Lucas 4
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Yéesu naameeŋ niŋ Kunuu ka keenape ka, náafulii ti musuu ma miti Jordan. Kunuu ka keenape ka nkiyeniyoo kátintiŋan pati káahaaŋ ka tes.
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 Naayeno po fo kunoom áwii ésupak, Seetaani ya ti hiŋes híluuŋuyoo. Aliit waah ti oom kunoom púlooŋ, ti pikelan, peep mpucokoo.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 Seetaani ya neesokoo: “Páawoo awe yem Añii ya ati Pútuun pa, sok énankiin eyye eyeso hímpuul.”
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Yéesu naañahan yo: “Kiiceekiic ti hilim ha hiti Pútuun pa nii: 'An ataloŋ niŋ hímpuul lamma.'”
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 Seetaani ya neecoopoo patiila la haane, néeyisanoo mpacas cáwii ca citi púlunta pa púlooŋ.
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 Neesokoo: “Inci fawufani kayine enke púlooŋ niŋ hamake ha hiti cáwii ca, kaatuko inci nkuwufanee, yíniyini kawufan etenko an óo an aŋa ínsuumaam.
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 Fiye, náakilipiyaa hátikinam ti hímulu, efikiyeno púlooŋ kitii.”
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Yéesu naañahan yo: “Kiiceekiic nii: '\+w Ateeteyo\+w* Pútuun pa pitii aññaŋe ékilipo hátikin etempo, apan pikina lamma aññaŋe kaawaaseen.'”
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 Seetaani ya néetintiŋanoo Jerusalem. Neesiiŋanoo la haŋe la pahaan ti ekumpaan ya enfakat ya eti Pútuun pa. Nene esokoo: “Páawoo awe yem Añii ya ati Pútuun pa, fúl le cípo t’etaam.
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 Kamma inkiicee nii:
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 pumaleekoo pa éfipiseepini niŋ sipees etempo,
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Yéesu naañahan yo: “Kiiceekiic nii: 'Aañaŋut puwinko Ateeteyo Pútuun pa pitii.'”
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 Ta Seetaani ya neepaye ta hiŋes híluuŋuyoo ha púlooŋ, neekatanoo fo ti cikee caanak.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 Toko fúle, Yéesu naañoho ti mah ma miti Galilee, niŋ pameeŋ sempe sa siti Pútuun pa séefulii sa ti Kunuu ka keenape ka. Pakan paka nkáyaañ káakup kiteyoo ti pisaatee pa púlooŋ péekinkoolii pa.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 Naayeno kakalaŋan ti púluumuma pa piteyii, pakan paka púlooŋ nkayeniyoo hímulu.Ta Yéesu naayeniye ta kakalaŋ hilim ha hiti Pútuun pa ti éluumuma eti Pusuwif|alt="Jesus teaching at the synagogue in Capernaum" src="LB00244B.TIF" size="col" loc="4:15-16" copy="Knowles & Bass" ref="4:15"
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 Púful toko, Yéesu naakaay Naasalet pa náakulee pa. Ti hinoom ha hiti kayeno ka kiti Pusuwif pa naanako ti éluumuma ya eteyii samat nii fa naasale fa íhinu. Naalito apisiiŋo kati akalaŋ.
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 Nkañaakanoo kaahit ka kiti ayaamakoola ya Esaaya. Apúpoonin ko, naacuk la inkiicee la:
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 “Kunuu ka kiti \+w Ateeteyo\+w* unka ti inci
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 inkaman etiil eyya Ateeteyo áfaayisan pásuum pa piteyoo.”
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 Naapoon kaahit ka naañaakan ko áhina ya naacaayeno. Keeyeniye ka ti éluumuma ya púlooŋ cew ñíkinii iññiya teyoo.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 Náayaañ hisokuyii: “Fíyooy, heekiicee eehe hitaakiyaa ti pásiyal aluu.”
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 Pakan paka púlooŋ nkákup héesuume teyoo, ínnimii ti kilim ka kéesuume ka kéefulii ka ti putumoo. Nkacakan: “Fo aŋe tom ayem Josef añiinoo?”
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 Yéesu naasokii: “Híiniyaamhiini nii efinifinam ti kusoku enke: 'Akúuñana kúuñanoolo! Hín le ti saatee ya etii, samat nii eeha núusiye ha ánhine Kafaanawum.'”
