Lucas 24

Kuloonaay (KRX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Timaas ya nuulap, pakaal paka nkakaay pati hiyaak ha. Nkacoopool munucu ma niŋ man ma méesuume ma haaw emma nkamemanoole ma.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Incakatook énankiin ya eepantane ya hiyaak ha néepalinkanee.
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 Nkanako, pale kacukut ehunuŋ ya eti Ateeteyo Yéesu.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Kámiit fa éfikamiilool. Tokotoko, pákayiin pákasupak nkáfulii teyii niŋ wañ weemiñale tas.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Ewatate enfakat neeyeno neyii, nkásitan. Pákayiin paka payenkuu nkasokii: “Weyme uwune ínniyemi ti hiŋes ti keekete ka aŋa eeyem ya kaloŋa?
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Aneetaat le, alitaneelitan ti keekete ka! Nínawuno eeha naasoke ha aluu ta naayeniye ta Galilee:
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 'Inci, Añii An, fo inci ufanee ti sipees pumuuyena pa. Fapempeŋee ti kuluwaa ya, ti hinoom ha híhaaciyenu ha fálitoonii ti eket ya.'”
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Fiye, nkánawuno kilim ka kiteyoo.
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 Pakaal paka páfulaliyii pati hiyaak ha, nkañoho, nkakaman eehuu pupoñapoñ pa ŋaasuwan niŋ oonool a niŋ pakakee pinapana pa púlooŋ.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Keekamane ka eehe pupoñapoñ pa kayem Mari ati Makatala, Yowanna, Mari íññaa ya ati Saak niŋ pakakee pakaal keeyeniye neyii.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Pale pupoñapoñ pa kacokut ho nii hilim heetaake hikaw, káyinanutii.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Toko fiyaaw, Piyeer naalito niŋ katey fo pati hiyaak ha, náacuuhan acukut ehunuŋ fo kahuuy ka kiti kahok ka lamma. Naañoho pateyoo, ínnimoo ti heetaakiye ha. Piyeer pati hiyaak ha|alt="Peter at tomb" src="LB00329B.TIF" size="col" loc="23:12" copy="Knowles & Bass" ref="24:12"
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Ti hinoom ha hoonool huu, pinapana pákasupak pakati Yéesu nkayeno pikaayu ti cisaatee enca nkasok Emmawus, ti pututa etenco niŋ Jerusalem sikilomeetal ŋaasuwan niŋ yoonool.
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Nkayeno kákupat heetaakiye ha púlooŋ.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Ta nkayeniye ta kákupat niŋ pílaacinool, Yéesu himuumoo náakoliyii, naanapool neyii.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Nkacukoo pale waah nuukitii hikiiwuyoo.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Yéesu naacakanii: “Weyme ínnikupat ti pítin aluu?” Nkasiiŋo niŋ páciiteyii.
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Oonool teyii, caacawoo Kileyopas naasokoo: “Fo awe lamayi yem Jerusalem akaawoola éemiit heetaakiye ha ti kunoom enke?”
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Yéesu naacakanii: “Hikina hiyem eeheyme?” Nkañahanoo: “Heetaakiye ha Yéesu ati Naasalet. Ayenaayeno ayaamakoola enfakat hátikin Pútuun pa niŋ pakan paka púlooŋ, náhin páhinal penfakat, náakup niŋ sempe.
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Ñíhampaatiin puwaaseena pa pakati Pútuun pa niŋ ñíhampaatiin ña pakatuunaa nkawufanoo pakati Room kati káhinoo kíiti nkamukoo, nkapempeŋoo ti kuluwaa ya.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Pale unii, núuyinan hínum nii akina akaakaay kafakan Israyel. Apan ti eehe fiye púlooŋ, fíyooy yem hinoom ha híhaaciyenu ha ta eehe nihitaakiye ta.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Pakakee pakaal ti kayoŋ ka kutoonii nkaliimanool unii. Káfiisaafiis nuulap kapikaay pati hiyaak ha,
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 kacukut ehunuŋ ya eteyoo. Nkáñohoonii, nkasok unii nii pumaleekoo nkacuke mpusokii nii oopa kaloŋa.
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Pakakee ti kayoŋ ka kutoonii nkakaay pati hiyaak ha, nkatook samat nii pakaal paka fa nkasoke fa pale kacukut Yéesu.”
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Fiye, Yéesu naasokii: “Aluu niyem pusoŋ, nicasut ti káyinan eeha púlooŋ piyaamakoola pa nkasoke ha!
