João 1
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Ti púcook pa, Hilim ha hitaakaataako. Hilim ha hiyenaayeno niŋ Pútuun pa, Hilim ha hiyem lompo Pútuun pa.
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 Nihiyeno niŋ Pútuun pa ti púcook pa.
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Pínapii teeho Pútuun pa mpíhine waah óo waah, waah úhinutee puson eteeho.
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 Teeho eloŋ ya neeyem, oom eloŋ eyem lompo ecaaŋ ya eti pakan paka.
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 Ecaaŋ ya uyya ti hicaaŋu ti énimaan ya, pale énimaan ya eyinaat yo iheeku.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 Pútuun pa mpúpoñii áyiin aŋa nkasok Saŋ.
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 Akéyyookey kati ayeno eetantake ya naakaman pakan paka kiti ecaaŋ ya, ancuk pínapii teyoo pakan paka púlooŋ nkáyinan.
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 Akina himuumoo aneetaat ecaaŋ ya pale ákeyyookey kati ayeno eetantake ya naakaman pakan paka kiti ecaaŋ ya.
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 Ecaaŋ eyyuu eyem ecaaŋ ya eti pánipani ya eyya necaaŋan pakan paka púlooŋ. Oom ecaaŋ ékeyii ti púlunta pa.
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Hilim ha hiyenaayeno ti púlunta pa, pínapii teeho Pútuun pa mpiliile púlunta pa, pale púlunta pa pímiit ho.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 Lateeho níhikeyii, pakan eteeho kawananut ho.
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Pale pakakee nkawanan Hilim ha nkáyinan ti caacaw eteeho; oom pakan, Hilim ha níhihinii kápiyini éyenoonii epuuk Pútuun.
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 Kaneetaat epuuk Pútuun ti hipukuyee ha hiteyii niŋ fotom ti pálafi pa piti pupukayii, pale epuuk Pútuun kaatuko Pútuun pa puwufanii eloŋ éeyeeni.
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 Hilim ha níhiyenoonii an naakin noonii, an éeyisane panap niŋ tooñaa fo muus. Ucukaacuk hamake ha hiteyoo, hamake eeha Paapaa ya Pútuun pa mpuwufane ha Añii etempo oonool a kóŋ.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 Saŋ átuunanaa-túunan kiteyoo, naaceek apusok: “Ehe aŋa inci ínkupe ya kiteyoo ta inci insoke ta: 'Oopa ti ékey pusonam, pale ahaŋaam hitaaku nafaa kaatuko ataakaataako inci táakumo.'”
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 Unaa, ti panap pa piteyoo penfakat pa, naasampan unaa púlooŋ, nene apenan apisampan unaa.
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Kaatuko hilim ha heesiiŋanee ha ti Móyiis níhinapii, pale panap pa niŋ tooñaa ya ti Yéesu Krista mpínapii.
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 An ataapala acuk Pútuun pa. Pale Añii ya oonool a kóŋ eeyem ya Pútuun pa, akina ayem hikaw Paapaa ya Pútuun pa, akina lompo áyisane po unaa.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 Ehe eeha Saŋ naasoke ha ta nkacakanoo ta akina ayem ayme. Oom hinoom, pakati kikaw ka pakati Pusuwif pa pakati Jerusalem nkapoñ pakakee ti puwaaseena pa pakati Pútuun pa niŋ pakakee písisikana puwaaseena kapicakan Saŋ: “Awe yem ayme?”
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 Saŋ náakup picaaŋ cataŋ, apookutii kañahan pale naasokii píhiini hat nii: “Inci neetaat Eenucee ya ati Pútuun pa.”
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Nkacakanoo: “Ooto awe yem ayme? Awe yem Elí?” Saŋ naañahanii: “Haani inci neetaat akina.” Nkacakanoo: “Awe yem ayaamakoola ya?” Naañahanii: “Haani.”
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Fiye nkasokoo: “Ooto awe yem ayme? Unii uñaŋaa kañahan kéepoñii ka unii. Weyme aafasok kitii?”
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 Saŋ naañahanii: “Inci yem aŋa naceek a ti káahaaŋ ka tes: 'Nicoonanool pítin pa piti \+w Ateeteyo\+w*!' samat nii fa ayaamakoola ya Esaaya naasoke fa.”
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 Ti kéepoñiyee ka ti Saŋ, intaak Pufalisaay.
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 Nkacakanoo: “Awe, niŋ aaneetaat Eenucee ya, aaneetaat lompo Elí niŋ fotom ayaamakoola ya, ooto weyme uwune áaninhin pátise pakan paka?”
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 Saŋ naañahanii: “Inci niŋ man ínhin pátise pale ti pututa aluu taakaataak an aŋa ínnimiit.
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 Oom an áfaakey pusonam, inci túuniit fala kákopin ñikopu ña ñiti pisamata pa piteyoo.”