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 Naapenan hisokuyii: “Pánipani, ayaamakoola asayanantee ti saatee ya eteyoo.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 Píhiiniyan aluu nii ti caanak ca citi ayaamakoola ya Elí, etiil ya enuput fo sitiil síhaaciil niŋ kiim isak niŋ hoonool, épankul neeyeno ti mah ma púlooŋ. Tempo, intaako piyaaŋat peemeeŋe Israyel payenka pákayiinii keekete.
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 Pútuun pa pupoñut Elí ti akee ti payenkuu, pale ti ekee eyaaŋat aŋa áyiinoo eekete ati saatee ya eti Salepat pukol saatee ya eti Siton.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 Ti caanak ca citi ayaamakoola ya Elise, intaako lompo kayoŋ púkuuña pakati kanuk ti mah ma miti Israyel, pale háati oonool teyii akuulanutee fo Neeman lamma ati Siriya.”
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 Pakan paka púlooŋ keeyeniye ka ti éluumuma ya, kiiñii nkili ta nkásiye ta enke fiye.
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 Nkayito, nkáfulanoo ti saatee ya. Nkacoopoo patiila kanaac cítintiŋ ca la saatee ya neelutee la, kati káhalapiyoo t’etaam.
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 Pale Yéesu náanapii ti pututa kayoŋ ka naakaay pítinoo.
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 Saatee ya eti Kafaanawum|alt="Capernaum" src="HK00368B.TIF" size="col" loc="4:30-31" copy="Knowles" ref="4:31" Yéesu náawanoonii Kafaanawum, saatee eti Galilee, naayeno kakalaŋan pakan paka ti hinoom ha hiti kayeno ka kiti Pusuwif pa.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 Innímii ti pakalaŋanaloo, kamma hilim ha hiteyoo nihitaake sempe.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 Intaako la ti éluumuma ya áyiin aŋa hísaalumantseetaani nihinakiye. Náaceekii niŋ kaawiiluyoo:
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 “Katan unii! Weyme uyem ti pututa unaa, Yéesu ati Naasalet? Fo áakeyyookey aakati púcalool unii? Inci méyimeyi awe yem ayme: Eesampanee ya ati Pútuun pa!”
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 Yéesu naafet teyyo: “Fatan! Fúlii teyoo!” Hísaalumant ha nihitah áyiin a t’etaam hátikin pakan paka púlooŋ, níhiful teyoo peekuumutoo.
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 Pakan paka púlooŋ nkaŋaŋo nkayeno picakanool: “Hilim eehe, hilim puume? Ti kayine niŋ sempe nasok kísaalumant ka kúfulii, nkúful!”
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 Kiti Yéesu nkísiyo ti pisaatee pa péekinkoolii pa púlooŋ.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 Yéesu ápufulii la ti éluumuma ya naanako la ti ekumpaan ya eti Simon. Simon aasonoo aal naayeno niŋ káakuuñu kiti pasowe-enii kenfakat. Nkaluum Yéesu apiyankananoo.
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 Naañeeho toko teyoo naafet ti pasowe-enii ya mpúful. Tokotoko náalitoonii, naawasii kapili.
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 Ti panowal caanak ca, pakati káakuuñu óo káakuuñu nkácoopiyee ti Yéesu, naalemp sipeesoo ti an óo an teyii, náakuuñanii.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 Kísaalumant lompo nkúfulii ti pakan keemeeŋe, nkiyeno hiceeku: “Awe yem Añii ya ati Pútuun pa!” Pale naafet tenko naakit ko káakup kamma nkimeya nii akina ayem Eenucee ya ati Pútuun pa.
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 Cipilap, Yéesu naañako apiyeno lamayoo. Kayoŋ ka nkiyeniyoo hiŋes, ta nkútookiyoo ta la naayeniye la, nkílafiyoo hicoku timpi akatanii.
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 Pale naasokii: “Inci ñaŋaa káatuunan ekooŋan ya éesuume ya eti cáwii ca citi Pútuun pa ti pikee pisaatee pa lompo, heewune ha inci ímpoñiyee.”
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 Naayeno káatuunan eteeho ti púluumuma pa piti Judaay.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.