1 Coríntios 10

GOD RIITI MAJI KEPI (KMO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Yaka kumwoy, ada yuyato kwota diita boboyen hikishanakech. Noti yeyi wayega ye hejagwoyap kuruk tarek, God riita yenya siiti kowutar. Worek, yecha i somakwotii tawa pa iniga ir.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Yecha hejagwoyap kuruk tarek, somakwotii pak icharek, Moses riita icharek, riina sumowuniga podatebak ichar. Uku yeechi ir.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 — ausente —
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 — ausente —
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Wowak, eecha otii tarek, God riita eena hechi yuyatrek, yechi maba eyey ma biish ta yeyi tawa eemek i ya yar.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Nago, diita boboy sii eeta nona mukuchichawa boboy. Eecha mukuchichu yecha kapasek boboyen kwoya hechawag, no opoche eechaba kwoya hechanakech.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Ye kaw woshepii tar god riiti hin yesokwa tarega, no eechaba otiikasakech. Mashi keyir maji eecha wocho: “Ma mima ye yi otii aniga ye siitii anemesherokotar.”
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 No eechaba nobo anamesheroko ye ikasakech. Ye kaw eecha otiirek, yadii pochi 23,000 ye ha hamar.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Kaw yecha otiirebaga nota opoche eechaba God riina otii otiihechanakech. Yecha eecha otiirek, hopo ye yenya chicharek, ye ha hamar.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Yecha otiirebaga kwo opoche God riina ow majin batanakech. Ye kaw eecha otiirek, man pi sowakwo tawa ejel rii yenya pi sowakwo hamar.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Diita eyey boboy mashi yenya otiiri, eeta nona mukuchichawa boboy. Diita boboy nona ow poy siitawa boboyen eena keyir. Nota diika tawey, hamak tawa nedii bana bana siito.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Eeta ma por rii hapaga siichi siitiiken hikiney, rii sa opoy siichi siitii ta. Opoche mii sakatanakech.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Eyey otii hechawa boboy kwotak yatawey, eyey ma yen eechaba otiihebato. God rii eeta kiki sowa nota na riina hehar hiki siitiichicha. Riipa saka heechanak, kwota otii hechawa boboy sii ya kwona dagiir poyekiitawa. Yaho. Eeta boboy yaney, God riipa kwona kiyatay nobon mukuchikiita. Eeta nobo sii eeta kwota hapaga siichi siitanak, kwopa eyey otii hechawa boboyen dagiir poye takiita.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Eeji yaka kumwoy, kwo woshepii tawa god yenya na magiirechichi heechi akii i.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Kwota hokwa sokwa tawa ma tawak, eena ana kwona wocho. Kwota na eeji majin na hehar hiki ta.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Hadabas boboy ha tawa heebiya no God riina woshiachi otii atawey, nota boy Kraist riiti pik nona yaya yopo wunak, Kraist riitak podabak sowo? Diitageyen nota reekichi atawey, nota boy Kraist riiti maban achi nota yaya yopo wuchi yinyak, no Kraist riiti mabak podabak sowa.
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Podaten gey tawak, siina nota atawey, nopa podabak sowa.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Kwota na Isrel ma yenya na hiki ta. Eeta ma ye opel otii tawa aboboy atawey, ye opelen otiik woher God riitaka podebak sowa.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 Ada bawak, eeji maji mu sii shecha wocho? Ada eecha wocho diitata: Woshepii tawa god rii kapo harapa boboy? Woshepii tawa God riina opel aboboyen hatawey, ii kapo harapa boboy? Yaho.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Ada eecha wocho woshepii tawa god yenya ha tawa opel siina God riina hakasakech. Kwokapasek spirit yenya hato. Ada yuyato kwota kapasek spirit yechaka eecha podabak tanan bokonato.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Kwopa saka Harapa riiti heebiyak atanak, kapasek spirit yechi heebiyak atak tawak. Kwopasaka Harapa riiti cheyek yichanak, kapasek spirit yechi cheyek yichak tawak.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 Kwo boy gegiyato Harapa Ma riina nota otiichinyak, riita nona inyaka kwotayek? Kwo kapo eecha hikitu nota eeta kiki sowa nopa riina dagiir poyekiita?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Ma kaw ye eecha wocho: “Nona heechi tawak, no eyey boboyen otiikiita.” Wowak, eyey boboy ye saka nona kiyatayekiitawak. Ayo. “Nona heechi tawak, no eyey boboyen otiikiita.” Wowak, eyey boboy sii nona otii hapaga siikasakech.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Ma por rii opoche riitaba mayama siitii kowuchi tanakech. Yaho. Eyey ma ye anadii man eechaba siiti kowuba ta.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Eyey kiyan kwo toko tawey, awaba eemek toko tawey, ii kwo na a. Kwo opoche eena upurus hikichi woheye itanakech.
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 Mashi keyir maji eecha wocho: “Nosap diita nosapek tawa eyey boboyeka eeta Harapa riiiba saniga.”
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Ma por rii hiki siitiichinyan, biish tanak, kwotaka eecha aken wonyey, kwota iken gegiyaney, ii na i eyey aboboyen kwona hataweyn na a. Opocheinyaka upurus hikichi eena woheye itanakech.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Wowak, ma por rii kwona eecha wonyey, “Dii woshepii tawa goden ha tawa aboboy.” Wonyey, ii na meejichi riita inyakak hikichi banak, kwona na hikichi inyakabak heechi na kwo opoche atanakech.
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 Ada wochawey, ada kwoti inyaka hiki tawa boboy eena bakasakech, an anadii ma yechi inyakak tawa boboy eena bato. Wowak, ma kaw ye eecha wohecho: “Boyewak anadii ma yechi inyakak hiki tawa boboy sii eeji nobon dasiipii pakato?
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Ada aboboyen God riina woshiatawey, boyewak ma por rii ana diita aboboy bato?”
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Nago, eyey yon kiwota otii tawey, kwota anak, uku aney, ii na God riiti hin yesokwa ta.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Kwo eeka yichawak, kwo opoche Ju ma yen Grik ma yechaka ow pochi otiitanakech. Lotuya tawa man opoche eecha otiibatanakech.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Ada otii tawabaga, kwo na eechaba otii ta. An otii tawa yo eyey ma yecha hechi rukusiichi sumowubaken an eena otiito. Ada eeji inyakabak hikikasakech. Eeji boboyeban hikikasakech. Yaho. Ada anadii ma yechi inyakan eena otiichichi. Yenya yesokwa yichiken eena an eecha otiito.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.