Atos 28
Nasoruan siGot len nasoruan ta Uluveu (KLV) vs AAI
1 Nǝboŋ namttovahut namtusab̃i ke nahǝsan naholoul enan evi Malta.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Husur naus eus mai naut esusus, alat lotosuh ei luvoi habat hǝn ginamito. Lotuŋ nǝhab, ale lukel nahǝhaṽuran salito mai ginamito.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 APol itariv nǝhab galevis, be nǝboŋ toriŋi len nǝhab, nǝm̃at sua, nǝvaipa, imakuv dan naut topud, hat navǝlan.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Nǝboŋ alat a Malta lotoris nǝm̃at totahǝtah len navǝlan, lusorsor mai galit gabag ke, “Ategai evi naulum̃an togol nǝmatan. Naut kǝmas gai sǝmat len tas, nagot pǝhaṽut sidato, aNoran, asike idam̃ ke timaur am.”
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Be aPol ekur kuv nǝm̃at vi lan nǝhab ale aPol imaur sal.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Luvatvat viri ke dereh aPol titob o titeh tutut timat. Avil lutoh viri ebǝlav sob̃uer. Natideh savisi hǝni. Ale logǝgel hǝn nǝnauan salito, lotub̃at kele ke evi nagot sua.
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Pǝpadaŋ hǝn naut enan ikad nǝtan sinǝvanuan totibau hǝn naholoul, nahǝsan aPuplius. Gai ike, “Ivoi,” mai ginamito ale ekǝtkǝta tǝban ginamit len nǝmariboŋ itor.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Len nǝboŋ enan atǝman aPuplius emǝsah. Ipat len nǝmel, epud mai ep̃irp̃ir. APol ivan hǝni, isor tuṽ. Nǝboŋ tonoŋ eriŋ navǝlan gǝlar lan ale imaur.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Husur natenan, galit p̃isi len naholoul lotomǝsah, logǝm hǝn aPol ale lumaur.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Loputsan ginamit hum namttovi vanuan toyalyal gail. Ale nǝboŋ namttoutaut hǝn namtb̃iwol vi lau, lousan natit p̃isi b̃evi tarhǝt sinamit len nawolan sinamito.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Husur nahǝbati itor namtovi lau len nǝwag wolwol ta Aleksadria tokir len naholoul enan len nahǝbati naut susus. Ikad Namǝlav Larmiṽan tovi namǝlauah han.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Namtubar naut a Sirakus, ale namtutoh ei nǝmariboŋ itor.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Beti namtoriŋ naut enan namtubar naut a Rekium. Pelan han nǝlan len nǝsautwes etǝvah, namtoriŋ naut enan, ale hois han namtubar naut a Puteoli.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Len naut enan namtusab̃ nǝvanuan nadǝlomian lotous ginamit hǝn namtb̃itoh mai galito len nawik esua. Imagenan namtogǝm vǝbar naut a Rom.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Nǝboŋ nǝvanuan nadǝlomian gail ei lotosǝsǝloŋ hǝni ke namttogǝmai, logǝm van vǝbar Nǝmaket siAppius mai Naim Ŋavŋav Itor hǝn lǝb̃ebubur mai ginamito. Nǝboŋ aPol toris galito, elǝŋon ivoi am len nǝlon, ale esipa vi tǝban aGot.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Nǝboŋ namttobar naut a Rom, ludam̃ hǝn aPol b̃itoh sǝb̃on len naim sua mai nasoltia tokǝtkǝta kǝkol hǝni.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Len nǝmariboŋ totor tohusuri, aPol ekis naJu gail lotoil a m̃o gǝmai. Nǝboŋ lotob̃onb̃on ikel mai galit ke, “Lalum̃an, aṽagw gail, naut kǝmas nǝsagol natideh tomǝdas nǝvanuan sidat gail mai naṽide setǝmadat ta sutuai, naJu gail lutah gat ginau len naut a Jerusalem ale loriŋ ginau len navǝlan alat a Rom.
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Nǝboŋ lotous nausian gail mai ginau, luke leriŋ ginau nivan husur lǝsǝsab̃ natideh tonor hǝn nǝb̃imat.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Avil nǝboŋ naJu gail lotosor mǝtahuni, igol ke nous ke nikot len nakotan seSisa, naut kǝmas nǝsǝkad natideh hǝn nab̃ikot hǝn nǝvanuan sagw gail sile.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Bathut natgalenan, nokis gamit gǝmai hǝn nǝb̃eris gamit mai sor mai gamito. Nukad natsen galegai sil nǝ-vatvat-viri-an seIsrael, tovi aKristo.”
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Ale lusor vari ke, “Namtsǝlav nalob̃ulat ideh a Jutea tosor husur gaiug, mai avan ideh tobar naut egai sakel uri o sakel natideh tosa husur gaiug.
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Be namtuke namtesǝsǝloŋ hǝn nǝnauan sam̃ gail, husur namtolǝboii ke, nǝvanuan gail len naut p̃isi lusor tas naluṽoh egaii hǝn nalotuan totile.”
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Loriŋ gat nǝboŋ sua vir aPol ale galit isob̃ur logǝm vi lan naim totoh lan. Tub̃at dudulan vǝbar nalenmariug aPol isor vahvah mai galito, ikel ur natohan pipihabǝlan aGot ale len nalo siMoses, mai natosian sihai kelkel ur gail, ikel natgalenan hǝn lǝb̃egǝgel hǝn nǝnauan salit husur aYesu.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Galevis lunau ke aPol ekitin, galevis am lǝsadǝlomi.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Husur nǝnauan salit sasua, lotub̃at riŋ naut enan. Ale aPol isor tǝtas am ke, “ANunun aGot ekitin nǝboŋ tokel mai atǝmadat ta sutuai len ahai kelkel ur, aIsaiah,
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 ke,
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 Husur nǝkadun alategai egǝm ṽonṽon,
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 — ausente —
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 — ausente —
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Len nasihau eru aPol itoh ei len naim gai torentem, ale ehǝhaṽur hǝn nǝvanuan p̃isi lotogǝm hǝni.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Ikel ur natohan pipihabǝlan aGot, ep̃usan husur Nasub̃ aYesu Kristo len na-il-b̃uri-an, ale sǝkad avan ideh tomǝdasi.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.