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Fo Eenucee ya ati Pútuun pa añaŋut hicuku kúnuul enke apite anako ti hamake ha hiteyoo?”
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Púful toko, naayeniyii kakaman heesokee ha teyoo ti pakiical pa púlooŋ piti Pútuun pa, ápucook ti pakiical pa piti Móyiis fo ti pakiical pa piti piyaamakoola pa púlooŋ.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Ta nkalohane ta cisaatee ca enca nkayeniye ca tenco pikaayu, Yéesu náahin fiye nii himuusu.
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 Pale nkaŋiiniyoo ti hisoku: “Yeno le niŋ unii, kamma ínciniimiye, apan caanak ca unca ti ékey hicoku.” Naanako, naayeno neyii.
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Ta nkayeniye ta kati kali, naacoop hímpuul ha naasok Pútuun pa apalaka, naafiit ho naawufanii.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Ñíkinii íññipankino nkakiiwoo pale naayemaŋ teyii feles.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Nkasokoolo: “Fo saan anii sisaput ti pítin pa, ta náahine ta kunuu anii kípipankino ti heesokee ha ti pakiical pa piti Pútuun pa?”
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Tokotoko, nkalito mpacas, nkañoho Jerusalem. Incakatook pupoñapoñ pa ŋaasuwan niŋ oonool a la nkaconcoole la niŋ pakakee paka,
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 ti hisoku: “Pánipani, Ateeteyo ayitaayito ti eket ya! Afúliyooful ti Simon!”
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Pinapana pa pákasupak paka payenkuu, nkakamanii heetaakiyii ha ti pítin pa niŋ puume nkakiiwe Yéesu ta naafiite ta hímpuul ha.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Poko ti hisoku ha eehuu, Yéesu himuumoo náafulii ti pututayii naasokii: “Aluu kásuumaay!”
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Nkáyolino, nkafe, incukii nii áfulaful nkacuke.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Pale Yéesu naasokii: “Weyme uwune inniliim? Weyme uwune innitaak pámiiloolal empuu?
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Nisincan sipeesam niŋ wootam, aŋe inci himuumam! Nílikam innisincanam! Afúlaful ataakut enii niŋ picec, inci taakaataak samat nii fa innicuke fa.”
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Ta naasoke ta eehuu, náayisanii sipeesoo niŋ wootoo.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Innímii nkameeŋ niŋ pásuuma fo nkáyinanut. Yéesu naacakanii: “Nitaakut le waah uti hili?”
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Nkawufanoo pífiitiin yoon eesowee.
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 Naacoop po, naali po hátikinii.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Fiye, Yéesu naasokii: “Ta inci iyyeniye ta niŋ aluu, sokaasok aluu: 'Heekiicee ha púlooŋ kutoom ti hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis, ti pakiical pa piti piyaamakoola pa niŋ ti pakiical pa piti Kícimu ka, eehuu púlooŋ fo hitaako.'”
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Fiye, Yéesu náapankin kunuuwii kati kási pakiical pa piti Pútuun pa.
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 Naasokii: “Ehe heekiicee ha: Fo Eenucee ya ati Pútuun pa aket, ti hinoom ha híhaaciyenu ha náalitoonii ti eket ya.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Ehe eeha nkakaakaay ha káatuunan pakan paka púlooŋ, nkácook Jerusalem: 'Níwunko umuuyen wa utaaluu Pútuun pa kati puponket wo aluu ti caacawoo.'
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 Aluu niyem keetantake ka eehe púlooŋ.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Inci fápoñii aluu eeha Paapaa atoom náayinanane ha. Pale fo niyeno ti saatee eyye fo ta sempe sa siti patiila éfisiwanoonii ti aluu.”
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Púful toko, Yéesu naacoop pinapana pa pakateyoo fo kalohan cisaatee ca citi Betani. Náaseepin sipeesoo naasampanii.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Ta naayeniyii ta kaasampan, naakatanii, náaseepinee alacana.Yéesu, ta naayeniyee ta káaseepinee alacana|alt="Jesus' ascension" src="CNT5851a.png" size="col" loc="24:50-53" copy="Cook" ref="24:51"
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Pinapana pa pakateyoo nkákilipo, nkayeniyoo hímulu, nkañoho Jerusalem niŋ pásuuma penfakat.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Nkayeno tan óo tan hímulu Pútuun pa ti ekumpaan ya enfakat ya.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.