Anunin Kakafiyinamaim. Anayabin ofafar hikikirum i ea’easbunit, Anun Kakafiyin i yawas ebitit.
7 Mrapa marua nasumo nene, nap̃a ate kana navisaluaena lala e kilavaru la nap̃a pe lepalepas nene, naga sum̃a pisaar ke ga kieta marena, ana naga pe sur tai nap̃a pe wa pap̃isi. Pogos nap̃a Mosis p̃ar lepalepas nen kilavaru la nene, naurarena kiena ne Ntewa pimi e naga, ana pogos nap̃a p̃ar maran si kilavaru la nene pa le Israel lala, m̃areraena naurarena nene sum̃a pito ke tano rui, ana la apisu p̃ele marana komin nap̃a pilavila na pilavila.
7 Ofafar nati kabay tafanamaim hikikirum ana veya God ana marakaw tafanamaim re auman bai, nati morob bai enan naatu ofafar ana kusisiarin auman naa, imih Israel sabuw men karam Moses yumatan hita’itin gewas, nati kusisiarin i sasawar auman.
8 Sanene, visae naurarena kiena ne Ntewa miyum̃ae m̃arera e pogos nap̃a apisawal mrapa na tolen marena, yoko yum̃ae ve sanape e pogos nap̃a yoko avisawal mrapa na tolen malena?
8 Baise nati kusisiarin men nati Anun Kakafiyin ana bowabow ana kusisiarin na’atube’emih.
9 Yoko naurarena kiena ne Ntewa monar yum̃ae ve keviu va manene va p̃isi e pogos nene, a tesum̃a tepisu p̃isi rui nap̃a kapi vivaga na mrapa viu sum̃a tego kar ga, sum̃a taulu kapi na mrapa marua nene nap̃a sum̃a pito ke tano rui.
9 Bowabow nati sabuw ea’easbunih nakukusisiar na’at, iti roumutuforen bowabow ana kusisiarin ana ra’at men tomar?
10 Lelaga, kapi viaga na mrapa marua nene naga sum̃a tego ruru nanua sumo, ana nagane, tepisu nap̃a kana kapi nena sane pe tego ruru re si poli, komin kapi na mrapa viu pimi p̃arpoyo, sum̃a tego keviu e yo make ga.
10 Ofafar atamanin ana kusisiarin i en, anayabin boun nowan ana kusisiarin i ra’at imaim atamanin kusair.
11 Kapi nap̃a sum̃a pito ke tano nene, lelaga nap̃a naga pitomi p̃esa, pitomi amio kana pupia naurarena nena. Ana nagane kapi viu nap̃a naga pimi mare ga sirau, yoko naga sulue na sike ne, a kana naurarena nena yoko ve keviu manene lue.
11 Naatu nati kousisi’arin boun kusaisir auman nanan na’at, nati wanatowan ekukusisiar ana ra’at i men tomarin.
12 Visae tesitomiyuli nene, yoko kila kieta sitomena m̃arera ruruia, a ve temaraun re si nap̃a tekila kapi vivaga kiena Sup̃e tegoli yo kar lala.
12 Isan imih aki isai nuhifot ema’am, aki fair abai ababatkikin.
13 Ana tesitomiyuli m̃ena yermarua Mosis, nap̃a naga pa metava e tavie, ana Ntewa pimi lavisinia, kila marana pilavila pap̃isi. Ana pe pon re ita teve sa naga poli, komin pogos nap̃a p̃asup̃e si pitomi pu le Israel lala naga kalo marana e kulmrae vena ve avisu re, vano-o tol pogos nap̃a kana tegoena sum̃a vito m̃a tano vano p̃isi.
13 It i men Moses na’atube yumatan sum Israel sabuw men karam yumatan ana kusisiarin hita’itin.
14 E pogos nene, pe apisuli re kapi nene poli wa, komin nap̃a p̃arila m̃arera pap̃isi, ana tepisu nap̃a pimi tol nagane, la sa m̃a ke nene na wa. Apulo ke visena lala e tus marua nap̃a sike ne, ana sane kulmrae na sike ga wa, sum̃a kilawo ke kiela sitomena lala. Ana visae alelaga ga e Kristo yoko naga kilia tarlua kulmrae nene vena akilia avisu kilale kiena yomerarava viu.
14 Baise hai not i kwaris naatu nati boun ana veya ofafar atamanin tebiyab. I men hibosair anayabin Keriso akisinamo wanawananamaim inama’am boro hinabosair.
15 Pogos nap̃a apulo ke navisaluaena kiena Mosis, naga sa nap̃a sur tai kalo ke p̃arila,
15 Iti boun ana veya, Moses ana ofafar inabiyab hai not sumasum sum inu’in.
16 ana pogos nap̃a visae yaru tai imi e Kristo, a warlua sur nene nap̃a kilawo ke kiena sitomena, ana naga kilia visu kilale suria. Sa ga visena na Nasiriena Wa nap̃a pisayu yermarua Mosis nene, nap̃a pisape “Pogos nap̃a Mosis pilon naga, kira pisu Sup̃e, kulmrae nene mloru si petania.”
16 Baise yait ta Regah isan natatatabir nati sumasum i bosair.
17 Ana pogos nap̃a visena nene sape Mosis pilon naga kira pisu Sup̃e, visena nap̃a Sup̃e, kana kinasia naga nap̃a pe Ninuna Wa kiena ne Ntewa. A tekilia tesape e nape nap̃a Ninuna Wa kiena ne Ntewa sike ea, yaru lala akilia aurmatan m̃areraena na viowaena, alual malena.
17 Regah i Ayubin, naatu menamaim Regah Ayubin ema’am nati’imaim rufamen emamatar.
18 Sanene, ita make ga nap̃a temlelaga rui, pe kulmrae tai towo re si marata poli, ana tesum̃a tepisu ruru nena pupia nauraraena kiena ne Ntewa. A pogos nap̃a tesum̃a tepisu m̃a pano, nauraraena nene pimi puleule e ita, pano tol nap̃a tepim tepe sane kupito vena tegoliaena kiena kapi vivaga va va yeririna tap̃ena lala. Ana kapi vivaga nene pe molue re kome kieta malena poli, molue kome kieta Sup̃e, nap̃a naga Ninuna nanene nap̃a sike e ita.
18 Naatu it iyab yumatat men sumasum, it etei’imak Regah ana marakaw yumatatamaim ekukusisiar, it ebobotabirit i ana yumatanabe tamamatar. I ana marakaw kusisiarin i ra’at kwanekwan, i Regahine enan, i Anuninamaim ema’am.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Coríntios 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.