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Eehuu púlooŋ nihitaako ti saatee ya eti Betani pa caanak ca íncifulii pa ti musuu ma miti Jordan, pa Saŋ naayeniye pa íhinu pátise.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 Eti kacom eteyyo, Saŋ naacuk Yéesu ti ékey teyoo naasok: “Nisincan, ehe Císaacii ca citi Pútuun pa, enca íncifulan ca umuuyen wa uti pakan paka.
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 Kiteyoo inci iyyeniye káakup ta inci insoke ta nii: 'Ayíin oopa ti ékey pusonam pale ahaŋaam hitaaku nafaa kaatuko ataakaataako inci táakumo.'
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 Inci míitoo hínum pale kati áyisanee pakati Israyel ewune inci ínkey íhinu pátise niŋ man.”
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 Saŋ nene ákup picaaŋ cataŋ naasok: “Inci cukaacuk Kunuu ka keenape ka nkúfulii patiila nkúwanoonii samat nii hícuucuuku, nkiyeno teyoo.
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Inci míitoo hínum, pale aŋa éepoñiyaam ya íhinu pátise niŋ man asokaam: 'Aŋa ankaakaay a hicuku Kunuu ka keenape ka nkúwanoonii teyoo nkiyeno teyoo, aŋuu akaakaay pátise niŋ Kunuu ka keenape ka.'”
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 Saŋ nene asok: “Cukaacuk ho, ínkup kiti eeha inci incuke ha insok nii, akina ayem Añii ya ati Pútuun pa.”
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 Eti kacom eteyyo, Saŋ nene ayeno toko kasiiŋ niŋ pákasupak ti pinapana pa pakateyoo.
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 Ta Yéesu naamuuse ta, Saŋ naasincanoo naasok: “Aha Císaacii ca citi Pútuun pa!”
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Pinapana pa pákasupak paka pakati Saŋ, ta nkásiye ta kilim enkuu nkanapan Yéesu.
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 Yéesu naayeso naacukii ti kanapanoo naacakanii: “Weyme inniyem ti hiŋes?” Nkañahanoo: “Rabi” (ekina eyem “Akalaŋana eemaka”), “peyme ankine?”
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 Naañahanii: “Níkey efinicuk.” Nkakaay nkacuk la naakine la, máamun ta incisape ta eyam, nkahankanool hinoom ha neyoo.
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 Aŋa nkasok a Andre, Simon Piyeer atuwoo, akee ti pákasupak paka kéesiye ka kilim ka kiti Saŋ nkanapan Yéesu.
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 Náatikin apicaasok púnuwoo Simon: “Ucukaacuk Mesi ya” (ekina eyem “Eenucee ya”).
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 Naacoop Simon pati Yéesu. Yéesu naasincanoo naasokoo: “Awe yem Simon, Saŋ añiinoo, pale fiye aafasokee Kefas” (ekina eyem “énankiin”. Ti kaŋ ya eti Kilek, Kefas ekina eyem Piyeer.)
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 Eti kacom eteyyo Yéesu naasiiŋo pikaayu Galilee, naakaay apipaakool niŋ Filip, naasokoo: “Nápaniyam!”
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 (Oom Filip ati Petesayit, saatee ya eti Andre niŋ Piyeer.)
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 Púful toko, Filip naakaay apipaakool niŋ Natanayel naasokoo: “Ucukaacuk aŋa Móyiis naakiice ya kiteyoo ti hilim ha heesiiŋanee ha, aŋa piyaamakoola pa nkakiice ya kiteyoo lompo. Akina ayem Yéesu ati Naasalet, añii ya ati Josef.”
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 Natanayel naasokoo: “Fo waah weenape úyiniyini éfulii Naasalet?” Filip naañahanoo: “Kéy, aafacuk.”
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 Ta Yéesu naacuke ta Natanayel ti élohiyoo náakup kiteyoo naasok: “Ehe ati Israyel pánipani, kincaam kineetaat teyoo.”
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 Natanayel naacakanoo: “Puume ammeyaam?” Yéesu naasokoo: “Filip áyonkalumi, cukuucuk ta ayyeniye ta t’etaam enuun sootoo ya.”
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 Fiye Natanayel naasokoo: “Rabi, awe yem Añii ya ati Pútuun pa, awe yem Amansa ya ati Israyel!”
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 Yéesu naañahanoo: “Fo áayinanaayinan kamma inci insokuu nii cukuucuk t’etaam enuun sootoo ya? Aafancuk waah wenfakat pihaŋ le.”
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 Nene apenan ti hisoku: “Inci pusok aluu pánipani ya, efinicuk patiila mpánkinee, pumaleekoo pa piti Pútuun pa mpiyeno pisilo niŋ éwanoonii ti inci, Añii An.”
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.